Seuraava askel hyötysuhdekilpailussa?

[vilhos]

Hei
Valmistajilla ainakin osalla on pallo hukassa. Jokainen kehuu omaansa. Tarkoitin sitä että konvektioon pääsee pikeä tarttumaan juuri näissä muutostilanteissa ja nimenomaan männystä. en usko vielä näillä tiedoilla että pelkkä lambda hoitaa niin hyvin palamisen että mänty ei aiheuta pikeentymistä. Se on sitten toinen juttu jos kattila on normaalilämpöinen. Siinä tilanteessa mänty voi toimia jos palotapahtuma on koko ajan tip top. Suomalaisten kattila valmistajien ongelma on että markkinat on tosi pienet ja Yt neuvottelut on arkipäivää. Tiedän pari valmistajaa suomesta joissa on tapahtunut henkilöstön vaihtoa. Ei tietenkään ole kovin helppoa viedä pannuja ulos.

Ei Ariterm 35+ ole virheetön mutta oikealla poltto tavalla väitän pääseväni kilpailukykyisellä puumäärällä yli 300 m2 lattialämmitys alueen lämpimänä pidossa. Savukaasu lämpötila ei käy yli 205 asteen muulloin kuin sytytyksen alussa.
4 h lämmitys ajalla saan saan varaajaan n. 160 kW ei siitä kovin  hirveitä harakoiden lämmitykseen mene.

Terv Oulujärven rannalta
 

[markkulievonen]

Vilhos. Jos aikaa on, niin mittaappa lämmitykseen menevä puumäärä ja arvioi vaaajan keskilämpötilan muutos. Niin, kattilasi hyötysuhdetta ei tiedetä, jos et huomioi poltetun puun määrää. Vaikka savukaasujen lämpötila olisi +150C.

Niin, kun pohdinnan alla on käänteispalokattila, niin  paljon on pielessä, jos konvektio osassa ilmenee pikeentymistä puun lajista iippumatta. Vaikka puu onkin pitkäliekkinen palavuudeltaan. Kaasun palaminen tulee aina pysyä siihen suunnitellussa kammiossa. Kammion tilavuus lie mekittävä kokonaisuus palamista ajatellen.

Jos palotapahtuma ylettyy konvektiosioon, niin luonnollisesti sen pikeentyminen on normaalia.

[jolla]

heitänpä epätieteellistä mutua hieman sekaan kun liippaa läheltä aihetta

nyt, kun aikaa on enempi kuin koskaan, siihen kattilan putsaamiseenkin, olen näillä lumilla kiinnittänyt huomiota savukaasujen lämpötilaan ja yleensäkin palotapahtumaan enempi kuin aiemmin.
olen alaluukulla pihistellyt ilmaa ja yläreiästä säädellyt lambda anturin antamien volttien sävyttämänä.

kyllä uskaltaisin sanoa, vaikken vaakalla ole mitannutkaan että hieman pienemmällä puumäärällä saman energian saa tällätavoin tuotetuksi...
nokeentumisen kustannuksella kylläkin, mutta se ei ole ollut kuin arviolta tuplaten voimakkaampaa

tälle 'kokeilulle' lähtökohtana oli epäkurantit puut, selkokielellä liian lyhyet, 60 senttiset 90 sentin kattilaan enkä viitsinyt niitä enää pätkiä jotta oli saanut paremman latauksen aikaan
niillä olisi kyllä luukut auki poltettuna nennyt vierestä ilmaa liikaa huuhtelamaan tuubeja

[ev3449]

heitänpä epätieteellistä mutua hieman sekaan kun liippaa läheltä aihetta

nyt, kun aikaa on enempi kuin koskaan, siihen kattilan putsaamiseenkin, olen näillä lumilla kiinnittänyt huomiota savukaasujen lämpötilaan ja yleensäkin palotapahtumaan enempi kuin aiemmin.
olen alaluukulla pihistellyt ilmaa ja yläreiästä säädellyt lambda anturin antamien volttien sävyttämänä.

kyllä uskaltaisin sanoa, vaikken vaakalla ole mitannutkaan että hieman pienemmällä puumäärällä saman energian saa tällätavoin tuotetuksi...
nokeentumisen kustannuksella kylläkin, mutta se ei ole ollut kuin arviolta tuplaten voimakkaampaa

tälle 'kokeilulle' lähtökohtana oli epäkurantit puut, selkokielellä liian lyhyet, 60 senttiset 90 sentin kattilaan enkä viitsinyt niitä enää pätkiä jotta oli saanut paremman latauksen aikaan
niillä olisi kyllä luukut auki poltettuna nennyt vierestä ilmaa liikaa huuhtelamaan tuubeja

Ylivoimaisesti suurin syntyvä hukka (vaikutus vaadittavaan puumäärään) syntyy korkean savukaasun lämpötilan mukana kulkeutuvasta lämpöenergiasta. Jos aikaisemmin tämä lämpöhukka on ollut suuri, nyt tätä vähentäen, jopa huomattavasti suuremman osan puun sisältämästä energiasta jäädessä palamatta (nokeentuminen) kokonaishyötysuhde on kuitenkin lopulta parempi (saadaan enemmän energiaa hyödyksi).

Ymmärtääkseni yläpalokattila vaatii kuitenkin puhtaasti palaakseen aina polttoaineen annostelun. Alaluukulla pihistely ei vastaa kaasutuskattilan kohdalla tapahtuvaa tehonsäätöä (ensiöilma), vaan itse polttoainetta pitäisi saada annosteltua kattilan "kokoon" suhteutettuna mahdollisemman sopivassa ja tasaisessa määrin.

[varikonniemi]

Siksi kehitettiin alapalokattila jossa automaattinen polttoaineen annostelu, ja siitä opitun perusteella kehitettiin käänteispalo.

[Averell]

Hei
Valmistajilla ainakin osalla on pallo hukassa. Jokainen kehuu omaansa. Tarkoitin sitä että konvektioon pääsee pikeä tarttumaan juuri näissä muutostilanteissa ja nimenomaan männystä. en usko vielä näillä tiedoilla että pelkkä lambda hoitaa niin hyvin palamisen että mänty ei aiheuta pikeentymistä. Se on sitten toinen juttu jos kattila on normaalilämpöinen. Siinä tilanteessa mänty voi toimia jos palotapahtuma on koko ajan tip top. Suomalaisten kattila valmistajien ongelma on että markkinat on tosi pienet ja Yt neuvottelut on arkipäivää. Tiedän pari valmistajaa suomesta joissa on tapahtunut henkilöstön vaihtoa. Ei tietenkään ole kovin helppoa viedä pannuja ulos.

Ei Ariterm 35+ ole virheetön mutta oikealla poltto tavalla väitän pääseväni kilpailukykyisellä puumäärällä yli 300 m2 lattialämmitys alueen lämpimänä pidossa. Savukaasu lämpötila ei käy yli 205 asteen muulloin kuin sytytyksen alussa.
4 h lämmitys ajalla saan saan varaajaan n. 160 kW ei siitä kovin  hirveitä harakoiden lämmitykseen mene.

Terv Oulujärven rannalta
 

Kun olet testaillut tuota kattilaasi, niin oletko päässyt noihin arvoihin mitä VTT on saanut hyötysuhdemittauksissa eli 36 kW teho ja 100 astetta savukaasujen lämmöksi. Näitähän Emäntä yritti tavoitella .

[vauxhall1972]

Ei yrittänyt vaan koetti saada talon lämpiämään ilman että naapurusto kuolee savuun (nähty), syy selvisi sitten aikaa myöten, 1 suunnitteluvirhe mihin Erbish oli kehittänyt korjauksen (uudet alakivet + toisioilman reititys, muuttui kylmästä esilämmitetyksi niin toisiopalo alkoi toimia) ja pari rakennevirhettä (kivet kallellaan ja etuluukussa oli käytetty kovaa palovillaa+vuorivillaa ilmatiiviinä väliseininä, ei ihme että säädöt eivät vaikuttaneet kun ensiöt ja toisiot menivät sekaisin säätöpeltien jälkeen. Se paikalla käynyt tehtaan äijä sai varaajan lämpiämään reilu 10 astetta pesällisellä jatkuvalla säätämisellä muistaakseni 10 tunnissa, kattilan omistajapariskunta hallitsi silloin jo k.o. kattilan paremmin ja nyt kun se on korjattu kovalla kädellä tehdasmallista niin nyt toimii mainiosti.

[markkulievonen]

Mutta, eikös tehtaan edustajan tule tietää tuotteensa kuin omat taskunsa. Siis jos ei toimi tavoitellusti, niin tutkii kattilan onko se   toimintakuntoinen.
Niin, näin sivulliselle tehtaan tietämys palamisesta ei liene korkealla tasolla puhumattakaan  tehtaan luovuttamasta tuotteesta.

[vesimies]

Tuo tuntuu olevan varsinkin nykyisin valitettavan yleistä että varsinainen tuotekehitys jää asiakkaille. Eikä tämä koske pelkästään kattiloita vaan on monessa muussakin tuotteessa ihan normaali käytäntö nykyään.

[vauxhall1972]

Mutta, eikös tehtaan edustajan tule tietää tuotteensa kuin omat taskunsa. Siis jos ei toimi tavoitellusti, niin tutkii kattilan onko se   toimintakuntoinen.
Niin, näin sivulliselle tehtaan tietämys palamisesta ei liene korkealla tasolla puhumattakaan  tehtaan luovuttamasta tuotteesta.

Samainen herra koepolttaa niitä kattiloita tehtaalla ja VTT:llä testeissä...
 
Ja tuohon vesimiehen kommenttiin vastaisin että Nokia oli ensimmäisiä jotka siirsivät laadunvalvonnan asiakkaille, kuka musitaa ongelmat malleissa 1610, 1611, 1630 ja 1631? Niitähän korjattiin tehtaan laskuun 2-3v takuiden loppumisen jälkeen kun 10-15% oli päässyt maailmalle viallisien komponenttien kera.

[repa]

Aloituksessa esille tuotu "lisälaite" on varmasti paljon isompi edistysaskel kuin lambda. Ihme että näinkin pitkään oltu ilman.

Laitteeseen varmasti kertyy melkoiset määrät, kondenssiveden lisäksi, nokea, lentotuhkaa ehkä tervaa ym. mutta ne on sitten poissa pihalle pääsevistä päästöistä.

[ev3449]

Moneen kertaan täältä jo löytyy, mutta tässä taas kerran video yhdestä jälkiasennettavasta, kondensoivasta "lisälämmönvaihtimesta".

https://www.youtube.com/watch?v=aEvuXT4EvC4

EDIT: Saksassa tätä tekniikkaa hyödynnettiin jo vuonna 2014 (jonkun tilaston mukaan) lähemmäs puoli miljoonaa kertaa pientalojen lämmityslaitteistojen valinnan yhteydessä. (kaasukattilat)