Mikä pannu?

[vilhos]

Hei

Puumäärä riippuu siitä minkä kokoinen on varaaja. Itsellä on Ariterm 35+ perässä 3000 l varaaja. Jos on se -30 asteen pakkanen vaati tuo 3000 l +35 >87 asteeseen sen kaksi pesällistä. En koe sitä ongelmaksi, siitä seuraa se hyvä puoli että kattila toimii hyvin kun se on saavuttanut oikean lämpötilan. Kuuman kattilan lämmön tuottoa voi lisätä sillä polton loppuvaiheessa tulee varasto pesästä n. 1 m2 lisää lämpö pinta-alaa. Tällöin riittää hyvin 150 asteen savukaasulämpötila. Käsisäädöllä em. polttotapa on työlästä, automatiikan avulla helppoa.

Terv. Oulujärven rannalta     

[Pähkäilijä]

Eikös nykykattiloissa automatiikka ohjaa jotain savukaasun arvoa (esim jäännöshappea) ja kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä kaasun lämpöä joka taas voi sotkea itse puhdasta palotapahtumaa.

Savukaasut saa matalaksi kunnon konvektiopinnoilla, laitoin kaminan varaavan takan eteen eikä takan jälkeen kaasut olleet neljän tunnin aktiivisen poltonkaan jälkeen yli 100c mutta polton puhtaus eli liennyt siltikään mahtavaa...

Seuraava askel on sitten saada kaasut jäähtymään alle kastepisteen ja niistä energia talteen mutta sinne voi mennä vielä vuos jos toinenkin ennenkuin okt kokoluokassa saadaan energia hyödynnettyä tarkemmin palotapahtumasta.

[ev3449]

Eikös nykykattiloissa automatiikka ohjaa jotain savukaasun arvoa (esim jäännöshappea) ja kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä kaasun lämpöä joka taas voi sotkea itse puhdasta palotapahtumaa.

Savukaasut saa matalaksi kunnon konvektiopinnoilla, laitoin kaminan varaavan takan eteen eikä takan jälkeen kaasut olleet neljän tunnin aktiivisen poltonkaan jälkeen yli 100c mutta polton puhtaus eli liennyt siltikään mahtavaa...

Seuraava askel on sitten saada kaasut jäähtymään alle kastepisteen ja niistä energia talteen mutta sinne voi mennä vielä vuos jos toinenkin ennenkuin okt kokoluokassa saadaan energia hyödynnettyä tarkemmin palotapahtumasta.

Eikö tämä keskustelu ole käyty jo useampaankin kertaan?

Kun kaasun koostumus ja määrä merkitsevät, miten näitä säädetään jäännöshappipitoisuuteen perustuen? (Yksi mitattava suurre)

Vaikka höyryt pidettäisiinkin höyrynä, onko tarpeellista puhaltaa hyödynnettävissä olevaa energiaa lämpönä hormiin?

[Pähkäilijä]

Eikö tämä keskustelu ole käyty jo useampaankin kertaan?

Kun kaasun koostumus ja määrä merkitsevät, miten näitä säädetään jäännöshappipitoisuuteen perustuen? (Yksi mitattava suurre)

Vaikka höyryt pidettäisiinkin höyrynä, onko tarpeellista puhaltaa hyödynnettävissä olevaa energiaa lämpönä hormiin?

on käsitelty ja taas tultiin samaan ongelmaan kuten viimeksikin eli rikkihapon kastepisteeseen piipussa jos lämmöt on alle 150c kuten Vilhoksella.

Rikkihapon synnylle otollisimmat paikat ovat lämpöpinnat, joiden lämpötila laskee
alle 200 °C:n. Rikkihappohöyry muodostuu tässä lämpötilassa, mutta ei jää lämpö-
pinnoille, ennen kuin lämpötila laskee alle happokastepisteen. Happokastepisteellä
tarkoitetaan lämpötilaa, jolloin ensimmäiset happopisarat tiivistyvät lämpöpinnoille.
Korroosio alkaa, kun happokastelämpötila on alitettu (n. 150 °C) ja happopisarat
ovat alkaneet tiivistyä pinnalle. Mikäli savukaasuissa on läsnä rikkitrioksidia (SO3),
niiden vesihöyry tiivistyy paljon vesikastepistettä korkeammassa lämpötilassa
muodostaen rikkitrioksidin kanssa rikkihappoa ja hapettavia kalvoja.

mutta antaa olla, ei täälläkään aina popcorneja jakseta syödä

[ev3449]

mutta antaa olla, ei täälläkään aina popcorneja jakseta syödä

Itse asian ja keskustelun kannalta olisi kuitenkin rakentavampaa perustella ja selventää epäselväksi jääviä kirjoituksia.

[vilhos]

Hei
Minulla on haponkestävä savupiippu en koe että sen syöpyminen on ongelma. Pituutta sillä on n. 9,5 m.
Kyllä minulla on vahva käsitys siitä että selkeästi yli 200 astetta savuissa on hyötysuhteesta pois.
Siinä vaiheessa kun Aritermissäni on 150 astetta on tulipesässä edelleen niin suuri lämpötila että alaluukun aukaisussa pitää olla tarkkana että ei polta itseänsä. Eli lämmityksen aloituksessa ylitän 200 astetta ja ja kun kattila on lämmennyt kunnolla (kattilaveden lämpötila on yli 80 astetta) himmailen savukaasuja pienemmälle lämmölle.
Se on tärkeää että et laita kylmää vettä kattilaan pitkää aikaa.

Terv. Oulujärven rannalta   

[vauxhall1972]

Kyllähän haponkestävä sisäpiippu kestää, mutta alapaloisia kattiloita 6mm tulipinnoilla on syövytetty 2-3 vuodessa pilalle polttamalla haketta arinalla täysiä makasiinillisia..kuivatislautuminen, kosteuden vapautuminen ja rikin ja kloorin happoja muodostavat yhdisteet on aika huono yhdistelmä, kun makasiinissa pysyy lämpötila helposti tunnin sytytyksestä happokastepisteen alla. En lähtisi pudottamaan savukaasuja alle 160 asteen missään vaiheessa palamista, mikäli kattilassa on savukaasujen kanssa tekemisissä mitään muuta materiaalia kuin Aisi 316 tai parempaa. Pannulle tulisi happoisesta sen verran suolainen hinta, ettei normi duunarin lompakko kestä, ainoat kattilat mitä tiedän noista materiaaleista tehdyn kokonaan ovat Katanpää-luokan miinanraivaajien öljykattilat, ja niissäkin materiaalivalintaan suurin syy oli se ettei miinanraivaajassa saa olla magneettista terästä yhtään enempää kuin on pakko.

[Rampe]

Pannulle tulisi happoisesta sen verran suolainen hinta, ettei normi duunarin lompakko kestä, ainoat kattilat mitä tiedän noista materiaaleista tehdyn kokonaan ovat Katanpää-luokan miinanraivaajien öljykattilat, ja niissäkin materiaalivalintaan suurin syy oli se ettei miinanraivaajassa saa olla magneettista terästä yhtään enempää kuin on pakko.

Mun kattilan valmistaja kertoi, että olivat kokeilleet täysin haponkestävää mallia, mutta se enää pysy kasassa. Repii itsensä hajalle tms. Varastopesän ja tulipesän alkupään siitä voi toki tehdä.

[vauxhall1972]

Ei pitäisi..316 kun on huomattavasti sitkeämpää kuin rakenneteräs, haittapuolena tosin puolitoistakertainen lämpölaajeneminen, eivät vissiin olleet sitä ottaneet huomioon vain onko hitsattu pienillä saumoilla jauholangalla..? Onhan lämmöntalteenottorivatkin pätkitty juuri sen takia ettei lämpölaajeneminen väsytä tulipintoja repeämiseen asti.

[Rampe]

Ei pitäisi..316 kun on huomattavasti sitkeämpää kuin rakenneteräs, haittapuolena tosin puolitoistakertainen lämpölaajeneminen, eivät vissiin olleet sitä ottaneet huomioon vain onko hitsattu pienillä saumoilla jauholangalla..? Onhan lämmöntalteenottorivatkin pätkitty juuri sen takia ettei lämpölaajeneminen väsytä tulipintoja repeämiseen asti.

Ei tuo ihan tuulesta temmattu juttu ollut. Kokeilleet kyllä, mutta jossain tulee rajat vastaan happosen käytössäkin. Noissa on kuitenkin sisäosat hitsattu puikolla. Valmistajalla kokemusta kyllä kirkkaista. Tehnyt mm. prosessipuolelle paljonkin töitä.
Toki se on rakenteestakin ehkä kiinni. Jossain toisessa voisi ehkä toimiakin, mutta ei sisäosia voi rajattomasti muokata.

[vauxhall1972]

Tuosta on omakohtaista poikkeavaa tietoa, että ainakin öljykattila pysyy kasassa ja toimii... 4 kpl sarjan koonnut töissä

[Rampe]

Tuosta on omakohtaista poikkeavaa tietoa, että ainakin öljykattila pysyy kasassa ja toimii... 4 kpl sarjan koonnut töissä

Niin.. Öljykattila. Se voi toimiakin.

Mutta onko esim. Alapaloja tehty kokonaan kirkkaasta. Mitä mun tiedossa on, niin kaikissa HST-malleissa pesä happonen ja konvektio mustana.

[vauxhall1972]

Asiaa miettiessä tulee mieleen että toisiopesähän on kuumin paikka, ja jos se kestää lämpökuorman niin pitäisi konvektionkin kestää, lämmöntalteenottorivat tarvitsee vaan pätkiä korkeintaa 40-50 mm pätkiksi ettei lämpölaajeneminen niissä revi tulipintoja säröille, ja happoisen huonommalla lämmönjohtavuudella konvektiosta tarvitsisi tehdä varmaan ainakin 1/3 suurempi kuin mustasta. Hinta tulee sitten taas olemaan omaa luokkaansa, jos ~60 kW alapaloinen painaa n.700 kg, happoisena ainakin 100 kg lisää konvektion pitenemisen takia vaikka tulipinnat voisikin tehdä 4mm levystä... 800 kg x 8€/kg + alv...verottomanakin materaalikulut 5500-6000€ enemmän kuin mustalla kattilalla. Hitsauslisäaineissa hatusta vetäen 50 kg mustia puikkoja 250-300€ verollisena vs. 75 kg happopuikkoja 10-12 €/kg...voisin vaikka koota ja hitsata jos joku maksaisi, mutta omakustannushinta asettuu kymppitonnin hujakoille pelkästään materiaalien osalta, työaikaa 4-5 päivää...katostaan jos tuo eurojackpot vaikka osuisi kiinni

[ev3449]

Hiukan taas karkaa aiheesta...

Entäpä jos asiaa miettii kattilan eri osissa vallitsevien olosuhteiden ja toiminnan kannalta toimivien materiaalien kautta?
Esim. jos varastopesässä toimii hyvin aisi 316, toisiopalotilassa keramiikka ja konvektiossa taas esim. corten, miksi näitä ei voisi käyttää?
Jos on tarve jäähdyttää savukaasut <150C lämpötiloihin, eikö varsinaisen konvektion "jälkeen" voi olla osuus, joka on valmistettu tähän käyttöön soveltuvasta materiaalista?

Tällaisia kattiloita ja ratkaisuja taitaa löytyä ja vieläpä normi käyttäjän saavutettavin kustannuksin.

[vilhos]

Hei

Minkä takia syottökaukalo pitää tehdä haponkestävästä tai ruostumattomasta tavarasta. Ensiarvoisen tärkeä on saada lämmityksen alussa lämpötila riittävän korkealle. Tämän jälkeen ei nähdäkseni syöttö suppilossa pitäisi pitäisi näkyä kosteutta. Tietenkin jos puut on märkiä voi kosteutta esiintyä. Minulla toimii Ariterm 35+ kosteus ongelmitta.
Alku lämmitykseen kuivat puut ja kattilavesi vähintään 80 asteeseen. Se pitää kosteuden loitolla. !50 asteen savukaasut ei ongelma kunhan kattilavesi on sen 80 astetta.

Terv. Oulujärven rannalta