Millaisilla toimintaperiaatteilla automaattisytyttimet yleensä toimivat ?
...
Itseäni myös kiinnostaa pienen tehon puolelta lämmitysjärjestelmän rakentaminen. Jos mainoslauseet olisivat aina totta ottaisin Stroupovan, kun siinä on aivan käsittämättömän suuri puupesä. Mitä olen venäläisiä You tube videoita katsonut, niin vaikuttaisi siltä että savuttaa liikaa. Ei halua koetella naapurisopua eikä vähentää omaa viihtyvyyttä. Myös rakenne vaikuttaa hieman heppoiselta ja hyötysuhteet ovat ihan valmistajan omista mittauksista ilman, että olisi laitetta käytetty missään tarkastuslaboratoriossa.
Ei ole aikoihin kuulunut mitään käyttökokemuksia Stroupovista ?
Olen myös miettinyt käänteispalokattilan toimintaa osateholla Attack taipuu 50% osateholle Vigas noin 33% ja tämä Centrometal myös 33% (vrt. polttoaika 4h =>12h).
Vigas 40 LC mainitaan 16kw:n teholla savukaasujen lämpötilaksi 120 C.
Toisessa keskustelussa Markku Lievonen mietti kondensoivaa lisäboksia kattilan ja piipun väliin. Vigas 40 LC:ssä ei paljon tarvitsisi jäähdyttää lisää, jotta savupiipun voisi korvata tai vuorata muovisella poistoputkella. Savukaasun määrän vähentyessä, tehon pudotessa ei savupiipun läpimitan tarvitse olla niin suuri. Edellyttää tietty sitä että kattilan veden lämpötila pidetään kohtuullisen alhaisena, että lisäboksi pystyy siirtämään lämmöt pois. Periaatteessa tälläisella tehon alapuolelta tilanteen ratkaisevalla kattilasysteemillä, voitaisiin jättää ainoaksi varaajaksi suurikokoinen lämminvesivaraaja (lämmintä käyttövettä ei ehdi tehdä lennossa vaan se on pakko puskuroida). Tietenkin myös kattilan eristystaso pitää tuoda aivan uudelle tasolle, jotta lämmöt eivät haihdu pannuhuoneeseen.
Ulkopuolisella kuumailmapuhaltimella noita on ainakin toteutettu.
Pelkkä tilavuus klapikattiloiden varastopesän kohdalla ei kerro koko totuutta. Esim. Stropuvan 500 litran valmistaja ilmoittaa muotonsa vuoksi nielevän vain 85kg klapeja (omassa kattilassani riittää samaan 260 litran tilavuus). Hake jne. käytössä muodolla ei ole niin suurta merkitystä.
Mielestäni tässäkin ajattelumallissa yritetään taas keksiä pyörää uudelleen.
Ensin pitäisi miettiä miksi panospolttoon on päädytty ja tämän jälkeen kokonaisvaikutuksia jos aletaan miettiä suuntaa siitä pois. Kaikki tuolta väliltä on kompromissi ja yleensä lopulta kustannusten määrittämä?!
Ensinnäkin talon/käytettävän energian tarve ei ole vakio vaan vaihtelee huomattavasti jopa vuorokauden aikavälillä.
Toiseksi kiinteitä osia kattilassa kuten (suutin, lämmönvaihdin jne.) ei voida mitoittaa toimimaan optimaalisesti kuin yhdellä teholla. Vaikka kattila taipuukin osateholle, ei hyötysuhde ole enää sama. Lisäksi tulee aina vastaan tehossa minimiraja, jolloin kattila ei yksinkertaisesti enää toimi laisinkaan. Myös on/off toimintaperiaate häiritsee yhtämittaista palamista ja laskee täten hyötysuhdetta.
Jos vielä tässä yhteydessä huomioidaan käyttöveden tuoton vaatimus, lisääntyvä eristyksentarve kattilaan, lisääntynyt syövytysvaikutus varastopesässä, joustamattomuus pienestä tehosta ja varaajan puutteesta johtuen jne. jne. tullaan oletettavasti samaan lopputulokseen, kuin viisaammatkin ovat tulleet eli, että kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu on polttaa klapit panospolttona ja varastoida energia puskuriksi veteen sidottuna varaajaan.
Tilanteissa joissa energiantarve on tasaisempaa ja jatkuvaa, jolloin puskuroinnintarvekin pienenee, löytyy puulämmittäjälle ratkaisu vaikkapa hakkeen poltosta…
Esim. Kespes tarjoaa vaihtoehdon varaajasta eroon haluavalle klapilämmittäjälle, mutta hyötysuhde ei ole lähelläkään parhaita kertapoltolla varaajaan energiansa lataavia järjestelmiä.
Markku Lievonen ei tainnut missään vaiheessa miettiä kondensoivaa lisäboksia kattilan lisäksi…
