Seuraava askel hyötysuhdekilpailussa?

[Atmos Gsx]

Saksan kielisellä foorumilla ne on noita atmoksen kattiloihin tehneet muutoksia ainakin tuohon toisiopalo pesään ilmeisesti tuollakin virityksellä ilmeisesti haetaan hyötysuhteen parannusta ja päästöjen pienennystä.

[ev3449]

Markkulievosen kanssa samaa mieltä. Jos kattila kunnolla palaakseen vaatii korkea veden lämpötilan, joku on pielessä. Kun poltetaan, sitä ei jäähdytetä. Palamistuotteet vesi ja hiilidioksidi eivät hajoa jäähdyttämällä. Ei myöskään typpioksidit. Se että nykyisillä kattiloilla palamista ei saada täydelliseksi ei tarkoita sitä ettei se olisi mahdollista jossain muualla. Palaminen tapahtuu aina töydellisesti. Siinä vieresä kulkee vain osa polttoaineesta joka jää palamtta.

Kyllä kattiloissa on erikseen toisiopalotila mutta ei sekään takaa täydellistä palamista vaikka sitä ei jäähdytetäkään. Tuossa hyötysuhde osiossa mm. vauxhall1973 kehottaa käyttämään 90 asteen termostaattia että tervaantuminen loppuisi Arimax 35+ kattilassa. Palaminen tapahtuu siis konvektorissa tai pitäisi tapahtua.

Onko tämä nyt kritiikkiä nykykattiloita vai täällä kirjoittavia kohtaan?

Jos ajatellaan, että nykykattila on "paras" vastaus kuluttajan tarpeeseen saada puun sitoma energia lämpönä käyttöönsä tehokkaasti, vähällä työmäärällä jne. jne., onko sillä käytännön kannalta edes merkitystä jos laitos on kokonaisuutena suunniteltu toimimaan vaikkapa tietylle tasolle nostetulla paluuveden lämpötilalla?
Mitä etua käyttäjälle on mahdollisesti jonkun yksittäisen osa-alueen "täydellisyyteen" viemisestä, jos lopputulos ei vastaa yhtään sen paremmin hänen tarpeitaan?

Jos sinulla on tarjota parempi, kuluttajan tarpeet täyttävä ratkaisu, löytyy tälle varmasti useampiakin kiinnostuneita tahoja.

[vauxhall1972]

Jaa-a...nyt pitäisi piirtää sarjakuva, mutta ei vapaalla kädellä piirtämistaidot yllä ihan riittävälle tasolle. Tuosta Vedan mainostekstistä ei käy ilmi että onko markkulievosella kuiva pesäosa konvektion alkuun asti, ainakaan Aritermin 35+:ssa ei ole, joten lienee aika yksiselitteistä todeta että kattilavesi jäähdyttää sekä makasiinia että toisiopesää (mikä 35+:ssa on muutenkin jäähdytetty hieman oudosti toteutetulla toisioilmanohjauksella, toisioilma tulee kylmänä ja yhdestä isosta reiästä liekkiin, jäähdyttää toisiopaloa niin paljon että palaminen ei tapahdu kunnolla) ja kylmät tulipinnat taas jäähdyttävät pesän puolella kulkevia kaasuja. Kokemusperäisesti on havaittu että rakenteesta ja kattilan merkistä riipumatta jos makasiinissa tai pesän missään osassa on tulipintalevyä paljaana niin kattilaveden jäähdyttävä vaikutus saa sekä veden että haihtuvat hiilivedyt tiivistymään tulipinnoille muodostaen tervaa, tuo tervakerros ja siihen tarrttuva tuhka on aika ikävää tököttiä raapia pos kattilasta. Voihan sen tietysti jättää sinne, mutta jossain vaiheessa pitää alkaa tehdä 5 cm lyhempiä puita että mahtuvat tervakerrosten väliin

[markkulievonen]

>Tuosta Vedan mainostekstistä ei käy ilmi että onko markkulievosella kuiva pesäosa konvektion alkuun asti, <

En saa kiinni mitä tarkoitat.  Jos tarkoitat atmosta GS, niin pesän ja konvektio osion välissä on vesitila. Siis pesän takaseinä +vesitila+ konvektio +  toisioilman lämmityskotelo + eriste.

[vilhos]

Hei

minulla on Ariterm 35 +konvektio-osa ei tervaannu ollenkaan. siihen ilmestyy noki/lentotuhka se lähtee nuohous harjalla kerta sutimisella. En polta mäntyä ollenkaan ainoastaan koivua ja kuusta.
Kyllä konvektio-osa kannattaa pitää puhtaana. Sen likaisuus näkyy heti hyöty suhteessa.

Terv. Oulujärven rannalta


 

[Markku]

Hei

minulla on Ariterm 35 +konvektio-osa ei tervaannu ollenkaan. siihen ilmestyy noki/lentotuhka se lähtee nuohous harjalla kerta sutimisella. En polta mäntyä ollenkaan ainoastaan koivua ja kuusta.
Kyllä konvektio-osa kannattaa pitää puhtaana. Sen likaisuus näkyy heti hyöty suhteessa.

Terv. Oulujärven rannalta

Koivun tuohi on suurin noettaja Suomalaisista puulajeista.
Jos polttaa mäntyä niin kannattaa joukkoon heittää muutama haapaklapi.
Mänty ja kuusi on myös hyvä yhdistelmä, pelkästään koivu kaikkein pahin rövettäjä.

[Kettu-Pekka]

Koivun tuohi on suurin noettaja Suomalaisista puulajeista.
Jos polttaa mäntyä niin kannattaa joukkoon heittää muutama haapaklapi.
Mänty ja kuusi on myös hyvä yhdistelmä, pelkästään koivu kaikkein pahin rövettäjä.

Taitaa tervasmänty olla pahin noettaja 

Joskus intissä mettäleirillä tuli tehtyä se virhe että laittoi tervasta kamiinaan polttopuuksi. Kohta saikin sitten nuohota hormiputkia auki kun olivat aivan täynnä nokiriekaleita...

[Markku]

Taitaa tervasmänty olla pahin noettaja 

Joskus intissä mettäleirillä tuli tehtyä se virhe että laittoi tervasta kamiinaan polttopuuksi. Kohta saikin sitten nuohota hormiputkia auki kun olivat aivan täynnä nokiriekaleita...

Voi olla noinkin kun tervasta polttaa kaminassa. Tilanne muuttuu kun poltetaan ala-tai käänteispaloisissa.

[vilhos]

Hei

En sanoisi niinkään kyllä männyn pihka tarttuu 100 varmasti kattilan seinämiin joissa on vesi toisella puolella.
Koivun tuohi nokeaa mutta alkupöhäytys hieman korkeammalla savukaasu lämpötilalla parantaa olennaisesti tilannetta.
Olen viimeaikoina miettinyt konstia miten puulämmityskattilan saa puhtaaksi käden käänteessä Solmasterin kanssa on pikku projekti käynnissä.

Terv Oulujärven rannalta.

[AnssiKo]

En sanoisi niinkään kyllä männyn pihka tarttuu 100 varmasti kattilan seinämiin joissa on vesi toisella puolella.
Koivun tuohi nokeaa mutta alkupöhäytys hieman korkeammalla savukaasu lämpötilalla parantaa olennaisesti tilannetta.

Ei se pihka mihinkään toisiopalossa tartu, käyttölämpötilassa. Eikä se käryä vielä sytytysvaiheessa.

Sytytysmatskuna mulla on paprun ohella käytössä ollut isoisän keräämiä tervaksia ja puista irronnutta tuohta. Sormenpaksuiseksi pilkotut perintötervakset ei savuta sisään koskaan, tuohesta pyrkii aina savuhuituva väärään suuntaan ja luukusta ulos. Eipä jaksa edes riipiä irti, palakoot klapien kyljessä.

Kun luukku on kii, ihan sama, yhtä lailla saa lämpöenergiat talteen. Säätötarvetta voi toki ilmetä. 

Ensiöpalon putsaaminen on aika turhaa hommaa, parempi vaan ku on vuorausta eristeenä, kunhan ensiöilma kulkee. Njoo, ehkä pikiset sivuseinät lisää holvausta, omassa Fröhlinger-mallin ratkaisu sivuseinissä, joten ongelmista ei tietoa.

[vilhos]

Hei
Ei kai kukaan sellaista ole väittänyt että pihka tarttuisi keraami pintaan. Tai kyllä se siihenkin tartuu mutta keraamin pinta kuumenee niin korkeaan lämpötilaan että pihka palaa pois. Mutta konvektion pintaan se tarttuu. Nimenomaan sellaisen konvektion jossa savu kulkee putkessa ja putken ulkopuolella on vesi. Tällöin putken sisäpinnan lämpötila ei voi nousta paljoa yli 100 asteen. No siihenkin löytyy poikkeus jos käytä kattilan kuiva kiehunta tilaan, siinä tilassa konvektio putkea ei ympäröi vesi joka paikasta.

Terv. Oulujärven rannalta

[vauxhall1972]

Ei sillä teräksen pinnan lämmöllä ole väliä enää tuossa tilanteessa, joko kattila on liian kylmä tai palaminen on muuten pahasti pielessä jos pihkaa ja palamattomia terva-aineksia on konvektiossa asti. Yleisohjeena jossakin on sanottu jossakin että kattilaveden lämpötila ei saa laskea alle 75 asteen missään kohtaa kattilaa etteivät hiilivedyt ala muodostaa tervaa tulipinnoille ja jos konvektiossa on palamattomia hiilivetyjä niin palamista tulisi korjata ettei polttoainetta mene piipun kautta harakoille.

[seppol]

Ilmoittaako joku käänteispalokattiloiden valmistajista että heillä lopullinen palaminen tapahtuu konvektiossa. Siis lämmönvaihtimessa.

[Markku]

Ilmoittaako joku käänteispalokattiloiden valmistajista että heillä lopullinen palaminen tapahtuu konvektiossa. Siis lämmönvaihtimessa.

Tiedä vaikka joku Eurooppalainen kattilafirma, joka valmistaa laadukkaita lambda kattiloita. Niistä kun ei tiedä mitä ne ilmoittaa.  Jälkipolttokonvektio varustettuna lambdalla.

[AnssiKo]

Tiedä vaikka joku Eurooppalainen kattilafirma, joka valmistaa laadukkaita lambda kattiloita. Niistä kun ei tiedä mitä ne ilmoittaa.  Jälkipolttokonvektio varustettuna lambdalla.

Toi sun lausunto näyttää aika ylimieliseltä, jos hengaat niin liki suomalaisia pannuvalmistajia ku väität. Eipä noilla suomalaisilla pannuvalmistajilla oikeasti oo mitään syytä kehuskeluun, en yhtään ihmettele miks tuontia on niin paljon. Ja sanon tämän siitä huolimatta, et omassaki pannarissa on kotimainen tuote, johon kuitenkin olen tyytyväinen.