Jämä Kaksikko 224 muutoksia

[Timo_R]

Kokeilin pudottaa tulipesästä liekinohjauslevyä yhden tiilen verran alemmaksi, mutta palaminen meni huonommaksi ja pistekiehunta vaivaa edelleen, joskin ehkä vähän väheni.

Oliskos jollain intoa laskeskella / pohtia, että minkäköhän kokoinen tuo mun varaaja lienee, kun se on vielä mysteeri. Varaaja on ahtaassa kopissa villojen keskellä enkä oikein pääse mittailemaan. Kopin "syvyys" on n. 190cm, mutta en tiedä onko varaaja koko kopin mittainen. Varaajan korkeus on n. 170 ja syvyys ehkä n. 70cm. Villojen välistä näkyy, että varaaja on Onniselta hankittu, eli ei kyläsepän tekele. Jostain 90-luvun alusta hän lienee. Jos se olis 170x170x70cm nii ajais pariin kuutioon....joku mestari vois muistaa Onnisen luettelon ulkoa ja varmistaa

Jokatapauksessa varaajan lataus kesti noin 10c pakkasella (navakan tuulen kera) aika tarkkaan 24h. Tuolloin lämmöt laski 80-80-80 ->40-38-38. Eilen poltin n. 30kg puita , varaajan lähtötilanne oli 52-40-38. Lataus alkoi 18:10 ja lämmitin aktiivisesti n. 23:00 asti. Tästä jälkilämmöllä meni 80-80-80.

Lämmintä asuinalaa on n. 130m2 ja päälle n. 70m2 puolilämmintä. Talo on 90-luvulla rakennettu, yhdessä kerroksessa ja patteriverkostolla. Lisäksi tuona latausaikana kaksi ihmistä kävi suihkussa, muuta lämpimän veden kulutusta ei.

[Pähkäilijä]

Jokatapauksessa varaajan lataus kesti noin 10c pakkasella (navakan tuulen kera) aika tarkkaan 24h. Tuolloin lämmöt laski 80-80-80 ->40-38-38. Eilen poltin n. 30kg puita , varaajan lähtötilanne oli 52-40-38. Lataus alkoi 18:10 ja lämmitin aktiivisesti n. 23:00 asti. Tästä jälkilämmöllä meni 80-80-80.

Lämmintä asuinalaa on n. 130m2 ja päälle n. 70m2 puolilämmintä. Talo on 90-luvulla rakennettu, yhdessä kerroksessa ja patteriverkostolla. Lisäksi tuona latausaikana kaksi ihmistä kävi suihkussa, muuta lämpimän veden kulutusta ei.

jos 2 kuutioa niin sitten 1c ois ~2.4 kWh ja 80-38.7 -> 41.3 x 2.4 ~99 kWh / 24 ~4.1 kW keskiteho. Ei paha noihin neliöihin tällä kelillä.

[Timo_R]

jos 2 kuutioa niin sitten 1c ois ~2.4 kWh ja 80-38.7 -> 41.3 x 2.4 ~99 kWh / 24 ~4.1 kW keskiteho. Ei paha noihin neliöihin tällä kelillä.

Ja jos pytty olis 1,5 kuutioo niin sillon tekis ~3kW per tunti....kuulostaako se enää uskottavalta?


Eli jos tuo olis kahden kuution pytty nii olisin jämällä päässyt n. 21.5kW keskitehoon.

80-((52+40+38)/3)=36,7 -> 36,7 x 2,4 = 88,08 ; lämmitys kesti n. 5h , joten kokonaislämmöntuotto : ~88,08 + 5 x 4,1 = 108,58kWh -> 108,58 / 5 = 21,7kW / h

Edelleen laskien jos poltin n. 30kg puuta ; 30kg x 4,1kWh = 123kWh ; hyötysuhde 108,58 / 123kWh x 100 ~88%.


En oikein jaksa uskoa....pähkäilinkö jotain väärin 

[Pähkäilijä]

En oikein jaksa uskoa....pähkäilinkö jotain väärin 

liian vähän mittauspisteitä - kun vesi kerrostuu ja yhden mittauspisteen kohdalla tuo tulos muuttuu niin vähillä mittauspisteillä tulokset heittelee (huomasin kun omaa 3000 litran varaajaa laskin 3 - 5 ja 9 mittauspisteen mukaan)

[markkulievonen]

liian vähän mittauspisteitä - kun vesi kerrostuu ja yhden mittauspisteen kohdalla tuo tulos muuttuu niin vähillä mittauspisteillä tulokset heittelee (huomasin kun omaa 3000 litran varaajaa laskin 3 - 5 ja 9 mittauspisteen mukaan)

Luotettavin tapa hyötysuhteen määrittämisessä on laskea varaaja tasalämpöiseksi ja taas ladata se samaan lämpötilaan ylhäältä alas  asti. Jos  varaajassa on monentasoisia lämpötiloja, niin tulisi tietää myös eri lämpötiloissa oleva vesimäärä, joka taas on aivan mahdoton tekijä.

[Pähkäilijä]

Luotettavin tapa hyötysuhteen määrittämisessä on laskea varaaja tasalämpöiseksi ja taas ladata se samaan lämpötilaan ylhäältä alas  asti. Jos  varaajassa on monentasoisia lämpötiloja, niin tulisi tietää myös eri lämpötiloissa oleva vesimäärä, joka taas on aivan mahdoton tekijä.

ei tuollakaan saada määritettyä varaajan kokoa

Oliskos jollain intoa laskeskella / pohtia, että minkäköhän kokoinen tuo mun varaaja lienee, kun se on vielä mysteeri. Varaaja on ahtaassa kopissa villojen keskellä enkä oikein pääse mittailemaan. Kopin "syvyys" on n. 190cm, mutta en tiedä onko varaaja koko kopin mittainen. Varaajan korkeus on n. 170 ja syvyys ehkä n. 70cm. Villojen välistä näkyy, että varaaja on Onniselta hankittu, eli ei kyläsepän tekele. Jostain 90-luvun alusta hän lienee. Jos se olis 170x170x70cm nii ajais pariin kuutioon....joku mestari vois muistaa Onnisen luettelon ulkoa ja varmistaa

[AnssiKo]

Luotettavin tapa hyötysuhteen määrittämisessä on laskea varaaja tasalämpöiseksi ja taas ladata se samaan lämpötilaan ylhäältä alas  asti. Jos  varaajassa on monentasoisia lämpötiloja, niin tulisi tietää myös eri lämpötiloissa oleva vesimäärä, joka taas on aivan mahdoton tekijä.

Tää menee normi ns. edustavan näytteen saamisen piiriin. 'Tasalämpö' ja tilavuus on yks tie laskea. Kerrostuneesta voi kyl hyvin silti saada tollasen riittävän edustavan näytteen. Muutamalla anturilla virhe% jää kohtuuttoman suureksi, ja anturimäärän lisääminen parantaa tilannetta. Omassa pystyssä kymmenkunta 1-wire - anturia, eli korkeussuunnassa anturien väli on tollaset parikyt senttiä. Riittää hyvin jo kotikäyttöön. Eli karkea heitto, jos kerrostuminen olisi tosi jyrkkärajaista, niin kymmenellä anturilla heitto olis max 10%.
Käytännössä kerrostuma on asteen - max puoltoista astetta per sentti, joten tollakin anturivälillä näkee kuitenkin jo tarkemminkin kerrostuman paikkaa anturivälillä. Ja kun anturiväli ja tässä tapauksessa pyöreen pytyn halkaisija on tiedossa, ni tilavuudet niiden välissä on tiedossa.

[AnssiKo]

Oliskos jollain intoa laskeskella / pohtia, että minkäköhän kokoinen tuo mun varaaja lienee, kun se on vielä mysteeri. Varaaja on ahtaassa kopissa villojen keskellä enkä oikein pääse mittailemaan. Kopin "syvyys" on n. 190cm, mutta en tiedä onko varaaja koko kopin mittainen. Varaajan korkeus on n. 170 ja syvyys ehkä n. 70cm. Villojen välistä näkyy, että varaaja on Onniselta hankittu, eli ei kyläsepän tekele. Jostain 90-luvun alusta hän lienee. Jos se olis 170x170x70cm nii ajais pariin kuutioon....joku mestari vois muistaa Onnisen luettelon ulkoa ja varmistaa

Mittojen puolesta Jämän 1.5 kuution Ovali olis aika liki, mut toi on eristeineen. Linkki: https://www.taloon.com/energiavaraaja-jaspi-ovali-1.5-epk/LVI-5236107/dp?openGroup=16207

Energiapakin nimellä kans oli kuution mallisia varaaja, noissa oli suoraan uretaanipinta päällä. Voihan se olla, et joku energiapihi on viel lisäeristänyt jo valmiiksi eristetyn varaajan, varsinkin jos tila on käyny turhan kuumaksi.
 
Tiedän sit olisko Onnisella joku muukin kuutionmallinen ollu tolloin, ei kykene muistamaan. Mut Ovali oli sen verta yleinen, et veikkaisin kuiteskin sellasta näillä tiedoilla.

Mitä sielt villojen seasta näkyy, punainen tai harmaa kuuma teräspinta vai esim. valkoinen ei niin tulikuuma pellitys? Onko varaaja esim kuutio terävillä kulmilla, pystysoikion mallinen vai lyhyt vaaka sylinterinmallinen?  Se nyt jo helpottaa paljon, et varaajan kyljessä on Onnisen lätkä, kyläsepän spesiaaleis on aika paljon liikaa vaihtoehtoja. 

[AnssiKo]

ei tuollakaan saada määritettyä varaajan kokoa

Tää nyt ei niin oo suoraan Pähkäilijälle, mutku oli vaan niin sopiva teksti.

Pari pointtia. Normi pystysylinteri litistetyn kupolin mallisilla päädyillä - mallisen varaajan tilavuus on helposti laskettavissa. Kaavat löytyy kirjoista, mut kun kirjat on kuitenkin ei-just-käsillä, niin netistä löytyy laskurit.

Tilavuuden merkityksestä. Ei sitä koko pytyn tilavuutta välttämättä edes tarvi tietää. Jos mittauspisteitä on tarpeeks, eikä varaajan ylimmän mittauspisteen yläpuolella olevan veden lämpötila muutu, niin voidaan keskittyä laskemaan vaan mittauspisteiden kattamaan aluetta ja tilavuuksia.

Sit viel sama juttu toisessa päässä varaajan. Eipä noi kattilan (eli pitkän latauspiirin) paluuputkien alapäät oikeesti niin alas mene, et sen pohjakupolipään koko tilavuus ihan oikeesti olis hyötykäytössä varattaessa. Eli jos se hukkatilavuusosa on mukana laskelmissa, niin virhettä tulee.

[syrjaki]

Mittarilaskennassa on liian monta muuttujaa matkassa. Paljon helpompaa, jos pystyy sekoittamaan pytyn tasalämpöiseksi ennen ja jälkeen lämmitystä, kuten Markku ehdottikin. Jos siis halutaan tietää kuinka paljon sitä energiaa pyttyyn on mennyt. Tietty tuossakin tapauksessa pitää tietää pytyn todellinen litramäärä eikä saa olla kulutusta mittauksen aikana. Varaajan lämpöhäviöt tietty tuossakin mittauksessa mukana.

Onko kukaan muuten koskaan mitannut varaajaansa? Itsellä ainakin vähän epäilyksiä (luottopulaa), että nuo ilmoitetut litrat pitäisivät paikkaansa.

[AnssiKo]

Mittarilaskennassa on liian monta muuttujaa matkassa. Paljon helpompaa, jos pystyy sekoittamaan pytyn tasalämpöiseksi ennen ja jälkeen lämmitystä, kuten Markku ehdottikin. Jos siis halutaan tietää kuinka paljon sitä energiaa pyttyyn on mennyt. Tietty tuossakin tapauksessa pitää tietää pytyn todellinen litramäärä eikä saa olla kulutusta mittauksen aikana. Varaajan lämpöhäviöt tietty tuossakin mittauksessa mukana.

Eipä kellään oo viisarimittareita tarpeeksi tiheesti tohon toiseen malliin, mut halpoja 1-wire -antureita on helpompi kylvää. Ja TaloLoggerin saa aika simppelisti laskemaan myös keskiarvon ja varatun tehon. Vaikka koko ajan. 

Varaajan lämpöhäviötä voi tietty mittailla kun ei ole kulutusta eikä latausta. Ja taas tarvii tietää lämpötilaeroja varaajan sisältä ja ulkopuolella. Ei kovin tarkkaa, mut luokkaan pääsee kii.

Onko kukaan muuten koskaan mitannut varaajaansa? Itsellä ainakin vähän epäilyksiä (luottopulaa), että nuo ilmoitetut litrat pitäisivät paikkaansa.

Ekalla täytöllä tuli kattottua litrat vesimittarista, ennen patteriverkoston täyttöä.

[Jussi78]

Vastaillaanpas tähänkin vanhaan aiheeseen. Vihdosta viimen sain jatkettua kaksikon jalostusta. Aiemmin olin jo tehnyt tulipesään liekinohjauslevyn, ja toisioilmaluukkuun ohjauslevyn. Kokeilin myös erilaisia ohjauspeltejä konvektoritilaan, mutten saanut niillä järkevää vaikutusta.
Näilläkin muutoksilla kattila paloi huomattavasti paremmin kuin "vakiona", huolimatta siitä että kattila tahtoi käydä vähän kylmänä.

Nyt sain aikaseksi vuorata tulipesän tulitiililaatoilla. Nuo 230x114x25 tulitiilet oli lähes kuin tehty kaksikon pesään. Ladoin niitä neljä varvia, ja pudotin saman vanhan liekinohjauslevyn niiden päälle.


Alkuperäiseen puupuolen konvektoriin tein levyn, joka kääntää virtauksen eri suuntaan. Aukko tulipesään on kaksikossa melkeinpä keskellä, joten nyt kaasut ohjautuvat ensin kattilan takaosaa kohti ja sieltä palaavat takaisin eteen.


Puu- ja öljypuolen konvektrorien väliin tein putken kahdesta 139mm tuubikäyrästä, joita joutui hieman lyhentämään.


"Tiiviste" 10mm tulivillasta.


Vielä anturille paikka ja paikoilleen. Putki pitäisi vielä koittaa eristää jotenkin.



Samassa urakassa vaihdoin lataustermostaatin 80 asteiseksi. Kauheasti ei ole vielä ehtinyt testailemaan, mutta pikaisen johtopäätöksen perusteella tulitiilien kanssa palo on huomattavasti parempaa ja hallitumpaa. Kattila tottelee ensiöilman säätöä huomattavasti paremmin ja hiillos on paljon kuumempi.

Lisäksi sytyttäessä pystyy avaamaan "vanhan" puupuolen pellin suoraan piippuun, jolloin lähes koko kierto on pelistä pois. Veto on parempi ja syttyminen tapahtuu helpommin ja nopeammin.

Ongelmaksi tuppaa muodostumaan pistekiehuminen. Ilmeisesti palotapahtuma on nyt niin paljon kuumempi, että aika herkästi alkaa kuulumaan paukahtelua kattilan sisältä. Voi toki olla, että tilanne paranee vielä kun järjestelmä ilmaantuu kunnolla.

Vanhassa öljypuolen konvektorissa ei ole vielä mitään ohjauslevyjä. Alunperin siellä on neljä ohjauslevyä, mutta ne lienevät puukäyttöön aivan liian "tiiviit". Olisiko jollain hyvää ehdotusta, että millaisen "jarrulevyn" sinne väsäilisi. Veto on tällä hetkellä vielä yhtä hyvä kuin ilman muutoksiakin, ellei jopa parempi. Piippu on kuitenkin vain 125mm sisäputkella varustettu, ja pituuttakaan ei ole ihan kauhean paljoa, joten kovin ahdasta tuosta varmaan ei kannata kokeilla tehdä. 

Lämmitysaika ei ainakaan vielä kovin dramaattisesti lyhentynyt, mutta puunkulutus tuntuisi pienemmältä.

Terve,

Oletko muurannut nuo tiilet vai vain ladonnut ne siiden? Miten ne pysyy siinä? Kuin pitkä levy on?

Terv,
Jussi