Högfors 16 ergi 2?

[LoGr]

Joopajoo, edelleen mennään ilman ihmeempiä korjauksia, kesää odotellessa...

Automaatti-ilmaimen vaihdoin toimivaan, löytyi isäukon entisestä kattilasta käypäinen. Nyt kestää paineetkin järjestelmässä, ensimmäisellä kokeilulla laitoin melko kylmään varaajaan 0,4bar ja koko tilavuuden lämmettyä n.70-asteeseen taisi paine nousta 1,5barin tietämille, hirveästi tuosta enempää ei liene järkevää laittaa.

Var32:sta en ole saanut kuntoon, yhdet sisuskalut tilasin ja ne olikin reilusti pienempään malliin, "paikallisista" putkiliikkeistä ei löytynyt ilmeisestikään sopivaa. Semmoiset arpajaiset oli osaa etsiessä etten kehdannut ottaa ehkä-tämä-osaa kokeiltavaksi. En ole vielä käyttänyt tuota venttiiliä auki että näkisin minkälainen kyseessä. Sulkuahan tuossa venttiilin ja varaajan välissä ei ole ole, joten saattaa tulla jokunen litra vettä pihalle kun kannen avaa(var32 tosin varaajan yläreunan korkeudella mutta eiköhän parin kuution pytystä luirahda n.10cm korkeudelta litra jos toinenkin).

Tuota kolmitien toimimattomuutta olen kompensoinut kiertopumpun ohessa olevalla hanalla. Hyvinhän tuo toimii noinkin, äsken testailin lämmitystä ja sain lähtevän veden pysymään 80-84 asteen välissä. Kummastihan tuo tuntuu lämmitys tehostuvan kun saa paahtaa kattila lämpimänä.

Kattilan takaosassa olevaa vipua silti ihmettelen, en saa tuota pannua vetämään kunnolla vipu ääriasennossa joten olen käyttänyt tuota lähinnä savukaasujarruna laittaen tuota kiinni sen minkä kärsii, mikä sitten lie tuon oikea käyttötarkoitus. Kunhan saisi paremmat mittarit tuohon varaajaan niin voisi laskeskella hieman hyötysuhteita, siitä luulisi selviävän jos joku mättää pahasti.

Mitenkäs tuollaisessa systeemissä toimisi esim. Oumannin säädin, pelkän ilmalämmityksen oppinee ohjaamaan mutta vaatiiko talon tulisijojen käytön huomioiminen sisälämpöanturia jonnekin. Mieli tekisi rajoittaa lähtevän veden lämpöä jollain putkihäviöiden pienentämiseksi mutta vähän epätietoa siitä miten tuo käytännössä toimisi. Shuntti pitänee kyllä vaihtaa, tällä hetkellä tuo kahvaton 180-astetta kääntyvä VTR.

Että tämmöistä tälläkertaa...

[25mottia/v]

Itsellänikin on käytettynä ostettu var 32..  Se on valurautainen, varmaan vuodelta -83 ja itse asensin sen vuonna 98.  Nyt talvella kun vaihdoin kattilan,  kyselin ensin vaihtotermostaattia lvi liikkeistä.  En muista hintaa mutta se sai minut ohjautumaan autovaraosaliikkeeseen josta löytyi kokoja vertaamalla uusi. Muistelen että autoissa on aika korkeat vakioarvot joten haluamaani lämpöarvoa ( en muista sitäkään!!) piti hiukka hakea.  Mutta löytyi.  Olisiko ollut 78 astetta.
lisäksi minulla on siihen keskiputkeen laitettuna palloventtiili jonka kautta siis kierto menee ennenkuin termari avaa sen suoran kierron siihe  rinnalle. Siis minulla ei toimi kolmiteventtiilinä vaan ainoastaan avaa lisäyhteyden kuumalle vedelle varaaja yläosaan.  ja onpa toiminut hyvin.  Väli- palloventtiili on hiukan auki, että pikkuisen kierrättää kattilassa vettä ennenkuin yhteys avautuu. ja tottakai se väliputki sekoittaa varaajan alaosasta kattilaan menevään kuumaa vettä ja siis pitää kattilan syötön sopivasti kohotetuss alämmössä niin ei tule kylmäkorroosiota mihinkään.
Kun tulet jyllää niin varaajan yläosa pysyy noin 85 asteisena kunnes koko pönttö on sen lämpöinen. Sitten kohoaa lämpö yäosasta alkaen ja useimmiten lopettelen kun se on noin 90 ja muutenkin kattilassa ( pahus, pitää modifioida) ylilämpöanturi haistaa jo niin alhaalla ja sammuttaa savuimurin.

Tuo var 32 on siis low tech peli ja toimii selkeästi.  Sille high tech vastineita on sitten nämä latausyksiköt joissa on pumppu, termari ja hallitusti loppulämpöjä hyödyntävä kevyesti toimiva vastaventtiili.
Enpä tiedä tarviiko semmoisia jos on hyvä termari- var jo olemassa.   Tottakai jos uutta systeemiä tekisinä niin jonkun laddomatin hankkisin.  Mutta tässä nykyisessä on toiminnat todettu ja opittu ja tämä pelaa maailman tappiin, joskus 10-15 vuoden välein muistaa tarkistaa termostaatin. tai huomaa sen toiminnan kun seurailee lämpömittareita. Toiminta on uskomattoman vakaa.

[Pähkäilijä]

Jos vexveltä kysys niin sais varmaan tuon termarin varaosanumeron selville. Tosin jos kerran tuon vaihtaa ja sieltä valuu reippaasti vettäkin ulos kannattaa samalla laittaa hanakin tulevaisuutta varten.

Onkohan ohituspelti vääntynyt kun vetäsee koko hormin tukkoon vai onkohan se sitten pelkkä sulkupelti? Mistään ei pääse näkemään miten se toimii?

[LoGr]

Tuossa tuommoinen mahdottoman tyylikäs kuva systeemistä, mittasuhteet päin persettä mutta kutakuinkin noin.
Punaisella siis tuo ko. pelti, ihan yläasennossa ei jaksa vetää kunnolla mutta puolikin senttiä auki niin veto riittää. Tuo pelti ylhäällä savukaasut siis tekee tuollainen ylimääräisen kierron, lämpiää kyllä jotenkuten pelti alhaallakin, jokatapauksessa kaasut lämmittää tuota ylhäällä kulkevaa putkea. Sillä yritinkin aiemmin kysellä liekö tuo tarkoitettu on-off -tyyppiseksi vai säädetäänkö tuon vivun avulla vaan kulloinkin veto kohdalleen. Toivottavasti tuo kuvan laitto onnistui...

[Harri2]

Var32:sta en ole saanut kuntoon, yhdet sisuskalut tilasin ja ne olikin reilusti pienempään malliin, "paikallisista" putkiliikkeistä ei löytynyt ilmeisestikään sopivaa. Semmoiset arpajaiset oli osaa etsiessä etten kehdannut ottaa ehkä-tämä-osaa kokeiltavaksi.

Messinkisessä Jämä Varissa termostaatin halkaisija on luokkaa 3cm.

[ev3449]

Mahtaisiko noilla päässtä eteenpäin?
http://www.primotherm.fi/venttiilit.pdf
http://www.varaaja.com/index.php/varaosat-lisa/jama

[LoGr]

Ja taas palataan aiheeseen kelien muututtua lämmitysystävällisemmiksi...

Tuota var 32:sta en ole edelleenkään korjannut, käytin auki ja huomasin että sieltä puuttuu sisuskalut kokonaan. En ole kehdannut investoida tuota uusiksi kun aatteissa on edelleen latauspaketin tms. laitto, hanoilla kikkaillaan edelleen ja hyvinhän tuo noinkin toimii kun vaan kyttää pumpun pois päältä lämmityksen loppuvaiheilla.

Parit lämmityskokeilut suoritettu. Mitä mieltä arvon raati on seuraavista tuloksista:
(Mittauspisteiden heikkous luonnollisesti aiheuttaa jumalattomat heitot, mutta eikös tuossa suunnilleen uskottavilla alueilla heiluta?)

1. kokeilu (hyvin karkea testi, nuohoamaton pannu useamman polton jäljiltä)
Kattila 420kg, varaaja 2000litraa
Alkulämmöt: 55, 50 ja 40
Loppulämmöt: 80, 70, 62
Paloaika jotain kahden tunnin hujakoilla ja puuta (mäntyä ja kuusta) 17 kg, jokunen kalikka kosteahkoa
Sytytys n. puolella pesällisellä, josta n.20min päästä puuta lisää ja ohituspelti melkein kiinni. Loput puut kahdessa osassa tunnin sisällä, ohituspelti lähes koko ajan hieman raollaan, nostaa savuja ~25astetta ja parantaa palamista huomattavasti. Meneekö nuo laskut sinnepäinkään:
2000 litraa ja 16 astetta ~37kWh
Puussa ~70kWh (-kattila/varaaja ~5kWh)= 65kWh
Hyöty ~57%
Mittauspisteinä aloittaessa varaajalle menevä putki varaajan kyljessä, keskivaiheilla sijaitseva mittari ja varaajalta lähtevä putki. Lopettaessa tuo "ylin" mittauspiste korvattu kierukalta lähtevästä putkesta, vettä ei juoksutettu joten johtunutta lämpöä varaajan yläosasta?

2. kokeilu, nuohotulla pannulla ja varmasti kuivalla puulla. Puuta 18,2kg, havua

Aloitus klo. 16.00, kattila 30 astetta. Taas puolella pesällä sytys, 20min myöhemmin ohitus lähes kiinni, puuta lisää ja pumppu päälle. 16.20-17.25 loput puut kolmessa osassa, ohituspelti täysin kiinni. 18.15 pumppu pois päältä, tässä vaiheessa kattilan lämpö pudonnut 70-asteeseen ja vaan vähän hiiliä jäljellä. Savut sytytyksen jälkeen polton aikana 250-300 astetta, kattilan lämpö pysyi 80-95 astetta polton aikana.
Alkulämmöt 55, 50, 40
Loppulämmöt 84, 74, 64
25,7 astetta * 2,32kWh/aste = 59,6kWh
18,2kg * 4,1kWh/kg = 74,6kWh
Hyöty~79,9-85% (riippuen vähentääkö mitä tuon kattilan/varaajan lämmityksestä)

Ei nyt varmaankaan noilla mittauspisteillä pysty kovin tarkaksi sanomaan mutta ainakin huomaa nuohotun pannun ja kunnollisen puun vaikutuksen polton hyötysuhteeseen. Lisäksi, jos tuon kattilan tehoksi mainitaan kilvessä puulla 10-35kW niin jokseenkin tuollahan sitä vielä käytännössä heilutaan eli toiminee/vetänee jokseenkin kuten kuuluukin.

EDIT:
19.15, lämpöjä, samalla suljettu pelti kiinni:
Kattila 85 astetta, varaajalle menevä putki 80 astetta, kierukalta lähtö 85 astetta, "puoliväli" 75 astetta ja varaajalta paluu 61 astetta.

Suurin ongelma tuossa kattilassa on palopesän pieni koko, n. 65 litraa luukun alalaitaan, 100 litraa ylös asti. Puuta pitää lisätä useasti, täyteen tupattuna ei pala kovinkaan hyvin. Suuret halot ilmavasti aseteltuna kyllä mahdollistaa huomattavasti "hitaamman polton". Tuo syvyys siis 62cm, puut 50cm (täsmälleen, muutaman sentin toleranssilla)

UUSINTAEDIT:
Ja merkitystä tai ei, tuon jälkimmäisen lämmityskokeilun aikana paineet nousi 0,45bar-> 1,2bar

[LoGr]

Taas on lämmitelty ja mittailtu.
Nuohottu kattila ja 22kg puuta. Aikaa meni 2,5h ja lämmöt nousi kutakuinkin 30 astetta. Tällä kertaa aloitus täydellä pesällä(luukun alalaitaan, 15kg) ja kerran lisätty tuo 7kg. Polttaessa kattilassa 90 astetta ja savut ~250. Ei kai tuota systeemiä huimasti parantamaankaan pääse vaihtamatta kattilaa.

Pitäisi käydä kyselemässä pikkuhiljaa latauspaketin asennusta, liekö huimia laatu/käytettävyyseroja Laddomat vs. Termovar?

[markkulievonen]

Taas on lämmitelty ja mittailtu.
Nuohottu kattila ja 22kg puuta. Aikaa meni 2,5h ja lämmöt nousi kutakuinkin 30 astetta. Tällä kertaa aloitus täydellä pesällä(luukun alalaitaan, 15kg) ja kerran lisätty tuo 7kg. Polttaessa kattilassa 90 astetta ja savut ~250. Ei kai tuota systeemiä huimasti parantamaankaan pääse vaihtamatta kattilaa.

Pitäisi käydä kyselemässä pikkuhiljaa latauspaketin asennusta, liekö huimia laatu/käytettävyyseroja Laddomat vs. Termovar?

Niin, jos kotikonstein haluaa määritellä kattilan hyötysuhdetta, niin välttämätöntä on saada varaaja mahdollisimman tasalämpöiseksi. Tuon tekijän voi seurata  lämmityksen yhteydessä varaajalta kattilaan tulevasta lämpömittarista.Näin voi tiedostaa varaajan alkulämpötilan.

Sama pätee myös varaajaa lämmittäessä.  Kun lämmitys on suoritettu, niin varaajasta kattilaan  tulevan veden lämpötila tulisi olla sama kuin varaajaan menevän. Käytännössä vaatii pidempää kiertovesipumpun päällä pitämistä.

Niin, jos arvioi varaajan energiamäärää lämpökerrostumien avulla / eritasolla olevat mittarit, niin virheen mahdollisuus on erittäin suuri.

[LoGr]

Pitää joskus kokeilla sotkemalla pumpulla tuo vesimäärä tasalämpöiseksi. Kokeiluissa ei niinkään ole ollut tarkoituksena absoluuttisen hyötysuhteen selvittäminen, vaan enemmänkin erilaisten polttotyylien vaikutus lämmön saantiin. Kai nuokin mittaustavat luulisi olevan jollain tapaa vertailukelpoisia eri lämmityskertojen välillä ja tätähän tässä on haettu.
Tietenkin kiinnosti tuon systeemin toimivuus ylipäätänsä, ja kun ei minkäänlaista kokemusta tai näppituntumaa ole puun kulutuksesta niin pakko mittailla jotenkin että tietäisi missä mennään (hyöty lähempänä 70% kuin 20%). Tietenkin se, kuinka paljon tunnissa tuo kötöstys jaksaa polttaa puuta. Saa edes jotain käsitystä pitääkö tuota pitää kovilla pakkasilla jatkuvasti tulilla.

Tällä hetkellä toiminta siis kutakuinkin näin:

Kun varaajan ylämittari näyttää alle 50 astetta, polttelen tuon parikymmentä kiloa puuta (ottaa sen vajaa 3h kaikkine toilailuineen) ja saan lämmöt sillä tuonne vähän alle 90 asteen. Näillä keleillä tuolla on menty 4-5 päivää, vähän riippuen kuinka monta kertaa saunotaan yms.
Lämpimimmillä keleillä en polttanut noin paljoa, vaan nostin lämmöt vaan tuonne 70-tietämille, tuntui kovemmat lämmöt haihtuvan riippumatta kulutuksesta, liekö oikeasti noin vai luulenko vaan. Toisekseen tuo kesäajan poltto oli lähinnä jätepuun ja roskan tuhoamista ja kattilan nokeamista mutta säästöä sähkössä yhtä kaikki.

Tällaisenaanhan tämä on vielä helppoa, saa nähdä tuleeko tulevana talvena kunnon pakkasia...

[LoGr]

Joristaanpa jotain välillä tännekin. Systeemi on käynyt ja kukkunut vaikka mikään ei oikeastaan toimikaan kuten pitäisi.
Tuota latausventtiiliä ei koskaan tullut uusittua, edelleenkin mennään tuolla sisuskaluttomalla var32:lla ja hanalla passaillaan lämpöjä kattilassa. Liian kylmänä joutuu alkuun polttamaan kun kalvopaisarikaan ei osoita toimimisen merkkejä, paineet siis nollilla kunnes lämmöt saa nousuun, pistekiehunnan takia tulee pidettyä kattilaa 80-asteen hujakoilla. Ei tuo paisari kuitenkaan vaikuttaisi vuotavan, olisiko kalvo jumissa.

Kattilan lämmitystyylikin alkaa muistuttamaan joidenkin täällä kirjoittavien veteraanien (aikanaan) lämmitystyylejä yläpaloisilla pelleiltäessä. Eli täysillä mennään, hyötysuhteista viis. Yläpaloisen haittoja kompensoi suhteellisen reilu teho. Ei tarvitse koko päivää poltella, ilmalämmityksessä alkaa tosin teho olemaan kortilla kylmimmillä keleillä joten leivinuunilla on avustettu. Kovinkaan paljoa yli 200 tuota leivinuunia ei ole lämmitelty, menee muuten turhan lämpimäksi uunin ympäriltä. Uunissa riittää "lihalaatikollinen" puita n. kolmeksi päiväksi, oisko jotain 5kg:n hujakoilla mitä menee vuorokautta kohti.

Tämänpäiväinen sirkus pääpiirteittäin:

13.50 Pannuhuoneeseen ja pikanuohous.
13.55 Tulet kattilaan, 11,5kg puuta. Lämmöt 48, 42, 28 Reilusti normaalia alemmalla lämmöt, ei jaksanut eilen illalla lämmitellä. Kattilakinkin mittari näytti "hieman alle asteikon".
14.15 Pumppu päälle, hanat auki. +3kg puuta
14.30 Tarkistus että lämmöt hallinnassa, +3kg puuta
14.45 +2,5kg
15.00 +5kg Mittarit näytti tässä vaiheessa 70, 62, 35 Hyvin lähtenyt lämpöä menemään mökkiä kohti. Tuli tuossa tehtyä lumitöitä samalla, joten normaalia tiheämpi pannuhuoneessa käyntirytmi.
15.30 +3,5kg Siirrytty "ylläpitolämmitys"-vaiheeseen, eli suuria ja aavistuksen lumisia puita kattilaan.
15.45 +3,5kg Alkaa pikkuhiljaa puumäärä riittämään, antaa palaa ja katsotaan vieläkö tulee myöhemmin joku kalikka lisättyä.

EDIT:

16.45 Pumppu pois, peltiä pienemmälle. Hiilet pitää kattilan lämpöisenä vielä monta tuntia, tuota hukkalämpöä ei tosin saa siirrettyä varaajaan juoksematta pannuhuoneessa. Lämmöt 80, 78, 62, vielähän tuonne olisi saanut lämpöä varattua, mutta riittää hyvin aamuun. Pitää lämmittää aamupäivästä lisää ennen töihin lähtöä.

Yhteenvetoa:
32kg puuta, ulkokylmää ja osa lumisia. Kaikki kuusta/mäntyä, ei varmastikaan täysin kuivaa. Lipan alta reunalta, joten puiden päät altistunut sateille koko syksyn. Palaa kuitenkin hyvin kun alkuun saa, kaksi tuollaista ikean kassillista tuli poltettua. Pitkästä aikaa kelikin lauhtunut tuohon -20 tietämille, vaikea tosin arvioida paljon talo otti lämmityksen aikana, leivinuunissa +100 joten avustaa vielä hieman. Suihkussa ei käyty lämmityksen aikana, pari kattilaa ja puolenkymmentä tuttipulloa pesty/huuhdottu kuumalla vedellä.

Karkeasti 3h polttoa ja 32kg puuta. 32kg*4kWh/kg=128kWh, tekisi yli 40kW kattilatehoksi? Alaluukku ehkä 6cm auki ja yläräppänä 1,5cm, ohituspelti aavistuksen raollaan, joten savut tuossa 300 hujakoilla. Lisäksi pannuhuoneen ovi pari senttiä raollaan ulkoilmaan. Jos nuo laskelmat/arviot likimainkaan kohdillaan, voin sanoa että palaisi perse yläpaloisella jos ei lähtisi kun 25kW tehoja, saisi tosiaan polttaa koko päivän puita -30 keleillä.
Noilla lämpötiloilla saisi karkeasti varaajaan jonkun 34 astetta, joka taas antaisi hyödyiksi karvan päälle 60% (+mitä käyttöön meni).

Tuolla latausventtiilin uusimisella helpottaisi vielä huomattavasti tätä hommaa, lisäksi saisi varaajan kerrostumaan paremmin. Nyt tuo varaajaan menevä vaihtelee 70 ja 95-asteen välillä. Jokatapauksessa ihan ok systeemi itselle, tuon pari tuntia kerrallaan kerkeää hyvin pelleilemään muiden arkiaskareiden lomassa. Katsellaan myöhemmin mitä kaikkea tästä pistetään uusiksi, varaaja pitää ainakin käyttää auki ja katsoa kannattaako vaihtaa. Toistaiseksi mennään kuitenkin näin, puuta palaa mutta ei nämä lämmityskulut tällaisenään vararikkoonkaan vie.

[LoGr]

Eipä tuo pitkäksi aikaa keli lauhtunutkaan, illalla -28 ja nyt keikutaan taas -30 pahemmalla puolella.
Klo 9 aamulla pannuhuoneessa 66,60,33, tuosta pikaisesti haarukoituna 16h ja 50kW, tekisi jotain 3kW luokkaa per tunti taloa kohti. Tuohon kun vielä lisätään lattialämmityksien ottama 1,5kW (ei tietenkään koko aikaa) ja mitä leivinuunista on saatu talteen. Tuo leivinuuni tosin ei mahdottoman kuuma ollut, pesässä eilen +100 ja aamulla +70.

Jossittelua, jos tuon varaajan saisi ladattua täyteen ja jos tuon tuloveden sunttaisi lähemmäksi kulloinkin tarvitsemaa, pitäisi tälläkin setupilla saada lämmöt riittämään vuorokaudeksi. Tällä hetkellä siis suntti täysin auki ja patteritermari pätkii kennolla virtausta, ei mitään ohituskiertoja joten pumppu hakkaa päätä seinään jos kiertoa ei ole. Kyllähän tuohon olisi jo varmasti tullut oumanni tms. laitettua mutta kyseessä joku vtv-kötöstys johon ei taida suoraan säädintä saada.

Tuossa ysin pintaan nappasin leivinuuniin tulet ja pitänee lähteä sytyttelemään kattilaakin...

[LoGr]

Viimisillä sain tuon paisarin päästelyä irti järjestelmästä. Tyhjennyksen jälkeen tuntuisi äkkiseltään toimivan, nyt kestää paineetkin järjellisissä lukemissa. 40-90 astetta ja taisi nousta 0,4->1,0bar. Nyt sai alalämmötkin tuonne lähelle 90-astetta, olisi ollut ihan tervetullut kapasiteettilisä kovemmilla pakkasilla.

Moottorisahalla ja sorkkaraudalla sai avustaa tuotakin operaatiota. Paisari nurkassa tiilien päällä ja liitos/sulku vanerien sisällä villojen seassa, oikein käyttäjäystävällistä...

[Tapsar]

Se termostaatti ei paljoa maksa ja auttaa varmasti lämmitystyössä, sopia termareita löytyy myös traktoreista niistä löytyy vähän kylmempiä kuin henkilöautoista.

[LoGr]

Eihän se termari varmasti mahdottoman hintainen olekaan, mutta johonkin se pitäisi saada kiinni. Eikös tuossa kuuluisi olla ne palikat, jonka väliin termari asennetaan. Tällä hetkellä siis täysin sisuskaluton kapistus. Ja kun niitä sulkujakaan ei tuossa ole, en ole aikaiseksi saanut vaihdattaakaan koko venttiliä...

Tietysti, jos joltain löytyy edullisesti sisuskalut tuollaiseen venttiiliin, voisin ne lunastaa itselleni...