Talo maalla ja Högfors 10 plus muuta

[jets]

Päivää tällekin foorumille. Muutin juuri maalle 1950 rakennettuun ja 1983-85 laajennettuun, hyväkuntoiseen taloon. Taloa on rempattu vuosien saatossa paljon ja mitään ihmeempää remontin tarvetta ei ole. Lähinnä jotain kosmeettista ehkä tehdään.

No, sen verran isompaa tulee, että Nunnauunin Marketta 3 takkaleivinuuni tulee olohuoneeseen.

Ja sitten asiaan. Täällä on vesikiertoinen lämmitys joka lämpiää siis puulla. Kattila on Högfors 10, sen kaverina on 2000 litran varaaja. Tuntuuhan nuo toimivan.

Mutta jotakin neuvoja kyllä olisi tarvis. Mitään ongelmia ei ole ilmaantunut, mutta esimerkiksi kattilan käyttöohjetta ei ole tarjolla. Ja muutenkin tällainen lämmitysjärjestelmä on mulle melko tuntematon.

Ensinnäkin mulla on vaikeuksia ymmärtää kaikkia noita säätöjä. En oikein tiedä miten tuo kattilan ilmansaanti pitäisi säätää ja mikä on tuo toisioilma? Enkä ihan ymmärrä tuota ulkoilman lämpötilaan perustuvaa säätymistä..

Tulisikohan täältä perusvinkkejä? Entäpä mistä manuaali löytyisi?

Kattila tuntuisi pelaavan hyvin ja kaasupalo (olettaisin) näkyy tarkistusluukusta jahka tulet on kunnolla syttyneet. Entä onko nuo hormin lämmöt jotenkin liian korkeita tai matalia?

Laitanpa oheen muutaman kuvan, niin ehkä niistä selviää. Arvostaisin jos joku selittäisi mikä kukin komponentti on ja niin edelleen.

Kiitokset neuvoista ja vinkeistä jo etukäteen.

[jets]

Laitanpa muutaman kuvan lisää. Esimerkiksi onko tuo kattilan veden lämpömittarin viereinen säätöpulikka se mikä säätää sitä milloin latauspumppu lähtee työntämään vettä varaajaan?

Varaajan ylemmän lämpötilan saa melko helposti nousemaan 80 asteen tietämille. Alempi lämpötila näyttäisi olevan yleensä sen 30-40 astetta ylempää vähemmän. Ilmeisesti tämä johtuu kerrostumisesta? Hyvä asia?

Ja mihinkä väleihin voisi ja kannattaisi laittaa Pollucomin mittareita? Ei liene rakettitiedettä asentaa niitä itse?

Pahoittelen kysymystulvaa, mutta tätä se teettää..

Polttopuuta tuli valmiiksi klapitettuna kaupan mukana 3-4 vuodeksi

Toiveissa on joskus sitten lisäillä järjestelmään aurinkokeräimiä ja taloon aurinkosähköistystä tai muuta vastaavaa. Off-grid on ultimaattumisti tavoitteena.

[repa]

Tervetuloa porukkaan!

Paljon kysymyksiö ja vähän vastauksia 

Luulen että lämpömittarin vieressä oleva "säätöpulikka" on sähkövastuksen termari, ainakin johto on sen verta vahva. Sen arvoa kannattaa pienentää ettei turhan aikaisin mene päälle, ehkä 60 C, tai jopa alle, sehän on vain hätätilää varten jos lämmittäjä on unohtanut homman 

Ketjunpäässä oleva härpätin on vedontasaaja, kun kattila kuumenee, se pienentää kattilan ilmansaantia ja pienentää tehoa. Sopiva asento löytyy kokeilemalla.

Ulkoilmaanturi säätää omalta osaltaan lämmitysverkkoa, kun sää kylmenee, osaa säädin lisätä lämmitystä ennenkuin siälämpötila laskee, ihan hyvä sikses.

Toisioilma onkin hankalampi selittää, mutta se parantaa palamista kun ensiöilman saantia rajoitetaan tehon hillitsemiseksi. ( pikaselitys), toiset voi tarkentaa asiaa.

Kattila on aika vanha mutta kyllä sillä pärjää toistaiseksi, lamda ohjattua kaasutuskattilaa sitten joskus tilalle.

Onko varaajassa vain kaksi lämpömittaria? Omia antureita kannattaa tuikkia erikorkeuksiile eristeen läpi metallipintaan kiinni, jotta saa paremman kuvan varaustilasta. Sultahan onnistuu onewired ihan lonkalta

Minkälainen hormi on?
270 C savukaasu on aika korkea, palamista vois ehkä hiukan hillitä, toisaalta tehon pienentäminen huonontaa palamista. Aiheesta on pientä tulkinta-vääntöä kumpi on parempi 

[AnssiKo]

Kuten myös, tervetuloa savupirttiin. 

Lisää arvailuja.

Koko pannusta ei ole kuvaa, mutta lienee tämmöinen: http://www.katlad.ee/to03.html ?
Tosin sun pannu taitaa olla peilikuva???
Eli pitäisi olla alapaloinen valurautarunkoinen ja RST-verhoiltu varastosiilokin vielä, linkin mukaan.  Sikäli likimain turhankin ikuinen kampe, nimimerkillä ex- Högfors 14 maxi-käyttäjä. ;-)

Etusivulla taitaa olla ikkunakin toisiopalon tarkkailuun? Tuollaisia täällä vasta virittelevät hifi-kattiloihinsa! :-)

Kuten Repa jo kirjoittikin, kuvassa 2 on vedonsäädin. Pikku hiljaa sitten tuon kanssa, ei kannata tehdä kevätjuhlaliikkeitä, tai pistä ainakin lähtötilanne mieleen.

Kuvassa 3 edelleen Repan kanssa yksimielisesti sunttiautomatiikka. Tämänkin kanssa rauhallisesti, älä säädä ellei ole tarvis. Max 1 niukka säätökerta per pvä, ja sit seurataan vaikutuksia. Vasen nuppi säätää käyrää, eli miten jyrkästi ulkolämpötilan muutoksiin reagoidaan, ja oikea nuppi on tasonsäätö, eli ns. hellasärön säätönuppi. Vaikuttaa sisälämpöihin aina saman verran ulkolämmöstä riippumatta. Eli jos lämpö on tasainen, mutta aina liian korkea tai matala, niin säädä tästä.

Kuva 4 savukaasunlämpömittari, tuosta saa hajua millä tehoilla ja millaisella palamisella mennään. Neula tapissa on liikaa, ja tuolla pannulla ei kannata varmaan alle 200 asteen miiluttaa. Tasaantuneella palolla 250 - 300 astetta on varmaan aika realistinen liikkumaväli ens'hätään.

Kuva 5 pannun lämpö- ja painemittari, maksimit punaisen viisarin kohdalla, jos menee siitä yli niin jostain pitäisi varoventtiilin alkaa aukeilemaan, ja turskimaan (pannu-)kuumaa vettä. Älä päästä nollillekaan, edes täysin kylmällä systeemillä. Jos heittelehtii liikaa, paisuntasäiliö (tai -astia) vaatii huomiota.

Kuvasta 6 olen hiukka eri mieltä, voi toki olla sähkövastuksen termari, mutta voi myöskin olla latauspumpun termostaatti, kuten Jets arvelikin. Tätä voit veivailla ja kokeilla lähteeekö latauspumppu käyntiin. Ei kannata kuitenkaan nostaa turhan ylös, ettei tule kiehumisongelmia.

Latauspumppu on varmaankin kuvassa 7 alempana, ja lämmityskierron pumppu ylempänä. Latausryhmää tai edes -termostaattia ei näy, tai sitten se on vienosti aaltopeltiverhoillun varaajan liki, niin ettei päässyt kuvaan.

Kuvassa 8 ensiöilmaluukku. Putken pää oikealla tulee varmaankin ulkoa ja syöttää raakaa ilmaa polteltavaksi?

Jos systeemissä on sähkövastuksia, ne löytyvät varmaankin suoraan varaajan kyljestä. Löytyykö sähkötaulusta vastusten sulakkeet?

Vedonsäädin säätää varmaankin ensiöilmoja ja sitä kautta tehoja, mutta toisioilman säätöjä en kuvista pysty osoittamaan. Arinaraon jälkeen pitäisi syöttää ilmaa. Joku paremmin kattilan tai edes alapalot tunteva osannee täydentää tuolta osin.

[jets]

Kuten myös, tervetuloa savupirttiin. 

Kiitän!

Ja Repalle sen verran (lainaan laiskuuttani viimeistä kirjoittajaa, oli pitempi teksti ), että onewire on hyvinkin tuttu ja raspberry pi:n kanssa olen viritellyt muutamia lämpömittauksia mökille. Tähän sopisi onewiren kanssa vaikka pollucom ja pulssimittaus?

Koko pannusta ei ole kuvaa, mutta lienee tämmöinen: http://www.katlad.ee/to03.html ?
Tosin sun pannu taitaa olla peilikuva???
Eli pitäisi olla alapaloinen valurautarunkoinen ja RST-verhoiltu varastosiilokin vielä, linkin mukaan.  Sikäli likimain turhankin ikuinen kampe, nimimerkillä ex- Högfors 14 maxi-käyttäjä. ;-)

Juuri näin, eli mulla on tuo pannu, mutta peilikuva. Hankala ottaa kuvaa koko pannusta kun seinä on niin lähellä.

Ja tuossa esitteessä ei näyttänyt olevan toisioilman säätöä.

Etusivulla taitaa olla ikkunakin toisiopalon tarkkailuun? Tuollaisia täällä vasta virittelevät hifi-kattiloihinsa! :-)

Juu, semmoinen siinä on, pieni pyöreä. Edellinen omistaja oli hankkinut varalasejakin siihen. Lasin lisäksi siinä on myös lasin suojana pelti, joka nostetaan että kurkistaa sopii

Kuten Repa jo kirjoittikin, kuvassa 2 on vedonsäädin. Pikku hiljaa sitten tuon kanssa, ei kannata tehdä kevätjuhlaliikkeitä, tai pistä ainakin lähtötilanne mieleen.

Tähän liittyen se, että miten oikein mittaroisin tätä lähtötilannetta (tai siis juu, suurinpiirtein muistan että missä asennossa se oli)? Nyt kun vielä on suunnitteilla nuo pollucomit sun muut mittarit. Ja pitää oppia vielä ymmärtämäänkin jotain. Kai tässä vähitellen alkaa jonkinlainen perusfiilis kehittyä. Vain kerran olen päästänyt varaajan lämmöt laskemaan 40 asteeseen

Kuvassa 3 edelleen Repan kanssa yksimielisesti sunttiautomatiikka. Tämänkin kanssa rauhallisesti, älä säädä ellei ole tarvis. Max 1 niukka säätökerta per pvä, ja sit seurataan vaikutuksia. Vasen nuppi säätää käyrää, eli miten jyrkästi ulkolämpötilan muutoksiin reagoidaan, ja oikea nuppi on tasonsäätö, eli ns. hellasärön säätönuppi. Vaikuttaa sisälämpöihin aina saman verran ulkolämmöstä riippumatta. Eli jos lämpö on tasainen, mutta aina liian korkea tai matala, niin säädä tästä.

Jahas, ei taida sitten olla tarvetta säätää. Mitä tuo taso jota säädetään siis tarkoittaa? Huonelämpötilaa?

Kuva 4 savukaasunlämpömittari, tuosta saa hajua millä tehoilla ja millaisella palamisella mennään. Neula tapissa on liikaa, ja tuolla pannulla ei kannata varmaan alle 200 asteen miiluttaa. Tasaantuneella palolla 250 - 300 astetta on varmaan aika realistinen liikkumaväli ens'hätään.

Jepulis, tätäkin yritän tarkkailla. Minusta se ei kovin hirveitä lämpöjä olekaan näyttänyt.

Kuva 5 pannun lämpö- ja painemittari, maksimit punaisen viisarin kohdalla, jos menee siitä yli niin jostain pitäisi varoventtiilin alkaa aukeilemaan, ja turskimaan (pannu-)kuumaa vettä. Älä päästä nollillekaan, edes täysin kylmällä systeemillä. Jos heittelehtii liikaa, paisuntasäiliö (tai -astia) vaatii huomiota.

Joo, ainakin varoventtiilit on testattu, tai ainakaan eivät ole siis jumissa.

Kuvasta 6 olen hiukka eri mieltä, voi toki olla sähkövastuksen termari, mutta voi myöskin olla latauspumpun termostaatti, kuten Jets arvelikin. Tätä voit veivailla ja kokeilla lähteeekö latauspumppu käyntiin. Ei kannata kuitenkaan nostaa turhan ylös, ettei tule kiehumisongelmia.

No tuo kaapeli lähtee siitä ylös ja siitä sitten vastakkaisella seinällä olevaan jakorasiaan, josta taas lähtee kaapeli latauspumpun on-off-kytkimelle. Joten siitä päättelin ja kun en ihan kaikkea muista mitä edellinen omistaja opastuksessaan tykitti.. Lieneekö tuo 70 astetta hyvä?

Latauspumppu on varmaankin kuvassa 7 alempana, ja lämmityskierron pumppu ylempänä. Latausryhmää tai edes -termostaattia ei näy, tai sitten se on vienosti aaltopeltiverhoillun varaajan liki, niin ettei päässyt kuvaan.

Hmm, siis mikä on latausryhmä? Ja siis olisiko tuo kiertovesipumpun ohjaus nyt sillä 70 asteeseen asetetulla termarilla/säätimellä?

Kuvassa 8 ensiöilmaluukku. Putken pää oikealla tulee varmaankin ulkoa ja syöttää raakaa ilmaa polteltavaksi?

Jep, juuri näin.

Jos systeemissä on sähkövastuksia, ne löytyvät varmaankin suoraan varaajan kyljestä. Löytyykö sähkötaulusta vastusten sulakkeet?

Kyllä, ja varaajassa olevan sähkövastuksen teho on 6KW, se oli asetettu pärähtämään 70 asteessa, laskin 65 asteeseen. Ja toisekseen, me on kyllä pidetty sitä pois päältä. Ja kuulemma kovilla pakkasilla se ei jaksa pitää tuota varaajaa lämpimänä. Kannattaisiko tuo sähkövastuksen asetus laskea vieläkin alemmas?

Vedonsäädin säätää varmaankin ensiöilmoja ja sitä kautta tehoja, mutta toisioilman säätöjä en kuvista pysty osoittamaan. Arinaraon jälkeen pitäisi syöttää ilmaa. Joku paremmin kattilan tai edes alapalot tunteva osannee täydentää tuolta osin.

Toisioilman säädöstä ei nyt ollutkaan kuvaa, mutta se löytyy pannun etupuolelta. Siihen oli merkittynä kohta, jonka oletan olevan optimiksi havaittu.

Mutta mihinkä kohtaan noita pollucomeja voisi viritellä? Varmaan kattilan ja latauspumpun väliin yksi? Toinen lämmitysverkostoon lähtevään putkeen? Vai kuis?

Ja erittäin paljon kiitoksia, tuli uutta infoa runsaasti ja taas ymmärrys kasvaa.

[Pähkäilijä]

Mitä useampi kokki sitä sakeampi soppa

kuva 4 savukaasujen lämpömittari - kannattaa katsoa mitä se näyttää "kylmillään" kun useesti kärähtävät käytössä jos pääsevät liian kuumana käymään ja voivat lumihangessakin näyttää 100c.

Sähkövastuksesta. jos aiot lämmittää vain puilla niin vastuksen voi kääntää vaikka 30 asteelle, silloin se lähtee päälle sitten kun ei kukaan ole ollut lämmittämässä ja pitää huolen ettei talokaan jäädy. Toisaalta jos talo on lattialämmityksessä niin eihän sinne paljon kuumempaa mene muutenkaan, patterikiertoon sitten - riippuu patterien koosta, esim täällä nollakelissä noin 40c, sitä tuo shunttiautomaatio säätää eli miten lämmintä pattereille lähtee. Onko patteritermostaatit käytössä vai kaikki hanat auki ja termarit pois?

Edellinen omistaja on selkeesti perehtynyt lämmitykseen ja kyllähän tuolla systeemillä pärjäilee hyvinkin. Uuden talon ostossahan on 1 nyrkkisääntö, ensimmäiseen puoleen vuoteen elä tee yhtään remonttia niin ehdit tottumaan nykyiseen ja huomaat ettei mitään tarvia tehdäkään  

edit

pollukointia varten ei liene niin mielenkiintoista katsoa kuinka paljon kattilasta saa tehoja irti vaan ennemmin seuraa talon energiankulutusta eli asennus varaajan ja lämmitysjärjestelmän väliin.

[jets]

Mitä useampi kokki sitä sakeampi soppa

kuva 4 savukaasujen lämpömittari - kannattaa katsoa mitä se näyttää "kylmillään" kun useesti kärähtävät käytössä jos pääsevät liian kuumana käymään ja voivat lumihangessakin näyttää 100c.

Muistan sen näyttäneen jossain välissä 50 astetta, joten olettaisin että toimii. Tarkkaillaan.

Sähkövastuksesta. jos aiot lämmittää vain puilla niin vastuksen voi kääntää vaikka 30 asteelle, silloin se lähtee päälle sitten kun ei kukaan ole ollut lämmittämässä ja pitää huolen ettei talokaan jäädy. Toisaalta jos talo on lattialämmityksessä niin eihän sinne paljon kuumempaa mene muutenkaan, patterikiertoon sitten - riippuu patterien koosta, esim täällä nollakelissä noin 40c, sitä tuo shunttiautomaatio säätää eli miten lämmintä pattereille lähtee. Onko patteritermostaatit käytössä vai kaikki hanat auki ja termarit pois?

Patterit täällä on, lattialämmitys on vain pesuhuoneessa. En osaa sanoa minkä lämpöistä lähtee pattereille, pattereissa näyttäisi olevan tuollaiset normaalit vesikiertoisen termarit.

Ja ah, nyt siis ymmärsin mitä tuo shunttiautomatiikka tekee.

Edellinen omistaja on selkeesti perehtynyt lämmitykseen ja kyllähän tuolla systeemillä pärjäilee hyvinkin. Uuden talon ostossahan on 1 nyrkkisääntö, ensimmäiseen puoleen vuoteen elä tee yhtään remonttia niin ehdit tottumaan nykyiseen ja huomaat ettei mitään tarvia tehdäkään  

Joo, se edellinen omistaja kyllä on perehtynyt tähän aiheeseen. Onneksi asuukin tuossa 20km päässä ja lupaili auttaa jos tulee ongelmia. Mä vaan pyrin lähtökohtaisesti olemaan vaivaamatta ihmisiä, etenkin vanhempia, ja tulemaan toimeen omillani Toisekseen parempi opiskella ensin ymmärtämään asiat.

pollukointia varten ei liene niin mielenkiintoista katsoa kuinka paljon kattilasta saa tehoja irti vaan ennemmin seuraa talon energiankulutusta eli asennus varaajan ja lämmitysjärjestelmän väliin.

Pollukat on sen verran edullisia ainakin jos Saksasta tilaa, että voisi olla hyvä ottaa yksi kattilan tehonmittaukseen myös. Tää mittauspuoli kiinnostaa aika paljonkin. Mutta katsotaan nyt, en ole vielä pollucomien kanssa mitään tehnyt, opiskeluksi menee sekin

[Pähkäilijä]

Varaajan ylemmän lämpötilan saa melko helposti nousemaan 80 asteen tietämille. Alempi lämpötila näyttäisi olevan yleensä sen 30-40 astetta ylempää vähemmän. Ilmeisesti tämä johtuu kerrostumisesta? Hyvä asia?

Kattilasta menee kuuma vesi varaajan yläosaan ja varaajan alaosasta tulee "jäähdytysvesi" kattilalle. Talon lämmityksestä palaava vesi sitten tulee varaajan alaosaan ja lämmitykseen lähtee yläpäästä. 2000 litran varaajassa 1c ~2.4 kWh, tosin kerrostumisen takia parilla mittarilla saa suuntaa-antavat lukemat jos tuota laskee, toki pollucoimalla paljon tarkemmin. Niin kauanhan tuota voi huoleti lämmittää kunnes varaajan alapäässäkin alkaa olla kuumaa vettä eli "ensimmäinen kierros" on valmis. Toki tuostakin voi jatkaa vanhemmilla kattiloilla, nykykattiloissa on rajoittimet mikäli kattilavesi kuumenee yli annettujen arvojen, pysäyttää savukaasuimuria jne.

[repa]

Hyviä ja oikean sorttisia vastauksia kaikilta.

Hyvintehdyt systeemit edellisellä omistajalla, vaikka niillä ikää jo onkin, niillä pärjää kohtuu hyvin vielä monet vuodet. Ensimmäinen päivitys olis varmaankin se varaajan lämpötilojen seuranta. Kattilan kanssa kannatta viettää laatuaikaa senverran että saa sormituntuman puunkulutuksesta eri pakkaslukemilla.

Pollukoita voi virittää moneenkin paikkaan mutta ensiksi vois keskittyä siihen mitä varaajasta lähtee eli lämmitys ja kuuma käyttövesi. Jos ( sinulla kun  ) intoa riittää vois myös tutkailla paljonko kattilasta menee varaajaan tai eritellä paljonko lattilämmitys ja patteriverkko erikseen kuluttaa. Jatkossa kun lisäät aurinkoenergia-lähteitä niin varmasti haluat niidenkin tuottoa mitata.

Viisaammat selittäkööt tuota miten polluista saa tietoja lokattua, se ei tainnut olla ihan päivänselvää? Ennen pollujen hankintaa kannattaa asiaa selvitellä.

Hormista et ole vielä puhunut mitään, ilmeisesti siinä on vetoa ihan riittävästi. Tuolla jo mainittiinkin että savukaasut saa lähennellä 250 C; kylmemmillä piippu saattaa rökääntyä ja kuumemmilla lämpöä tuhlaantuu harakoille. Lämmityksen alussa voi piipunpäässä olla kosteeta mutta sais olla suht kuiva ennenkuin polttaminen loppuu.

Mitenkä sen verstaan lämmitys toimii?

[jets]

Hyvintehdyt systeemit edellisellä omistajalla, vaikka niillä ikää jo onkin, niillä pärjää kohtuu hyvin vielä monet vuodet. Ensimmäinen päivitys olis varmaankin se varaajan lämpötilojen seuranta. Kattilan kanssa kannatta viettää laatuaikaa senverran että saa sormituntuman puunkulutuksesta eri pakkaslukemilla.

Jep, näin ajattelinkin, nyt kun pakkaset koventuivat, hupenee varaajastakin lämpö paljon nopeammin. Laitoin sähkövastuksen asetuksen 40 asteeseen ja löin nyt aamulla melkein täyden pesällisen ennen töihin lähtöä. En muistanut tarkistaa että olihan se latauspumpun kytkin on-asennossa, mutta en muista sitä pois napsauttaneenikaan. Tuohan varmaan räjähtää tuommoisella puulatauksella jos ei ole latauspumppu päällä.

Pollukoita voi virittää moneenkin paikkaan mutta ensiksi vois keskittyä siihen mitä varaajasta lähtee eli lämmitys ja kuuma käyttövesi. Jos ( sinulla kun  ) intoa riittää vois myös tutkailla paljonko kattilasta menee varaajaan tai eritellä paljonko lattilämmitys ja patteriverkko erikseen kuluttaa. Jatkossa kun lisäät aurinkoenergia-lähteitä niin varmasti haluat niidenkin tuottoa mitata.

Tämmöisiä suunnitelmat ovat. Kunhan kerkiäisi tutustumaan ja opiskelemaan. Aika paljon on kaikenlaista totuteltavaa. Ei tässä kovin montaa päivää ole vielä ehditty asettautua.

Viisaammat selittäkööt tuota miten polluista saa tietoja lokattua, se ei tainnut olla ihan päivänselvää? Ennen pollujen hankintaa kannattaa asiaa selvitellä.

Onneksi tuo onewire on suhteellisen tuttua, asennukset vaan ovat vähän vaivalloisia kun pitää käytännössä johtoa vetää joka paikkaan mitä haluaa mitata. Lisäksi pitäisi vielä siististi saada ne johdot

Hormista et ole vielä puhunut mitään, ilmeisesti siinä on vetoa ihan riittävästi. Tuolla jo mainittiinkin että savukaasut saa lähennellä 250 C; kylmemmillä piippu saattaa rökääntyä ja kuumemmilla lämpöä tuhlaantuu harakoille. Lämmityksen alussa voi piipunpäässä olla kosteeta mutta sais olla suht kuiva ennenkuin polttaminen loppuu.

Hormissa veto kyllä riittää. Sitä on jopa jatkettu piipusta hieman ylöspäin putkella. Hyvin tuntuu vetävän. Nuohous sitten keväällä, pitäisi olla nyt ok. Kerta viikkoon putsailen kattilan.

Mitenkä sen verstaan lämmitys toimii?

Verstaalla ei ole kokoaikaista lämmitystä. Se lämpiää vartissa melkein kelillä kuin kelillä sellaisella öljylämppärillä. Eilen tein huoltoa koneelle ja olisi voinut melkein t-paita päällä olla siellä.

Lämppäri vetää öljyn suoraan tynnyristä joka on verstaan ulkopuolella. Lämppärin öljynkulutus on vielä arvoitus, mutta ilmeisesti tuo on taloudellisin tapa tuota lämmittää, ottaen huomioon että kyseessä on lähes eristämätön betonista ja harkoista kasattu bunkkeri (ei sentään maan alla). Pitäisi investoida aika paljon jos verstaan haluaisi pysyvästi lämpimäksi tilaksi.

[jets]

En ole vielä polluja uskaltanut tilailla. Pitää jatkaa opiskelua. Puun kulutusta tässä opettelen vielä, näillä keleillä taitaisi riittää yksi koko pesällinen päivässä tai puolikas pesällinen aamuin illoin.

Ohessa myös kuva kurkistusluukun kautta, eikö tuo palo näytä olevan varsin ok?

Tässä vielä mätin puuta vähän miten sattuu, yleensä sentään katson että ovat lappeellaan. nyt taisi muutama tulla vinoon ja varmaan valuu kyllä palamaan silti.

[repa]

Ihan kelpo lämmitys verstaalla. Harkkobunkkerin seinät saattaa kostua sopivilla keleillä. Harkko on kuitenkin hygroskooppinen materiaali eikä se ihan pienistä kosteuksista muuta kuin tykkää hyvää. Liika kosteus tietty kannattaa tuulettaa pois.

Alapaloksi helkutin hyvä liekki. Aiemminkin todettu et 250 C savukaasut ehkä hiukan korkeat mutta jos on muurattu savuhormi ja se on rakennuksen sisällä niin on ihan hyvä, hormi pysyy kuivana ja lämpimänä. Savukaasujen lämpötilaa vois ehkä alentaa tehoa (ilmaa ) pienentämällä mutta noin hyvää palamista en ihan heti lähtis riskeeraamaan. 


Polluja on eri virtausmäärille eli pitäis olla jonkinlainen tuntuma kohteen virtauksesta. Toisella foorumilla oli juttua miten niistä saadaan dataa siirrettyä ulos.

[jets]

Hmm. Tässä on jo muutaman kerran tapahtunut sellainen, että varaajan lämpötila on tipahtanut oudon nopeasti. Epäilen että latauspumppu jää hyrräämään, vaikka kattilan lämmöt on tipahtaneet alle säädetyn latauspumpun käymisrajan.

Vai mistähän olisi kyse? Voisiko tuo latauspumpun säädin/termari/tmv olla syypää?

Olen pitänyt latauspumpun kytkintä on-asennossa koko ajan. Nyt aamulla laitoin sen kuitenkin pois päältä, josko ei nyt ei lämpö romahtaisi.

En ihan orjallisesti ole koko ajan seuraillut lämpöjä, mutta mun mielestä toi lämpötilan putoaminen ei tunnu tapahtuvan ihan aina säännöllisesti.

Olettaisin että homman pitäisi toimia niin, että vaikka varaajan on saanut lämmitettyä sanotaanko 85 asteeseen ja latauspumpun ohjaus on asetettu 70 asteeseen, niin latauspumpun pitäisi pyöriä kunnes kattilan lämpö laskee alle 70 asteen. Täte se siis jäähdyttäisi varaajaakin 85 asteesta tuonne 70 asteeseen. Vai mitä?

Kun lämpötila on pudonnut, mun silmäarvioni mukaan lämpö on sama kattilassa ja varaajassa.

[Heater]

Mulla on pumpun termari 80 tai himpun yli.
kato minkä lämpöistä vettä varaajan alaputkesta tulee sitten ku lopettelet. Ja laita termari tuon lämmön yläpuolelle

[kahe]

Mulla oli aiemman Arimaxin kanssa kytkentä sellainen, että pannussa pääsi vesi kiertämään paisuntayhteen kautta kattilan päältä ja sillä jäähdytti koko ajan myös varaajaa.