Ensiö- ja toisioilman säätimet

[Markku]

Väitinkö muka että että polttomoottori tekisi työtä pelkästään puristelemalla. Markku väitti että kattilassa palaminen ei tapahdu vakiopaineessa. Sitten väitit että polttomoottorissa paine on vain muutaman kilon luokkaa palamisen aikana. Siellä tapahtuu jotain erikoisia energian muutoksia paineeksi ja lämmöksi.
Kiitos ja anteeks.

Niin väitin.
Väitinkö ?
Kannattaisi lukea kirjoituksiani oikein ymmärrettynä.

[ev3449]

Täytyy perehtyä kierrosluvun säätöön vaikuttaviin tekijöihin, todennäköisesti vaikutus suurella pesällä (SLXL) on tärkeämpi kun pienemmällä (DPXL). Hyvä kun voi käyttää molempia malleja päivittäin ja verrata omia kokemuksia.

Parempaan vertailuun pääsisi ainoastaan muuten identtisten kattiloiden omistaja, toivottavasti jotain selkenee...

Huomionarvoista liene kuitenkin se, että esm. Fröling, Hargassner, Viessmann jne. jne. ovat jo vuosia toteuttaneet varastopesän koosta riippumatta kattiloidensa säädön myös imuriversioissa (pienet kattilat) läppien lisäksi imurin kierroslukua säätämällä.

[AnssiKo]

Tähän olisi mielenkiintoista saada perustelut, tutkimustuloksineen. En ymmärrä miten yli- tai alipaine vaikuttaa pyrolyysin tehokkuuteen. Polttoaineen kannalta lienee yhdentekevää saako savukaasujen kulun toisiokammioon aikaan ulkoisen ilmanpaineen suhteen yli- tai alipaine? Vai onko?

Periaatteessa alipaineessa saadaan kaasuuntuvat aineet ulos kiinteiden aineiden joukosta jo alemmassa lämpötilassa, vertaa vaikka alipaine- tai tyhjiötislaukseen.

Käytännössä vaiks 20 - 40 Pa paine-ero ei tee lämpötiloissa kovinkaan kummoisia lämpötilaeroja. 

Tie sit olisko siinä jotain muutakin vaikutusmekanismia?

[AnssiKo]

Ja palatakseni itse asiaan, eikö kierrostensäädön lisääminen kattilaan (vaikka jälkijunassakin) kieli siitä, ettei toiminta kahdella läpällä ja yhdellä imurilla ole paras ratkaisu?

Yks syy voi olla niinkin yksinkertainen ku ääni. Hyvin perhosventtiili tms vinkuu ku siitä vedetään pakolla ilmoja läpi. Ja samalla venttiili muuttuu karvan tahmeemmaksi.

Jostain kumman syystä IV-koneissakin on nykypäivänä moottorien kierrosluvun säätö, vaikka virtauksia olis helppo säätää kuristamalla. Sähkön kulutus tietty korostuu, kun pelit pyörii 24/7, ja samaten äänitason lasku on varma syy rpm-säädölle.

Tästä päästäänki kätevästi seuraavaan kymysykseen. Omassa Aritermissä on EBM Pabstin AC-moottorillinen puhallin. Käyttääkö joku pannun valmistaja tasavirtamoottoreita?

[VPJ]

Parempaan vertailuun pääsisi ainoastaan muuten identtisten kattiloiden omistaja, toivottavasti jotain selkenee...

Huomionarvoista liene kuitenkin se, että esm. Fröling, Hargassner, Viessmann jne. jne. ovat jo vuosia toteuttaneet varastopesän koosta riippumatta kattiloidensa säädön myös imuriversioissa (pienet kattilat) läppien lisäksi imurin kierroslukua säätämällä.

Yhden pesällisen (5 tuntia paloaika) perusteella kierrosluvun säätö ja ensiöveto kulkee samoja linjoja,
ei kuitenkan missään selvässä suhteessa noin yhtäkkiä katsottuna ja päässä laskettuna.

Hyödyt pienempi sähkönkulutus, vähemmän meteliä (ei puhaltimen vaan ilma-aukon) ja ehkä helpompi,
rauhallisempi, nopeampi ja laajempi  tehon säädettävyys.

DPXL palotapahtuma ehkä matalammasta pesästä johtuen on tasaisempi ja rauhallisempi kun taas SLXL korkeassa pesässä tilanteet vaihtelevat enemmän. SLXLn näytöltä on helppo seurata kaikkia arvoja samaan aikaan. Molemmissa kattiloissa samaa 50 cm leppää joka on lyhyttä SLXLn.
Nyt on tullut tungettua SLXLn suuria puita ja aina ovat kadonneet.

Ennen Attackien hankintaa oli mielessä lamdaohjauksen tekeminen itse mutta hetken professorin kanssa mietittyä
päädyin valmiiseen tuotteeseen jota voidaan kehittää eteenpäin jos on tarvetta, antaa toisten tehdä pohjatyö ja
jatketaan siitä eteenpäin jos on tarvetta. Myös tehtaan suunnittelijaan on välit kunnossa

[seppol]

Poltto tulisijassa ei tapahdu vakiopaineessa palotilaan puhalletun ilman johdosta, niinkuin edellisessä viestissä kerroin suhteen savupiipun poikkipinta-ala korvausilma-aukon suhteeseen, eli 1/1.5
 
Käytännössä polttomoottorin paine määräytyy täytöksen suuruudesta, eli puhutaan muutaman bar:n paineesta.
Polttomoottorissa työtahdin aikana polttoaineen syttyessä puhutaan aivan eri asiasta, eli polttoaineesta saatu energia muuttuu paineeksi ja lämmöksi.

Että näin selvä oli vastaus. Eri asia sitten mitä tässä sanotaan.

[vmj]

Kattilavalmistajat ovat ainakin huomanneet, jos täyden palon aikana tulee sähkökatkos, vaarana on ylipaineistetussa järjestelmässä puhaltimien vauriot.

Miten se sähkömoottorin pyörittämä puhallin sähkökatkosta vaurioituu herkemmin kuin sähkömoottorin pyörittämä imuri?

Imuriversioisissa kattiloissa täyden palon aikana tapahtunut sähkökatkos on vaarattomampi, koska hormissa on tuolloin vetoa riittävästi. Käsitteet ylipaine / alipaine kattiloilla on merkittävä ero. Alipaineiset kattilat monesti sulkee kattilaan virtaavan paloilman luukun palamisen hillitsemiseksi automaattisesti ilman servomoottoreita.

Tuossa Orlan/Termax-kattilassa on puhaltimen jälkeen vapaasti ilmanpaineen mukana heiluva luukku, joka sulkeutuu jos puhallin pysähtyy, tai ehkä jää hieman auki jos hormissa on isompi veto. Hormivaatimukset (korkeus, halkaisija, alipaine) valmistajan puolelta ovat samaa luokkaa kuin imurikattiloissa, joten ei ihan vieläkään ymmärrä palamisen fysiikkaan liittyvää eroa.

[vmj]

Periaatteessa alipaineessa saadaan kaasuuntuvat aineet ulos kiinteiden aineiden joukosta jo alemmassa lämpötilassa, vertaa vaikka alipaine- tai tyhjiötislaukseen.

Käytännössä vaiks 20 - 40 Pa paine-ero ei tee lämpötiloissa kovinkaan kummoisia lämpötilaeroja. 

Tie sit olisko siinä jotain muutakin vaikutusmekanismia?

No tuota puussa olevien aineiden faasimuutoksia minäkin mietin, mielessäni tosin painekyllästys missä puutavara on paineistetussa kammiossa litkun kera. Jos tätä oikein kuutioi niin kovalla alipaineella saisi puussa olevan veden höyrystymään vaikka nolla-asteessa. Ja tästähän päästäisiin siihen, että ennen sytyttämistä hetken aikaa riittävän tehokasta savukaasuimuria luukuttamalla varastopesässä olisi polttoon valmista ainesta, missä kosteusprosentti on jotain imaginääristä...  Jasittenmäheräsin. Ja jäljelle jää ihmetykseni miten tavallisen kattilan varastopesässä vallitseva alipaine olisi tavallisen kattilan varastopesässä vallitsevaa ylipainetta parempi palamisen kannalta. Savutus puita lisättäessä on validi, mutta sekään ei liity itse palamisprosessiin. Toinen harmittava piirre on minusta se varastopesän luukun tiiviysvaatimus, joka se kyllä vaikuttaa palamisprosessiin, mutta sama pätee jossain määrin myös toisin päin: imukattilassakin on tyyppillisesti ilma-ohjurit tuomassa korvausilmaa varastopesässä oikeaan paikkaan ja jos se alkaa tulla luukun raosta niin ei se palamisprosessia paranna.


Apropoo, kirjoittajille noin yleisesti: älkää vetäkö hernettä nokkaan jos se oma kattila ei olekaan kaikkien mielestä parasta mitä markkinoilta saa. Kaikki tekniikka kehittyy ja niin sen pitääkin tapahtua! Tulee mieleen se vanha sanonta, että suomalaisen miehen akkaa saa kyllä haukkua, mutta annas olla jos erehdyt hänen autoaan negatiivissävytteisesti kommentoimaan.