Juuri noin, mitä ajattelet. Kattilan likaantumista ei juurikaan tapahdu kun toisiopalo saadaan mahdollisimman korkeaan lämpötilaan / ei pyritä edes ottamaan lämpöä talteen ja vasta tämän jälkeen aloitetaan lämpöenergian hyödyntäminen ja savukaasujen lämpötilan alentamisella ei ole rajaa.
Sama keskustelu siirtyi siis tähän ketjuun?
Ei nykykattiloissa (ainakaan jos ainoa suunnittelukriteeri ei ole ollut halvat kustannukset) ole tarkoitus jäähdyttää toisiopaloa. Missä kattilassa näin tapahtuu? Monissa kattiloissa vesi ei edes ylety toisiopalotilan ympärille. Valtaosassa kattiloita savukaasujen lämpötila alennetaan juurikin tuonne kriittiselle rajalle syystä, ei alle.
Jos tämän päivän kattiloita muutettaisiin, joka ei huomattavasti lisäisi edes kustannuksia, niin savukaasuista saataisiin huomattavasti enemmän lämpöenergiaa.
Siis rakennettaisiin kattilan päätyyn erillinen tuubiputkista koostuva vesitila, joka olisi kauttaaltaan rosterista valmistettu ja kevyt kiinnitys kattilan runkoon. Tämän vesitilan yläosaan johdettaisiin suoraan varaajasta tuleva vesi ja vesitila alaosasta yhdistettäisiin kattilan alaosaan putkiyhtein. (ei eri metallien erilaista lämpöliikehdintää) Tässä liitoskohdassa olisi tarvittava veden sekoitus mahdollisuus / veden kierrätys itse kattilan vesitilasta. Kattilan vesitila olisi oma yksikönsä.
Näin toteuttaen varastopesän syöpyminen/kin estettäisiin.
Kaasutuskattilat (modernit kattilat) voidaan jakaa kolmeen osaan, joilla jokaisella on oma tarkoituksensa ja tietyt kriteerit toimiakseen. Kokonaisuuden toteuttaminen on mm. kustannuksiin liittyvä kompromissi.
Yksi osa on varastopesä ja sen ympäröimisellä tasalämpöisellä vedellä on oma tarkoituksensa. Olkoon se tässä syöpymisen estäminen, mutta myös varastopesän tapahtumien tasapainossa pitäminen.
Toinen osa on toisiopalo"pesä" jonka tarkoitus on mahdollistaa kaasujen poltto mahdollisimman häiriöttömästi ja riittävän korkeassa lämpötilassa.
Kolmas osa on varsinainen lämmönvaihdin, jonka tarkoituksena on kerätä puusta lämmöksi muunnettu energia mahdollisimman tehokkaasti talteen, siirrettyä se keskuslämmityskattiloiden kohdalla veteen.
Tavoite kaikilla valmistajilla on pyrkimys jokaisen kolmen "osan" yhdistäminen toimivaksi kattilaksi huomioiden kustannukset jne. jne.
Markkinoilla on useita kattilamalleja, joissa kolme osaa on täysinkin fyysisesti omia rakenteitaan ja paljon kattilamalleja joissa kompromisseja on tehty enemmän esim. kustannuksia alentaen.
Kuluttajalle toteutuksella ei sinällään ole merkitystä, jos kattila toimii ja tarjoaa hänelle lupaamansa.
Tuossa yksi yhden valmistajan toteutus.
Rosteria ei kannata käyttää koko konvektion rakentamiseen vaan ainoastaan niillä alueilla joilla lämpötila laskee pisaroitumisen mahdollistavalla tasolle. Fröling on tehnyt näin.
...mutta olisihan se kokonaan toinen tilanne kun tuubiputket märehtisivät 25......40C lämpötilassa. Nyt ne märehtivät siinä lämpötilassa mikä kattilasta lähtee varaajaan 70.......95C asteisessa. Niin, lämpötila eroillahan lämpöenergiaa siirretään / hyödynnetään.
Kysynpä vielä uudestaan...
Mistä minulle olisi tarjolla tuota 25.......40C lämpöistä vettä jos haluan lämmittää vaikkapa 3000 litran varaajan 30 asteesta 90 asteeseen? Ja missä vesi lämmitettäisiin 40C korkeampaan lämpötilaan?
Ja kuten toisessa ketjussa kirjoitin, lämmönvaihtimen tehon määrittää logaritminen lämpötilaero kaasun ja veden välillä sekä sen pinta-ala (myös lämmönsiirtokerroin eli konvektion toimivuus), joten pinta-alaa lisäämällä/konvektiota parantamalla jokainen valmistaja voi halutessaan lisätä tehoa ja täten laskea savukaasujen lämpötilan haluamalleen tasolle.
EDIT:
Lasku markulle olettaen, että kattilasi toimisi muuten aivan kuten korkeammallakin "syöttöveden" lämpötilalla, mutta nyt konvektoriin menee 25 asteinen vesi ja saat lisättyä virtausta niin, sieltä lähtevä ei ylitä 40C.
Pinta-ala on sama 3,2m2 ja muutkin arvot palamisen jne. osalta samat. Lämpötilaero fluidien välillä nousee n. 467 asteeseen ja teho n. 44,8 kW.
