Yläpalokattilan ilmansäätö

[Vihtori vainaa]

Ajattelin kysäistä "yksinkertaista" asiaa eli minulla on Arimaxin kaksoiskattila (öljy/puu) ja sen vieressä 300 l varaaja. Sytyttäessä iso alaluukku kokonaan auki ja kun on syttynyt niin iso luukku kiinni ja pikkuluukku alaalla hoitelee termostaatin avulla itse itseään. Pienien vesitilavuuksien johdosta tämän kanssa pitää olla järki päässä puita lisätessä,muuten menee "kitupaloksi". Missä vaiheessa ja miten ylempää ilmaluukku tulisi käyttää? Onko hyviä ideoita teillä arvon lämmittäjät?

[Pähkäilijä]

Alaluukusta menee ilma arinan alle joka kaasuttaa puun ja yläluukusta tulee ilma tulen päälle jolla on tarkotus polttaa ne kaasutetut kaasut.

Niin kauan yläluukku voi olla raollaan kunnes pesässä on vain hiillos, hiilen polttoon ei toisioilmaa tarvita. Puiden kaasujen poltto näissä yläpalokattiloissa onnnistuu paremmin jos koko pesällistä ei isketä täyteen vaan siellä on palavaa puuta vain kolmanneksen verran pesästä, sillon jää kaasujen poltollekin tilaa.

[Vihtori vainaa]

Kiitos vastauksesta. Olisiko mitään faktaa siitä että kuinka paljon puuta/energiaa menee hukkaan jos ei käytä tuota yläluukkua?

[Lepandeerus]

Kokemuspohjaista tietoa on mulla sen verran että aika paljon menee hukkaan. Menee niin suuri osa niistä kaasutetuista savukaasuista palamattomina taivaan tuuliin. Mulla kans arimax 240 ja ollu aikasemmin öljypoltin käytössä joten yläpikkuluukku puuttui kokonaan. Ensin laitoin siihen pellin palan mut sitten tein ihan luukun. Saahan niitä ostettuakin mut kun oli aikaa ja materiaalia niin päätin väkästellä sen itte.

[jolla]

se on kiinni paljon kattilan rakenteesta ja puista.
jos puut ovat lyhyempiä kuin kattila, menee se alaluukun ilma sinne ylös päistä jolloin ei ole mitään mainittavaa merkitystä onko yläluukku auki vai kiinni
ihan epätieteellinen huomio mutta mainitsen kuitenkin, minulla menee 3 pesällistä puita kun lämmitän varaajaan sen 300kWh olipa ne luukut sitten auki vähän enempi tai vähempi, kituuttaessa vain lämmitysaika piteneen ja kattila nokeentuu

[Vihtori vainaa]

Lepandeerus, miten sulla on voinut puuttua tuo ylä pikkuluukku? Eikös se ole vakiona ihan kaikissa näissä? Itellä tosiaan tuo 300 l varaaja tuossa ´pannun kaverina mutta aika kellosepän hommaahan tuo on lämmittäminen verrattuna näihin "pro lämmittäjiin". Kovilla pakkasilla ei meinaa 550 l yhteistilavuus oikein riittää. Joko laitat pesän täyteen illalla valmiiks kuumaan pannuun tai sitten hieman palelet aamulla. Kumpikaan ei oo oikein hyvä. Helpointa ois kääntää öljylle, tehdä vaikka ylitöitä leipätyössä ja räkiä vapaa aikana kattoon mutta silloin ei myöskään sais liikuntaa noiden "puu hommien kanssa".

[jolla]

Kokemuspohjaista tietoa on mulla sen verran että aika paljon menee hukkaan. Menee niin suuri osa niistä kaasutetuista savukaasuista palamattomina taivaan tuuliin...

tuohan on helppo todeta kun menee tikun tai sytkärin kanssa piipunpäähän ja tarjoaa tulta. jos palamattomia kaasuja  tulee, niin sehän on kuin oljynjalostamoissa, saa ilmaisen pihavalon puilla

jos ei taasen ota syttyäkseen, niin kyllä ne ovat palaneet

[Jra]

tuohan on helppo todeta kun menee tikun tai sytkärin kanssa piipunpäähän ja tarjoaa tulta. jos palamattomia kaasuja  tulee, niin sehän on kuin oljynjalostamoissa, saa ilmaisen pihavalon puilla

jos ei taasen ota syttyäkseen, niin kyllä ne ovat palaneet

Taisi olla huumoria,  mutta mielenkiintoinen ajatus. Syttyvässä pitoisuudessa täytyy olla vähintään 12,5% häkää, häkäpitoisuus hyvän kattilan savukaasuissa on selvästi alle 1000ppm joka on promille. Sehän onkin hyvä kattilan valinta/säätöohje, että pitää päästä alle puolen promillen

[Lepandeerus]

Lepandeerus, miten sulla on voinut puuttua tuo ylä pikkuluukku? Eikös se ole vakiona ihan kaikissa näissä? Itellä tosiaan tuo 300 l varaaja tuossa ´pannun kaverina mutta aika kellosepän hommaahan tuo on lämmittäminen verrattuna näihin "pro lämmittäjiin". Kovilla pakkasilla ei meinaa 550 l yhteistilavuus oikein riittää. Joko laitat pesän täyteen illalla valmiiks kuumaan pannuun tai sitten hieman palelet aamulla. Kumpikaan ei oo oikein hyvä. Helpointa ois kääntää öljylle, tehdä vaikka ylitöitä leipätyössä ja räkiä vapaa aikana kattoon mutta silloin ei myöskään sais liikuntaa noiden "puu hommien kanssa".

No joo, mä sain kattilan ilmasiks ku se purettiin jostain niin ei oo mitään käsitystä mihin se luukku on aikojen saatossa hukkunu. Kovin on juu pieni vesitilavuus. Kyllä vähintään sen kuution sais olla.

[Lepandeerus]

tuohan on helppo todeta kun menee tikun tai sytkärin kanssa piipunpäähän ja tarjoaa tulta. jos palamattomia kaasuja  tulee, niin sehän on kuin oljynjalostamoissa, saa ilmaisen pihavalon puilla

jos ei taasen ota syttyäkseen, niin kyllä ne ovat palaneet

Toivottavasti oli huumoria, muuten olet kyllä melko sekaisin.

[Lepandeerus]

se on kiinni paljon kattilan rakenteesta ja puista.
jos puut ovat lyhyempiä kuin kattila, menee se alaluukun ilma sinne ylös päistä jolloin ei ole mitään mainittavaa merkitystä onko yläluukku auki vai kiinni
ihan epätieteellinen huomio mutta mainitsen kuitenkin, minulla menee 3 pesällistä puita kun lämmitän varaajaan sen 300kWh olipa ne luukut sitten auki vähän enempi tai vähempi, kituuttaessa vain lämmitysaika piteneen ja kattila nokeentuu

Yläluukun asennolla suhteessa alaluukkuun on mainittava merkitys Arimax 240 kattilassa. Itse olen tehnyt polttokokeita ja kirjannut tuloksia ylös. Siinä olen huomioinut poltettavan puun kg määrän, polttoon käytetyn ajan, luukkujen asennon, savukaasujen lämpötilan, varaajaan siirtyneen energiamäärän ja ulkoilman lämpötilan. Savupiippuna teräspiippu johon siirtynyttä hukkalämpöä en pysty toistaiseksi hyödyntämään. Polttopuut sekaklapeja, kosteus alle 20%. Lisäksi vielä tämä (ennen lambda-anturien aikakautta) vanhojen ammattilaisten suosima visuaalinen silmäily sinne piipusta tulevaan pössyyn. Sitä sytkäriä en ole vielä kokeillu sinne piipun päähän sovittaa mutta pitääpä lisätä se excel-taulukkoon yhdeksi sarakkeeksi.

[jolla]

Yläluukun asennolla suhteessa alaluukkuun on mainittava merkitys Arimax 240 kattilassa. Itse olen tehnyt polttokokeita ja kirjannut tuloksia ylös. Siinä olen huomioinut poltettavan puun kg määrän, polttoon käytetyn ajan, luukkujen asennon, savukaasujen lämpötilan, varaajaan siirtyneen energiamäärän ja ulkoilman lämpötilan

eikun käppyrät ja näytille niin nähdään muutkin kuinka mainittava ero on niin voi sitten hyödyntää saatuja tietoja

[Lepandeerus]

eikun käppyrät ja näytille niin nähdään muutkin kuinka mainittava ero on niin voi sitten hyödyntää saatuja tietoja

Mulla ei ole käppyröitä, mutta lukemia on. Täyttelen nimittäin kynällä excelistä tulostettua taulukkoa siellä pannuhuoneella.

Otanpa tuosta esimerkin viime tammikuulta 15. päivä. Toisioilma suljettu täysin sillä aiemmin mainitulla pellin palalla ja ensiö auki sen verran että palaa iloisesti, savukaasut max. 300. Alotin lämmittämään klo 17:40. Ulkona 0 astetta, varaajan alalämpö 22. Tasaiseen tahtiin (alkutäytön lisäksi 4 lisäys kertaa) lisäilin puita ja klo 21:50 mennessä olin polttanut 39kg puuta, alalämpö 49. Lauhalla ilmalla lämmitykseen menee max. 3kw/h. Alalämmön nousu 27 astetta, hyvin heikko esitys siis.

Toinen esimerkki vaikkapa tästä lokakuulta 20. päivä. Toisioilma auki 27mm, ensiöilma auki 12mm. Savukaasut max 250. Alotin lämmittämään 17:45. Ulkona +1 astetta, varaajan alalämpö 36. Jälleen tasaiseen tahtiin puiden lisäys (alkutäytön jälkeen 3 lisäyskertaa) ja klo 22:20 mennessä olin polttanut n. 31kg puita, alalämpö 68. Alalämmön nousu 32 astetta. Ei edelleenkään mikään hyvä esitys mutta parempi kuin tuo ensimmäinen esimerkki.

Tuon jälkeen olen rakennellut ensiöluukulle savukaasulämmön perusteella ohjausta ja olen päässyt hieman parempiin tuloksiin mutta ihan lapsen kengissä tää mun puulämmitysharrastus vielä on.

Ja löytyy myös tuloksia siitä, että jos se toisioilma on vähän liikaa auki niin sekin on haitallista hyötysuhteen kannalta. Tällä hetkellä pidän sitä n. 15mm raollaan.

Noista luukkujen millimetreistä tuskin on kenellekään apua, koska yläluukku on itse tehty, arina on itse tehty ja piippukin on itse tehty. Mutta mun näkemys näiden omien tuloksien pohjalta on se, ettei ne suunnittelijat ihan turhaan sitä toisioilmaa ole suunnitellut.

[jolla]

Mulla ei ole käppyröitä, mutta lukemia on. Täyttelen nimittäin kynällä excelistä tulostettua taulukkoa siellä pannuhuoneella.

Otanpa tuosta esimerkin viime tammikuulta 15. päivä. Toisioilma suljettu täysin sillä aiemmin mainitulla pellin palalla ja ensiö auki sen verran että palaa iloisesti, savukaasut max. 300. Alotin lämmittämään klo 17:40. Ulkona 0 astetta, varaajan alalämpö 22. Tasaiseen tahtiin (alkutäytön lisäksi 4 lisäys kertaa) lisäilin puita ja klo 21:50 mennessä olin polttanut 39kg puuta, alalämpö 49. Lauhalla ilmalla lämmitykseen menee max. 3kw/h. Alalämmön nousu 27 astetta, hyvin heikko esitys siis.

Toinen esimerkki vaikkapa tästä lokakuulta 20. päivä. Toisioilma auki 27mm, ensiöilma auki 12mm. Savukaasut max 250. Alotin lämmittämään 17:45. Ulkona +1 astetta, varaajan alalämpö 36. Jälleen tasaiseen tahtiin puiden lisäys (alkutäytön jälkeen 3 lisäyskertaa) ja klo 22:20 mennessä olin polttanut n. 31kg puita, alalämpö 68. Alalämmön nousu 32 astetta. Ei edelleenkään mikään hyvä esitys mutta parempi kuin tuo ensimmäinen esimerkki.

Tuon jälkeen olen rakennellut ensiöluukulle savukaasulämmön perusteella ohjausta ja olen päässyt hieman parempiin tuloksiin mutta ihan lapsen kengissä tää mun puulämmitysharrastus vielä on.

Ja löytyy myös tuloksia siitä, että jos se toisioilma on vähän liikaa auki niin sekin on haitallista hyötysuhteen kannalta. Tällä hetkellä pidän sitä n. 15mm raollaan.

Noista luukkujen millimetreistä tuskin on kenellekään apua, koska yläluukku on itse tehty, arina on itse tehty ja piippukin on itse tehty. Mutta mun näkemys näiden omien tuloksien pohjalta on se, ettei ne suunnittelijat ihan turhaan sitä toisioilmaa ole suunnitellut.

on nuo kyllä niin tarkat laskelmat että pakkohan tuo on uskoa

[sammy]

on nuo kyllä niin tarkat laskelmat että pakkohan tuo on uskoa

Sarkasmi on taitolaji