Atmos dc 22sx säätö

[vilhos]

Hei

Jos varastopesä on tulessa luulisi että savukaasu lämmöt pyrkii karkaamaan. Kyllä mäntypuun polttaminen suuremmassa määrässä ainakin Aritermissä pikeää varastopesän. Jos männyt on puoli kymmentä vuotta vanhoja ei pikeentymistä esiinny.  Koivulla ja kuusella pysyy puhtaana.
Tuo 250 asteen savukaasu lämpötila vaikuttaa melkoisen korkealta. Tietenkin pitää muistaa missä vaiheessa em. lämpötila on päällä. Minun Ariterm +35 kattilassa ei esiinny noin korkeita lämpötiloja. 220 astetta onm maksimi. Vahingossa on joskus käynyt 250 asteessa.

terv. Oulujärven rannalta

[jonetzku]

Itse en taas pitäisi tuota 250c korkeana, koska valmistajan ilmoittama on 230c tällä kattilalla normaali toiminnassa.
Jos tuon ilmaluukun asentelisi kiinteästi säätöihin niin varmaan pääsisi jopa tuohon 230c.

[markkulievonen]

Hei

Jos varastopesä on tulessa luulisi että savukaasu lämmöt pyrkii karkaamaan. Kyllä mäntypuun polttaminen suuremmassa määrässä ainakin Aritermissä pikeää varastopesän. Jos männyt on puoli kymmentä vuotta vanhoja ei pikeentymistä esiinny.  Koivulla ja kuusella pysyy puhtaana.
Tuo 250 asteen savukaasu lämpötila vaikuttaa melkoisen korkealta. Tietenkin pitää muistaa missä vaiheessa em. lämpötila on päällä. Minun Ariterm +35 kattilassa ei esiinny noin korkeita lämpötiloja. 220 astetta onm maksimi. Vahingossa on joskus käynyt 250 asteessa.

terv. Oulujärven rannalta

Niin, kun kyseessä on atmoskattila, niin savukaasulämpötilaa on lähes mahdoton alentaa.Se tulee vain hyväksyä. Kyseessä on kattilan rakenteeseen liittyvä tekijä.
Kuten aiemminkin olen jo maininnut. Jos kattila siirtää puukilosta lämpöenergiaa veteen yli 3.5kwh, niin lopputulos on jo  hyvä. tärkeimpiä tekijöitä kattilassa on myös palamishyötysuhde eli miten puhtaasti kattila mahdollistaa polttamaan kaasun.
Tietysti paras mahdollinen tilanne olisikin, miten nämä kaksi hyötysuhdetta olisi samassa kattilassa korkealla tasolla.

[vilhos]

Hei
Eikö atmos kattilassa ole ensiöilma- eli teho säätöä. Jos on oikein mitoitettu konvektio-osa kyllä savukaasuissa pitää päästä alle 200 asteen ensiöilman säädön kanssa. Tosiasia on että 250 asteen savukaasuissa menee energiaa taivaalle.
Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Hei
Eikö atmos kattilassa ole ensiöilma- eli teho säätöä. Jos on oikein mitoitettu konvektio-osa kyllä savukaasuissa pitää päästä alle 200 asteen ensiöilman säädön kanssa. Tosiasia on että 250 asteen savukaasuissa menee energiaa taivaalle.
Terv. Oulujärven rannalta

Tehoa voi muunnella sitä halutessa.  Toisaalta en ole kokeillut miten kattila toimisi vajaa teholla. Niin,  hormin päästä en ole mittaillut kaasujen lämpötilaa. Tuo korkean lämpötilan syy on kuiva konvektio.

Mutta, jos oikein olen ymmärtänyt, niin monessa kattilassa,- jossa on alhainen savukaasujen lämpötila, niin kattilan veto on kiikun kakun riittävä.

[AnssiKo]

Tehoa voi muunnella sitä halutessa.  Toisaalta en ole kokeillut miten kattila toimisi vajaa teholla. Niin,  hormin päästä en ole mittaillut kaasujen lämpötilaa. Tuo korkean lämpötilan syy on kuiva konvektio.

Eihän kait kaikissa Atmoksissakaan ole 'kuivaa konvektiota'? Nyt on riski, et koko merkki leimataan, vaikkei toi asia vissiin ees koske kaikkia. Ja kannattaa kyllä kokeilla sitä vajaateholla ajoa, itse asiassa voipi olla jopa ehkä niinki, et ajat nyt yliteholla?
Käänteispalo on aika lailla dynaamisempi systeemi ku yläpalo, tai ees alapalo.

Mutta, jos oikein olen ymmärtänyt, niin monessa kattilassa,- jossa on alhainen savukaasujen lämpötila, niin kattilan veto on kiikun kakun riittävä.

Niin, nyt joutuu pakostakin toteamaan, et olet ymmärtäny väärin. Sigun pata esimerkiksi napostelee pesällisen vähintäinki kohtuu laadukasta klapia noin kolmen tunnin sessiolla. Sillä kohinalla ei mikään kiikun kaakun tuu ees mieleen. Ja savut koko ajan alle 200, ilman kattilan hypnotisointia tai jokapäiväistä nuohoomista. Eikä toi ole varmalti ainut esimerkki.

Tehoista muuten puheenollen: Laddomatin doku kehoitti mitoittamaan latauspumpun 30% - 50% ylitehoille, koska ton vert kuulemma irtoo helposti useimmista padoista! ( http://www.termoventiler.eu/media/upload/LM21-100_Manual_Fi.pdf, sivu 3) Onkohan toi vanhaa yläpaloaikaista tietoa vai yleistettävissä myös modernimpiin kamppeisiin? Tolta pohjalta täydellä röyhyllä polttaminen ei ehkä sit kuitenkaan olis se ihan oikee systeemi. 

[vilhos]

Hei

Tarkoittaako kuiva konvektio osa että konvektio ei ole ympäröity vedellä. Jos näin on kysymys kuuluu miten paljon on pinta-alaa josta lämpö siirtyy veteen?

Kyllä alapalo Ariterm +35 toimii tehokkaasti 170-190 asteen savukaasuilla. Pesällisen polttoon menee 3-4 tuntia.

Terv. Oulujärven rannalta

[vilhos]

Hei

Tarkoittaako kuiva konvektio osa että konvektio ei ole ympäröity vedellä. Jos näin on kysymys kuuluu miten paljon on pinta-alaa josta lämpö siirtyy veteen?

Kyllä alapalo Ariterm +35 toimii tehokkaasti 170-190 asteen savukaasuilla. Pesällisen polttoon menee 3-4 tuntia.

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Hei

Tarkoittaako kuiva konvektio osa että konvektio ei ole ympäröity vedellä. Jos näin on kysymys kuuluu miten paljon on pinta-alaa josta lämpö siirtyy veteen?

Kyllä alapalo Ariterm +35 toimii tehokkaasti 170-190 asteen savukaasuilla. Pesällisen polttoon menee 3-4 tuntia.

Terv. Oulujärven rannalta

Tuo konvektio on hitsattu kattilan takaseinään ja lämmön siirtymistä veteen on tehostettu hitsatuilla rivoilla.Siis vesitilaan  kosketuksissa on vain yksi seinämä ja muut lämmittävät toisioilmaa. Muistaakseni veteen liittyvä seinämä mitoiltaan on n. 1150 korkea ja 370mm leveä. Lisäksi tosi hankala puhdistaa - kunnolla. Kyseessä on siis atmos DC 40 GS versio.

Niin, valmistaja ilmoittaa kattilan tehon (40kw) +250C:een savukaasulämpötilalla. Toisaalta kaikki valmistajan ilmoittamat asiat pitävät paikkansa mm pesän paloaika, joka on 3/h. Meillä tosin hieman alle, koska poltan höttöpuuta.

[jonetzku]

Millaista sytytystä suositte näissä padoissa.
Teettekö alkutulet ja miten käytätte ohituspeltiä.

[jonetzku]

Näyttää ettei tuolla ilmaläpän asennolla ole hirmuisesti vaikutusta savukaasujen lämpöön.
Läppä ihan auki vs. läppä rajoitinta vasten kiinni eroa on n20c kesken kovinta paloa.
Huomasin myös kun sytytin kattilaa läppä vain hieman raollaan n3cm, että syttyi paljon huonommin kuin silloin kun vedosäädin on avannut läpän vakaatasoon asti auki.

[Juhanisto]

Niin tulipintaa on 40kW GS Atmoksessa 3,2m2 ja muistaakseni Attack dpx 40 on 3,03m2. Eli ei se Atmoksen veteen kosketuksissa oleva pinta nyt niin ala-arvoisen heikko ole mitä on mainittu  Puhdistamisessa ei ainakaan minulla ole ollut mitään ongelmaa, päinvastoin helppo tuo on puhdistaa. Tai eihän siellä edes ole paljon puhdistettavaa. Kevyt harjaus riittää luonnonharjaksisella nuohousharjalla. Ei sinne tarvitse edes teräsharjaa tarjota.

Alkutulilla saa parhaan tuloksen. Mutta onnistuuhan tuo ilman niitäkin. Kunnollisen palon alku tahtoo vaan venyä pitemmäksi. Jos vanhaa (palamatonta) hiilosta jäänyt niin helpottaa kyllä sytytystä. Tällöin toisiopalo alkaa käytännössä heti hyvin pelittämään. Ohituspeltiä en käytä kun puita lisättäessä, en sytytyksessä ollenkaan. Luukkua pidän hetken raollaan niin että savukaasut nousee 200 paikkeille, sitten luukku kiinni. Itse olen palannut alkutulien käyttöön, kun tuota aikaa on iltaisin niiden kanssa tuhertaa  

[markkulievonen]

Näyttää ettei tuolla ilmaläpän asennolla ole hirmuisesti vaikutusta savukaasujen lämpöön.
Läppä ihan auki vs. läppä rajoitinta vasten kiinni eroa on n20c kesken kovinta paloa.
Huomasin myös kun sytytin kattilaa läppä vain hieman raollaan n3cm, että syttyi paljon huonommin kuin silloin kun vedosäädin on avannut läpän vakaatasoon asti auki.

Niin, tuossa ilmanottoaukossa (130mm) on muovinen ritilä, joka vastustaa ilman virtausta. Tuohon liittyen virtaus alkaa heikentyä kun läppä on 40mm auki. 40mm kohdalla on lähes sama tilanne onko läppä täysin auki.Mitä pienemmäksi läpän mitta tulee, niin sitä jyrkemmin säätö alkaa vaikuttamaan. Esim. 10mm kohdalla  ilmansaanti / ilmavirtaus on jo heikko ja siten savukaasujen lämpötila alhainen. Kattila kävisi  vain osateholla.

Omassa tuo 35mm kuristaa vähähäisen maksimi virtausta. Tuohon tekijään tietenkin vaikuttaa myös hormin pituus.

[sakarif]

Millaista sytytystä suositte näissä padoissa.
Teettekö alkutulet ja miten käytätte ohituspeltiä.

Jos hiiliä (isoja) on jäljellä niin kolaan ne arinan aukon päälle. Siihen pari puuta päälle ja siihen syttyä vähän päälle. Sytyksi käy hyvin tuohi taikka ihan tervakset. Minulla tällä hetkellä mökin keittiöremontin jäljiltä piilukirveen jätökset hirsiseinästä. Näitä sellainen reilu kourallinen. Varmaan joku maitopurkki täynnä tavaraa voisi käydä.

Ohituspelti kiinni koko sytytyksen ajan. Imuri ensin päälle ja kaasutoholla 15 sekuntia syttyihin. Tämän jälkeen heitellään puita pesään tarvittava määrä. Varastopesän luukku noin puoliksi auki ja sitten odotellaan, että savukaasut nousee. Jos alkaa jytisemään ennen kuin savukaasut n. 230 C, luukkua pienemmälle esim. sitä lukkoa vastaan. Odotellessa voi vaikka lakaista lattian tai repiä tuohia irti koivuista. 

Ohituspellille on tarvetta vain silloin kun lisää puita.

[sakarif]

Niin, kun kyseessä on atmoskattila, niin savukaasulämpötilaa on lähes mahdoton alentaa.

Ei ihan pidä paikkaansa. Savukaasuja on kyllä Atmoksessa mahdollista alentaa valmistajan ilmoittamaa matalemmaksi.

Ihan videotakin löytyy kun savukaasut 250 astetta tai 230 astetta. Tuosta pääsee vieläkin alaspäin ensiöilmaa pienentämällä. Vaatimuksena on kunnon hiilikerros arinan päällä.