Kirjoittaja Aihe: Högfors 16 ergi 2?  (Luettu 14547 kertaa)

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Högfors 16 ergi 2?
« : 09.05.2015-13:16 »
Tervehdys. Tuollainen sätöstys löytyy pannuhuoneesta parin kuution varaajan kanssa. Tällä hetkellä systeemin käyttö on vähintäänkin hankalaa, kattilalta lähtevässä putkessa on Jämä VAR32 joka tuntuu olevan jatkuvasti auki. Lisäksi siirtopumppu käynnistyy katkaisimesta, joten nyt on tullut hätäpäissään pätkittyä tuota pumpun käyntiä että kattilan lämmöt saa pysymään edes jotenkuten siedettävissä lukemissa. Myöskään kattilassa oleva ilmansäädin-ketjuviritelmä ei osoita minkäänlaisia elonmerkkejä.

Kattilassahan on itsessään kaksi vipua, kattilan päällä 4 (tai 5) pykäläinen vipu oikealle/vasemmalle, tämä ilmeisesti pelti? Toinen vipstaakki on kattilan takaosassa eteen-taakse vipu joka kääntää joitain läppiä kattilan takaosassa. Jonkinlainen kierrätys lienee kyseessä. Kysymys onkin pitäisikö tuon kattilan vetää tuo vipu käännettynä taka-asentoon, onko tuo vipu on-off tyylinen vai tarkoitettu säädettäväksi portaattomasti. Savukaasunlämpöjä en toistaiseksi tiedä, pitänee lainata savustuspöntöstä mittari niin näkee hönkiikö tuo suoravetoisena lämmöt hormista taivaalle. Eihän tuollainen pannu toimiessaankaan tarjoa huimia hyötysuhteita mutta olisi se kiva saada edes puolet lämmöstä talteen. Kattilasta lähtee 90-asteen kulman kanssa liitoshormi noin 1,5m päässä pihalla sijaitsevaan piippuun. Tuo sivussa oleva vipu etuasennossa vetoa löytyy kuitenkin senverran ettei sytytys tahdo onnistua pelti auki. Takana sivulla oleva peltilätkä on kyllä käytetty auki ja tuo kanava nuohottu.

Tarkoitus on kyllä kelien lämmetessä kartoittaa tuo systeemi läpeensä, pitää purkaa vanerit ja villat varaajan ympäriltä ja katsoa mitä sieltä löytyy. Sitten näkee mitä uusitaan ja mitä jätetään. Oli vaan ajatuksena yrittää lämmittää tuolla kunnes kelit lämpeää, toinen vaihtoehto on kyllä unohtaa tuo ja polttaa puut leivinuunissa, käyttövedelle löytyy sähkövaraaja tuon puukattilan rinnalla joten välttämättömyyshän tuon kiuruuttaminen ei ole.
 

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #1 : 09.05.2015-14:58 »
>kattilalta lähtevässä putkessa on Jämä VAR32 joka tuntuu olevan jatkuvasti auki.<

Niin, termostaatti lie tullut päätepisteeseen. Tuohon käy tavallinen esim. auton laippatermostaatti. Laipan suurin halkaisija saa olla 67mm.
Jos uudessa termostaatissa ei ole piskuista reikää, niin 2...3mm terällä kanattaa tehdä, jolloin pieni virtaus ohjaa termostaattia lämmityksen alussa. Osassa on suunnitteluvirhe eli kiertoputki ei mahdollistu ohjaamaan termostaattia.(on liian etäällä termostaatti pesää).

Niin, +82C ternmostaatti lie sopivin.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #2 : 09.05.2015-17:42 »
Tervetuloa,

Nuo vivut on varmaankin juuri hormipelti ja ohituspelti. Eli sytyttäessä ja puita lisättäessä sitten ohituspelti auki ettei savua tule sisälle, sillon veto on suoraan hormiin eikä kierrä konvektorien kautta.

Termari jos on sökö niin se on helppo testata, ota irti ja laita kattilaan kiehumaan, se savukaasumittari vielä kaveriksi niin näet tapahtuuko mitään. Tuo termari on varmaan kytketty sillein että alussa latauspumppu kierrättää vettä vain kattilassa sisällä ja lämmön noustessa aukeaa linja varaajaan päin. Sillein saa kattilan "käyntilämpötilaan" ajettua eikä se nokeennu niin helposti (ennenkun tulee aiheesta kritiikkiä niin tiedän, on myös olemassa polttolaitteita jossa on erisetty palotila ja konvetion lämpötilalla ei ole merkitystä, mutta se ei ole tässä).

Eli nyt termari on auki kokoajan ja kattilan lämmöt ei nouse juuri mihinkään ennenkun varaaja alkaa olla alas asti lämmennyt?
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #3 : 09.05.2015-22:25 »
Kiitoksia vastauksista. Kyseessä siis juuri hommattu talo jossa tällainen ihanuus, tuon yhdistelmän lämpöä jakaa Valmet Kotilämpö ja systeemi kokonaisuudessaan on vuodelta -80. Tulevaa elinikää ei uskalla edes arvuutella mutta mennään nyt alkuun näin. Lisänä toki leivinuuni+takka ja tuo sähkövaraaja käyttövedelle, isossakin varaajassa sähkövastukset potikan takana. Odottelen tosiaan kelien lämpiämistä ja sitten pitää käydä tuo kokonaisuudessaan läpi.

Hankaluutena vielä poltettavan puun sekalaatuisuus mutta vahvasti näyttää ettei tuo kattila vedä kun suoravetoisena. Tätä puoltaa sekin ettei varaajaa saa paahdatettua juurikaan yli 70-asteiseksi. Lämpömittareita tuossa systeemissä heikonlaisesti eikä noiden lukemiin vielä uskalla luottaa, pitänee ottaa vaikka joku paistomittari avuksi.

Tuo termari on varmuudella sökö, siksi olenkin leikkinyt tuolla kiertopumpulla ettei tarvitse ihan 20-asteisena tuota kattilaa pitää. Tuota ohituspeltiä vaan lähinnä ihmettelin, ei vaan kertakaikkiaan vedä tuo kattila se pelti taka-asennossa, hirmuinen suhina/humina kuuluu kattilan takaosasta kun vivusta kääntää mutta tulet hyytyy ja alkaa puskemaan savua ulospäin.

Minkäköhänlaisiin oletusarvoihin kannattaisi nuo ilmaluukut säätää, tällä hetkellä alempi pari-kolme senttiä auki ja ylempi ehkä pari milliä raollaan. Vetoa on tosiaan tuo ohituspelti käännettynä reilusti mutta hyytyy täysin toiseen asentoon kääntäessä, eikö tuo hormi vaan jaksa vetää vai onko siellä jotain muuta häikkää. Pitänee vielä peilin kanssa yrittää kurkkia ja savukaasumittarin kanssa testailla eri asentoja.
Entäs tuo hormipelti, täysin levällään vai savukaasujen mukaan?

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #4 : 10.05.2015-07:25 »
> Kyseessä siis juuri hommattu talo jossa tällainen ihanuus, tuon yhdistelmän lämpöä jakaa Valmet Kotilämpö ja systeemi kokonaisuudessaan on vuodelta -80. <

Niin, meillä alakerrassa on tuo sama Valmet-Kotilämpö ilmalämmitys liitettynä 2m3 varaajaan. Jos aikomus on lämpö tuottaa puulla, niin suosittelen kattilan uusimista. Lämmitys muuttuu aivan toisellle tasolle. Tällä hetkellä Toru Jyrillä on tarjouskamppanja ja hyvän kattilan ja latauspaketin saat alle 3000€. Niin, jos tilaa on kattilahuoneessa.

http://www.torujyri.ee/fi/atmos-katlad

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #5 : 11.05.2015-01:21 »
Noniin, nyt on taas viisastuttu...

Perusteellisella uusintanuohouksella sain kattilan vetämään ohitusvipu "oikeassa" asennossa, väänsin yhden rassin senverran mutkalle että pääsin kolistelemaan/hankaamaan tuota kierto-osaa kunnolla ja sieltähän tipahtikin kunnon paskakeko. Näköjään 1/3-osan tukkeutuminen tappaa vedon tyystin. Lisäksi tilkitsin kattilan ja hormin liitosta sekä ilmeisesti savukaasuanturin reikää lasivillalla, unohdin vaan tuon lämpömittarin mutta en malttanut olla kokeilematta.

Kokeilin puolisen pesällistä kosteahkoa puuta, pääosin neulasia kasvavaa sorttia ja kyllähän noillakin sai lämmöt kattilassa ylemmäksi kuin aikaisemmilla suoraveto-kokeiluilla. Kyttäsin pannuhuoneessa ja leikin tuolla kiertopumpun katkaisimella pitäen kattilan lämmöt pääosin 80-95-asteen hujakoilla. Varaajan lämpömittarit edelleenkin perseestä, ylin mittari (sijaitsee puolisen metriä alaspäin varaajan oletetusta laesta) taisi nousta jopa parin asteen verran tuon lämmityksen seurauksena (50->52), jossain shuntille tulevassa/lähtevässä (kertokaahan viisaammat, yhdessä putkessa on haara+pumppu, toisessa takaisku ja kolmannessa tuo mittari, mikä näistä sitten on mikäkin? ) putkessa oleva ulkopuolinen mittarisätös nousi 55->68 kun taas paluuvesi kolmisen astetta 39->42.

Pitää käyttää tuo termari irti ja katsoa löytyisikö jostain käypäinen tilalle, melko hankalaa leikkiä näinkään. Vielä kun keksisi miten tuohon systemiin lisätään vettä niin uskaltaisi aukoa putkia.

Kattilan uusiminen on kyllä olemassaoleva vaihtoehto, kuitenkin sillä varauksella että puunkulutus pelkästään ei ole ratkaiseva kriteeri. Haluaisin kyllä pysyä kattilassa, jossa palaisi vaikka minkälainen puu ja jossa pystyisi poltamaan kutakuinkin kaiken palavan roskan ja jätepuun, leivinuunissakaan kun ei kaikkea rytöä kehtaa hävittää. Lisäksi ehdottomana vahvuutena olisi sytytä-ja-unohda tyyppinen pannu, voisi laittaa tulet uuniin ja lähteä töihin, vielä sitä voi opettaa emännän laittamaan pellit kiinni tai sytyttämään tulet mutta hirmuisiin säätö/kyttäys-polttoihin ei ole innostusta. Eli helppous pitkälti ennen hyötysuhdetta, puuta kyllä löytyy kun vaan jaksaa tehdä. Muutenkin ajatuksena katsella talvi tai kaksikin joten saa todellista käsitystä aiheesta.

Kattilahan sijaitsee varaajan kanssa ulkorakennuksessa joten osaltaan helpottaa toimintaa. Puut löytyy muutaman metrin päästä ja mahdollinen kattilan uusiminen tai vaikka satunnainen savunpölläytys ei vaikuta juurikaan asuinmukavuuteen. Mahdollisuuksien mukaan myös ilmalämmitys olisi tarkoitus säilyttää, siinähän on piru vie oikeasti hyviäkin puolia vaikka vaatineekin korkeahkon vedenlämmön kylmillä keleillä. Tällä hetkellä sisälämmöt 21-astetta eikä minkäännäköistä vedontunnetta tai havaittavaa huminaa/ääntä, ainoastaan poistopuhaltimen kuulee esim. pesutiloissa.

Ja ettei nyt liian selkeäksi jäisi, onko kenelläkään kokemusta ilmalämmitystalon muuttamisesta patteriverkolliseksi, onko nuo ilmakanavat järjellisesti hyödynnettävissä vesiputkien vedossa?

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #6 : 11.05.2015-09:14 »
Varaaja lähtee lämpenemään kerrostumalla yläpäästä ja se ei ehtinyt vielä lämmetä tuohon puolen metrin kohdalle. Lähtevä vesi lähtenee aivan varaajan yläpäästä ja siksi siinä mittarissa lämmöt reippaammin nousikin. Noista mittareista ja putkista, voitko ottaa valokuvia ja laittaa tänne, kirjoituslaatikon vasemman alakulman vieressä on

+ Lisätoiminnot

jota kautta voi listätä kuvia kunhan pienentää ne 300 kb kokoisiksi.

Tuo latauspaketti on nykyisin nimeltään vexve termovar ja siihen saa tilaamalla ihan paikallisesta putkiliikkeestä termareita,

http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/i/El-mXQ/PmWc9bjRspLHFm5BtdGzIQ/Vexve-ACG_E_Manual_FI.pdf

tuo alempi, siinä on räjäytyskuvakin. Toivottavasti systeemissä on sulkuja ettei koko varaaja valu termarin kautta lattialle...
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #7 : 11.05.2015-14:51 »
 >Haluaisin kyllä pysyä kattilassa, jossa palaisi vaikka minkälainen puu ja jossa pystyisi poltamaan kutakuinkin kaiken palavan roskan ja jätepuun,<

Niin, aikoinaan Suomi24:lla oli kiivas väittely aiheesta, ettei käänteispalo kattilaan sovi jätepuu tms, vaan puun tulisi olla tasalaaatuista. Itsekkin uskoskelin, mutta toisaalta epäilin ja otin riskin ja ostin Atmos DC40GS kaattilan. Itse poltan kattilassa kaikkea  ja kaiken kokoista kuivaa puuta aina trukkilavoista laudan pätkiin jne....

 Kokemusta ei ole muusta kuin tästä kattilasta, mutta todellisuus on, miten tämä kattila erikoisesti soveltuu myös sekatavaran polttamiseen, koska puun kaasuntuminen tapahtuu arinan pinnassa. Punainen lanka onkin löytää oikeat säädöt puulle, jota polttaa. Viimeiksi lämmitettäessä pesällisen paloaika oli lähes 3 tuntia eli lähes sama kuin "CNC-sorvatulla"  hyvälaatusella puulla.

Niin, mitä todellisuudessa on jätepuu?

>Ja ettei nyt liian selkeäksi jäisi, onko kenelläkään kokemusta ilmalämmitystalon muuttamisesta patteriverkolliseksi, onko nuo ilmakanavat järjellisesti hyödynnettävissä vesiputkien vedossa?<

Niin, ei kai kukaan  kieltäne  noiden ilmakanavien hyödyntämistä. Ongelmaksi muodostunee erilainen patterin  putkiston liitäntä , koska yleensä ilmakanavan tulo huoneeseen on keskellä ikkuna-aukkoa ja n 200mm irti seinästä.   Muoviputki ja  lattian piikkausta, niin onnistunee.

« Viimeksi muokattu: 11.05.2015-15:18 kirjoittanut markkulievonen »

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #8 : 14.05.2015-03:14 »
Noniin, takaisin asiaan, työt sotkee harrastustoimintaa...

Kuvia tuosta systeemistä en tähän hätään saa. Kuitenkin pirun yksinkertainen systeemi.

Ylhäällä kattilasta lähtöputki, puolimatkassa VAR32, jonka jälkeen joku mittarihässäkkä (varo?, painemittari ja nuppi josta nostamalla saattaa sylkäistä hieman vettä) ja loput häviääkin varaajan suuntaan.

VAR32:sta lähtee putki alas jossa takaisku jonka jälkeen yhtyy varaajan paluuputkeen. Tästä kattilan suuntaan sulku, siirtopumppu ja sulku. Varaajan kyljessä paluussa elohopealämpömittari.

Tuossahan nuo kattilan ja varaajan väliset, tiedä en onko noiden vanerien ja villojen sisällä sulkuja tms.

Varaajan toisella puolella suntti, varaajalta tulo lyhyt nysä joka vanereiden sisässä (takaisku putkessa ennen sunttia), suntilta lähtö jossa tuo "pintamittari" ja sitten kolmas putki jossa kiertopumppu ja haara oletettavasti varaajan alaosaan. Suntti, käsimalli josta kahva kateissa, oletettavasti täysin auki. Tuosta lähtevästä olen päätellyt varaajan ylälämmöt koska näyttää etenkin alkuun paljon enemmän kun tuo varaajassa oleva elohopea.

Lisäksi varaajassa ylimpänä putki jonka päässä joku venttiili joka puhaltaa ilmaa ulos käytännössä aina kun varaajaan menee lämmintä vettä. Painetta tuonne systeemiin ei siis saa, olisiko tarkoitus?
Ja edelleen ihmettelen miten tuonne saa lisättyä vettä. Menisikö sitten tuon luulemani varon kautta nostamalla nuppi ylös ja työntämällä vettä sen kautta, tuo kuitenkin sijaitsee varaajan (oletetun) yläosan tasolla. Vai survotaanko tuon venttiilihässäkän kautta.

Niin, ja liekö jo mainitsin mutta tuon varaajan kupeessa 150l kalvopaisari.

En uskalla ottaa mitään kantaa kattilatyypeihin tms. Omat kokemukset rajoittuu täysin hakelämmitykseen. Tuo hakemani helppous kuitenkin tarkoittaa juuri sitä ettei tarvitse etsiä mitään säätöjä vaan voi vaikka sanoa emännälle että heittää puita uuniin ja tulet perään. Muutenkaan en lähde näin halkolämmitysnoviisina ilman vähintään yhden talven kokemusta arvuuttelemaan mikä olisi paras kattilatyyppi. Jos vaan tämän nykyisen systeemin voimilla selviää ensi talveen ja sen yli, tietänen paremmin mikä tässä lämmitysmuodossa eniten ahdistaa.

Olipahan taas varmasti selkeä sepustus, kellonaika huomioiden voiko tuota paljoa toivoakaan...


Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #9 : 14.05.2015-11:18 »
Varoventtiili tuossa on joka aukenee 1,5 bar paineessa ja siitä nupista voi testata toimiiko, tarkasta ettei jää vuotamaan jos on kattilakiveä paljon.

Onkohan shuntti täysin auki? Millainen lämmitys talossa? Patterit termostaattien kansssa vai lattialämmitys. Mikäli siellä vesi kiertää systeemissä on myös paluuvesi kuumaa näillä keleillä shuntti levällään.

>Lisäksi varaajassa ylimpänä putki jonka päässä joku venttiili joka puhaltaa ilmaa ulos käytännössä aina kun varaajaan menee lämmintä vettä. Painetta tuonne systeemiin ei siis saa, olisiko tarkoitus?<

kuullostaa ettei kalvopainepaisari ole käytössä ollenkaan ja varaajan yläpäässä on tyhjää ilmatilaa ja systeemi toimii nyt avopaisuntaisena? Varaajan katto lienee sitten umpiruosteessa... Vesi laajene lämmitessään ja jäähtyy viilentyessä, mikäli sieltä tulee lämmintä ilmaa kun lämmität menee varaajaan vastaavasti myös ilmaa veden jäähtyessä... Suljetun kierron tarkotus on saada ajastaan vesi hapettomaksi ja sitä kautta estää ruostuminen. Toisaalta jos tuohon putkeen laitat jonkun astian yläpuolelle tulee siitä avopaisunta-astia, sinne sitten voit lisätä vettä, kuumana siellä sitten vettä on enemmän ja kylmänä vähemmän niinkuin esimerkiksi auton paisarissa.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #10 : 14.05.2015-11:23 »
Kuvia tuosta systeemistä en tähän hätään saa. Kuitenkin pirun yksinkertainen systeemi.

Niinhän nää yleensä, paitsi jos putkari on tehny reippaammin omia spesiaalejaan.

Ylhäällä kattilasta lähtöputki, puolimatkassa VAR32, jonka jälkeen joku mittarihässäkkä (varo?, painemittari ja nuppi josta nostamalla saattaa sylkäistä hieman vettä) ja loput häviääkin varaajan suuntaan.

Mittarihässäkkä varmaan sisältää mittarin lisäksi varolaitteen, eli hyvin todennäköisesti 1.5 bar varoventtiilin, jonka testausnupista olet vettä sylettänyt. Hyvä niin, ei ole kalkkeutunut jumiin. Kun saat systeemiin painetta, tuo varoventtiili voi alkaa vuotaa. Helpointa ehkä vaihtaa suosiolla, maksaa koosta ja hankintapaikasta riippuen esim. kympin nurkilla.

VAR32:sta lähtee putki alas jossa takaisku jonka jälkeen yhtyy varaajan paluuputkeen. Tästä kattilan suuntaan sulku, siirtopumppu ja sulku. Varaajan kyljessä paluussa elohopealämpömittari.

Toi VAR32:han on siinä mielessä koko ajan auki, et se päästää pannusta vettä joko varaajaan (ns. pitkä kierto) tai takaisin paluuputkeen eli alaputkeen (ns. lyhyt kierto). Niin kauan kun pannu ei ole kunnolla kuumana, tuo lyhyt kierto on auki. Kun vesi alkaa olla termarin lämmön huitteilla, se alkaa avautua ja päästää kuumaa vettä varaajaan. Samalla tilalle varaajan alapäästä kylmää sekaan pannuun.
Jos pannu ei jostain syystä lämpeä kunnolla, kierto pysyy melkein kokonaan lyhyen kierron puolella.

Ja jos on niinku sanoit, VAR32 on koko ajan pitkällä kierrolla, se termarikapseli siel sisällä on kaputt. Tän asian korjaaminen on eka asia mitä sun kannattaa tehdä.

Varaajan toisella puolella suntti, varaajalta tulo lyhyt nysä joka vanereiden sisässä (takaisku putkessa ennen sunttia), suntilta lähtö jossa tuo "pintamittari" ja sitten kolmas putki jossa kiertopumppu ja haara oletettavasti varaajan alaosaan. Suntti, käsimalli josta kahva kateissa, oletettavasti täysin auki. Tuosta lähtevästä olen päätellyt varaajan ylälämmöt koska näyttää etenkin alkuun paljon enemmän kun tuo varaajassa oleva elohopea.

Pintamittarit on mitä on, ainaskin mikäli ei oo kunnolla paikallaan ja pohjaruuvin pää suoraan putkessa kii. Piitahna tos välissä parantaa mittarin uskottavuutta.

Suntti kandee fiksata, en sit tie miten tarkkaan lähtevän veden lämpöjä pitäis säädellä ilmalämmityskamppeiden kanssa. Niissä on varmaan oma termari. Se et suntin kahva on nykäisty veks viittaa tohon.

Lähtevän veden lämmöstä ei kannata päätellä varaajan lämpöjä. Suntti tuskin on niin tiivis, et se ei päästäis tippaakaan paluuvettä sekaan. Siirrä pintamittari suntille tulevaan putkeen, tai hommaa siihen toinen.

Silti, jos ilmalämmitysvärkin vesitermari on kii, kiertopumppu paahtaa turhaan painetta torveen. Jos siel on oma sunttaus tai ohituspiiri, paluuveden lämpö nousee, ja sotketaan turhaan varaajan kerrostumat. Eli tuskin olis huono juttu, vaikka siin suntin (sen toimivaksi tarkastetun) pääl olis vaiks vanha Ouman EH-80 pitämässä lähtevän veden lämmön just riittävänä.

Lisäksi varaajassa ylimpänä putki jonka päässä joku venttiili joka puhaltaa ilmaa ulos käytännössä aina kun varaajaan menee lämmintä vettä. Painetta tuonne systeemiin ei siis saa, olisiko tarkoitus?
Ja edelleen ihmettelen miten tuonne saa lisättyä vettä. Menisikö sitten tuon luulemani varon kautta nostamalla nuppi ylös ja työntämällä vettä sen kautta, tuo kuitenkin sijaitsee varaajan (oletetun) yläosan tasolla. Vai survotaanko tuon venttiilihässäkän kautta.

Niin, ja liekö jo mainitsin mutta tuon varaajan kupeessa 150l kalvopaisari.

Tsekkaas toi varaajan pohjoisnavan putki, olisko siel ollu automaatti-ilmain tai joku muu värkki? Pitäis saada suljettua, ei saa puhallella. Vettä lisää, kunnes on sopiva paine. Koska systeemis on varoventtiili ja kalvopaisariki, se on tehty paineelliseks. Paine vähentää ilmaongelmia ja pistekiehuntaa pannussa. Jatkuva ilmanvaihto kans hapettaa systeemin -> korroosio jatkuu...... Kunnes...

Varon kautta vettä ei lisätä. Lisäyshanat on jossain muualla, yleensä niit on kaks peräkkäin. Ton ikäisessä luultavasti kaks kierrettävää, välissä takaisku tai mutakuppi tjms. Voi tietty olla kaks näppärää mustaa pikkukahvaaki ja yhteinen runko palloventtiileillä. Kandee etsiä täyttöventtiiliä käyttövesiputkiston tai kierukoiden putkistojen likeltä. Eli pitäis löytyä selvä yhdysputki joko kylmän tai yleensä lämpimän käyttövesiputkiston kautta varaajaan tai siihen liittyviin putkiin. Voi mennä vaiks kalvopaisarin liitosputkeen.

En uskalla ottaa mitään kantaa kattilatyypeihin tms. Omat kokemukset rajoittuu täysin hakelämmitykseen. Tuo hakemani helppous kuitenkin tarkoittaa juuri sitä ettei tarvitse etsiä mitään säätöjä vaan voi vaikka sanoa emännälle että heittää puita uuniin ja tulet perään. Muutenkaan en lähde näin halkolämmitysnoviisina ilman vähintään yhden talven kokemusta arvuuttelemaan mikä olisi paras kattilatyyppi. Jos vaan tämän nykyisen systeemin voimilla selviää ensi talveen ja sen yli, tietänen paremmin mikä tässä lämmitysmuodossa eniten ahdistaa.

Kattilatyypit on nykyjään helppoja, käänteispalo on paras klapeja poltellessa. Kaikki muu on kateellisten alapalomiesten propagandaa.  ;D

Se mikä käänteispalo on paras, onkin sit jo pitempi juttu. Atmosmiehet on nyttemmin jääny hiukka taka-alalle, ku Attack on iskeny. Orlanit sun muut on sit hiuka harvinaisempia.

Edit: fiksattu typoja ja sekavaa ajatuksenjuoksua.
« Viimeksi muokattu: 14.05.2015-11:28 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #11 : 15.05.2015-00:58 »
Pahoitteluni etukäteen, nyt ei jaksa selvitellä miten kaikki toimii täällä joten heitän lainaukset ilman lähettäjiä...

Lainaus
Onkohan shuntti täysin auki? Millainen lämmitys talossa? Patterit termostaattien kansssa vai lattialämmitys. Mikäli siellä vesi kiertää systeemissä on myös paluuvesi kuumaa näillä keleillä shuntti levällään.

Shuntti kutakuinkin selällään, ilmalämmitys. Paluuveden lämpö ei ole riippuvainen lähtevän veden lämmöstä, olettaen että lämpö riittää pytingin lämmittämiseen. Ei taida olla tuossa ilmalämmityksessä mitään ohikiertoa joten sisään menee vaan se lämminvesi jota tarvitaan. Alkuperäinen säädin korvattu jollain patteritermarilla (anturi piuhan päässä) ja hyvin tuntuu säätävän. Nytkin pirunmoisia tuulia/lämpötilavaihteluita ja hyvin pysytään ~0,6 asteen vaihtelun sisällä. Huomattavasti vähemmän humpaamista vrt. lattialämmitys maalämmön perässä.

Lainaus
kuullostaa ettei kalvopainepaisari ole käytössä ollenkaan ja varaajan yläpäässä on tyhjää ilmatilaa ja systeemi toimii nyt avopaisuntaisena? Varaajan katto lienee sitten umpiruosteessa... Vesi laajene lämmitessään ja jäähtyy viilentyessä, mikäli sieltä tulee lämmintä ilmaa kun lämmität menee varaajaan vastaavasti myös ilmaa veden jäähtyessä... Suljetun kierron tarkotus on saada ajastaan vesi hapettomaksi ja sitä kautta estää ruostuminen. Toisaalta jos tuohon putkeen laitat jonkun astian yläpuolelle tulee siitä avopaisunta-astia, sinne sitten voit lisätä vettä, kuumana siellä sitten vettä on enemmän ja kylmänä vähemmän niinkuin esimerkiksi auton paisarissa.

Eiköhän tuo paineisena tosiaan ole tarkoitettu toimivaksi, tuo yläputken käkäle sisältää kohon ja venttiilin, kaasarityyliin mutta lienee jämähtänyt juntturaan aikojen saatossa. Menee siis uusintalistalle (olettaen että varaaja itsessään jää). Tuon kun vaihtaa painemittariin niin viisastunee entisestään, taitaa löytyä jopa hyllystä samalla kierteellä...
   Varaaja itsessään pitää käydä läpi kelien lämmitessä, siinähän on ajanmukaisesti kupeessa "miesluukku"-laippa joka pitänee käyttää auki niin näkee onko mitään toivoa jatkaa sillä vai uusitaanko.

Lainaus
Toi VAR32:han on siinä mielessä koko ajan auki, et se päästää pannusta vettä joko varaajaan (ns. pitkä kierto) tai takaisin paluuputkeen eli alaputkeen (ns. lyhyt kierto). Niin kauan kun pannu ei ole kunnolla kuumana, tuo lyhyt kierto on auki. Kun vesi alkaa olla termarin lämmön huitteilla, se alkaa avautua ja päästää kuumaa vettä varaajaan. Samalla tilalle varaajan alapäästä kylmää sekaan pannuun.
Jos pannu ei jostain syystä lämpeä kunnolla, kierto pysyy melkein kokonaan lyhyen kierron puolella.

Ja jos on niinku sanoit, VAR32 on koko ajan pitkällä kierrolla, se termarikapseli siel sisällä on kaputt. Tän asian korjaaminen on eka asia mitä sun kannattaa tehdä.

Tuon nutikan toimintaperiaate on kyllä tiedossa, kuten sekin ettei tuo toimi. Sen takiahan tässä onkin leikitty tuon pumpun katkaisijan kanssa yrittäen pitää pannun lämmöt edes likimain siedettävänä. Uusitaan kun keretään, täältäkin kun vaan on viitisenkymmentä km lähimpään alan puljuun eikä oikein ole "virka-aikaan" ollut vapaita niin hankaloittaa asiaa...

Lainaus
Pintamittarit on mitä on, ainaskin mikäli ei oo kunnolla paikallaan ja pohjaruuvin pää suoraan putkessa kii. Piitahna tos välissä parantaa mittarin uskottavuutta.

 Jaa perhana, taitaisikin löytyä joutavaa puolikuivanutta pii/silikonitahnaa, senhän voisi loppusijoittaa myös tuohon käyttöön...

Lainaus
Suntti kandee fiksata, en sit tie miten tarkkaan lähtevän veden lämpöjä pitäis säädellä ilmalämmityskamppeiden kanssa. Niissä on varmaan oma termari. Se et suntin kahva on nykäisty veks viittaa tohon.

Mikäli tämä systeemi jää, siirtynen johonkin automaattivehkeeseen, oumannia tms. kehiin. Mikäli on tarvetta, kuitenkin lienee järkevää rajoittaa tuo tuloveden lmpötila johonkin kutakuinkin riittävään.

Lainaus
Lähtevän veden lämmöstä ei kannata päätellä varaajan lämpöjä. Suntti tuskin on niin tiivis, et se ei päästäis tippaakaan paluuvettä sekaan. Siirrä pintamittari suntille tulevaan putkeen, tai hommaa siihen toinen.

Siinähän se onkin, suntti lähtee varaajasta 90-asteen käyrällä joka jää tuonne vanerien sisään, hankala mahduttaa mittaria siihen väliin. Tästä syystä olen yrittänyt kytätä lämpöjä heittämällä suntin auki ja lukemalla lähtevän mittarin lämpöjä.

Lainaus
Varon kautta vettä ei lisätä. Lisäyshanat on jossain muualla, yleensä niit on kaks peräkkäin. Ton ikäisessä luultavasti kaks kierrettävää, välissä takaisku tai mutakuppi tjms. Voi tietty olla kaks näppärää mustaa pikkukahvaaki ja yhteinen runko palloventtiileillä. Kandee etsiä täyttöventtiiliä käyttövesiputkiston tai kierukoiden putkistojen likeltä. Eli pitäis löytyä selvä yhdysputki joko kylmän tai yleensä lämpimän käyttövesiputkiston kautta varaajaan tai siihen liittyviin putkiin. Voi mennä vaiks kalvopaisarin liitosputkeen.

Menee jokatapauksessa vanereiden/eristeiden purkuhommiksi. Tuossa aikaisemmassa kerroin kaikki putket mitkä näkyy. Ei vaan vielä kehtaisi purkaa eristeitä pois, kaikesta huolimatta tuolla on helpompi lämmittää vrt. leivinuuni tai takka. Vaikka puuta palaakin, riittää poltto tai kaksi muutamaksi päiväksi ja lämpötila kestää vakiona.

Lämmöntunteeltaan tähän asti paras kämppä, kokemusta, toki rajoitetusti, lattia/patteri/ilpo vehkeistä ja kaikissa noissa lämmönvaihtelun tuntee kelien muuttuessa reilummin. Tällä hetkellä tavoitelämpö 20-21 astetta eikä minkäänlaista vedontunnetta havaittavissa, hyvin kärsii muutaman tunnin katsoa telkkaria munasillaan saunan jälkeen (no saattaa olla edes pyyhe päällä mutta ei kuulosta niin miehekkäältä). Aika näyttää miten kylmillä keleillä tarvitsee puhallusta/lämpöä, toinen arvoitus on se miten hyvin eri huoneiden lämpötilaero on säädettävissä. Makkariin olisi loistava saada jotain ~17 astetta mutta jää nähtäväksi onnistuuko.

Nyt alkaa olemaan senverran kaljaa koneessa että pitänee lopetella, rasittavaa yrittää tavata yhdellä silmällä.
Jos meni joku tärkeä kysymys ohi, laittakaa uudestaan...!
Ja kiitoksia helvetisti että jaksatte valistaa tietämätöntä.


Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #12 : 15.05.2015-13:08 »


Kattilatyypit on nykyjään helppoja, käänteispalo on paras klapeja poltellessa. Kaikki muu on kateellisten alapalomiesten propagandaa.  ;D

Se mikä käänteispalo on paras, onkin sit jo pitempi juttu. Atmosmiehet on nyttemmin jääny hiukka taka-alalle, ku Attack on iskeny. Orlanit sun muut on sit hiuka harvinaisempia.

Edit: fiksattu typoja ja sekavaa ajatuksenjuoksua.

Ihanko joka suhteessa paras kattilatyyppi ?  :D Eikös se vähän riipu siitäkin, että mistä suunnalta asia katsoo.. Terv. kateellinen ap-mies  :)

LoGr

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #13 : 15.05.2015-21:43 »
Taas on viisastuttu (?). Täyttöhanat löytyi kun purki vanereita/eristeitä, samalla tuli tilkittyä hieman tuota ilmaushässäkkää ja uskaltauduin survomaan systeemiin n. 0,4baria painetta. Loppui pulputukset kattilasta ja putkista.
Nyt uskaltanee käyttää tuon var32:n auki kun saa lisää vettäkin systeemiin. Oli muuten todella helposti nuo hanat sijoitettu ihan varaajaan kiinni systeemin alalaitaan, pitää purkaa jonkinverran levyä ja villaa että pääsee käsiksi.

Pitää päivänä jonakin purkaa tosiaan nuo eristeet pois ja pyytää putkimies käymään niin voisi vetää nuo hanatkin vähän helpommin saataville.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Högfors 16 ergi 2?
« Vastaus #14 : 16.05.2015-11:17 »
Taas on viisastuttu (?). Täyttöhanat löytyi kun purki vanereita/eristeitä, samalla tuli tilkittyä hieman tuota ilmaushässäkkää ja uskaltauduin survomaan systeemiin n. 0,4baria painetta. Loppui pulputukset kattilasta ja putkista.
Nyt uskaltanee käyttää tuon var32:n auki kun saa lisää vettäkin systeemiin. Oli muuten todella helposti nuo hanat sijoitettu ihan varaajaan kiinni systeemin alalaitaan, pitää purkaa jonkinverran levyä ja villaa että pääsee käsiksi.

Pitää päivänä jonakin purkaa tosiaan nuo eristeet pois ja pyytää putkimies käymään niin voisi vetää nuo hanatkin vähän helpommin saataville.

Haiskahtaa sille, et putkari ei tosiaan oo eristäny varaajaa. Mut kova luottamus tekniikkaan eristäjällä on ollu, ettei tars ikuna lisätä vettä.  :)
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi