Mikä puukattila olemassa olevaan vesikeskuslämmittimeen (Mecaterm HPB300)

[Rampe]

Suoran lämmityksen (alapalo)puukattila Laka Yhs tai Yht 20. Kespes 15 jos vielä valmistetaan. Pienen kuormituksen ajan voi lämmittää muulla kun puulla jos kulutus on liian pieni.

[Muukalainen]

Ei taida ilppi olla samassa tilassa ku pönttöuunit? jos ois niin kierrättäisin ilpin puhaltimella ilmaa jotta leviäisi tasaisemmin. Putkarini asui vanhassa ja harvassa talossa. Tuumas kun eka ilppi tuli taloon niin kylmät lattiat lämpis vaikka ei tehty lattia remppaa.  
lisätty edit.
Oisko ajatusta? vanhoilla vermeillä menet lauhoilla keleillä ja lisäksi pieni puukattila ja kokemuksesta opit millä kelillä pelittää ettei tule kitu polttoa.  Pönttö ja hellat unohdat tässä vaiheessa sinne nurkkaan elin näiden korvaajaksi mietit sitä kattilaa. Huom rakennuksen vuosittaisen energiaa laskettaessa lasketaan noin 14 vrk 100% jaa siitä sitten alenevilla prosenteilla.

[Janskuli83]

Ei taida ilppi olla samassa tilassa ku pönttöuunit? jos ois niin kierrättäisin ilpin puhaltimella ilmaa jotta leviäisi tasaisemmin. Putkarini asui vanhassa ja harvassa talossa. Tuumas kun eka ilppi tuli taloon niin kylmät lattiat lämpis vaikka ei tehty lattia remppaa.  
lisätty edit.
Oisko ajatusta? vanhoilla vermeillä menet lauhoilla keleillä ja lisäksi pieni puukattila ja kokemuksesta opit millä kelillä pelittää ettei tule kitu polttoa.  Pönttö ja hellat unohdat tässä vaiheessa sinne nurkkaan elin näiden korvaajaksi mietit sitä kattilaa. Huom rakennuksen vuosittaisen energiaa laskettaessa lasketaan noin 14 vrk 100% jaa siitä sitten alenevilla prosenteilla.

Itse asiassa eteisessä on ilppi ja eniten käytössä oleva pönttöuuni. Kaksi muuta pönttöuunia on makuuhuoneissa. Eteisestä on oviaukko olkkariin mutta se ilppi ei jaksa ilmaa painaa siitä läpi, jostain syystä. Eli olkkari ja ruokahuone jotka on samassa tilassa on kyllä paukkupakkasilla viileät.

Jos edullisesti saisi käänteispalokattilan ja jonkun varaajan mitä tonne kellariin nyt mahtuu, olis varmaan paras ratkaisu. Ei liian isoa eikä myöskään pientä varaajaa.

Sain tänään vilppitoimittajalta tarjouksen mitsun pumpusta asennettuna nykyiseen vesikeskuslämmittimeen, hinta 6500€ ei oikein ole linjassa mun ajatusten suhteen. Kuitenkin haluaisin tuon ilmaisen (omalla työllä tehdyn) puun hyödyntää lämmitykseen ja LKV:lle.

[Harri2]

Jos edullisesti saisi käänteispalokattilan ja jonkun varaajan mitä tonne kellariin nyt mahtuu, olis varmaan paras ratkaisu. Ei liian isoa eikä myöskään pientä varaajaa.

Ei ole olemassa liian isoa varaajaa...

[Heater]

Jos tekee karkean laskelman.
10 vesipatteria jokaine  500w 50 asteisella vedellä tekee 5kw/h. Eli vuorokaudessa about 100kwh.
Sitten asennat sinne 1500l varaajan jonka lämmität aina 50 asteesta 90 asteeseen. Saat ladattua siihen 70kwh.
Eli 2 kertaa vrk pitää lämmittää kun pesullakin on käytävä.
Ja veikkaan ettei tuo 100kwh vrk kulutus edes riitä. Kunnon pakkasilla lähemmäs parisataa

[Pähkäilijä]

Omassa torpassa tarvitaan noin 3 kW tehoa nollakelissä ja aina 1 kW lisää kun pakkasta tulee 5 astetta enemmän (rintsikka -49 ~140 m2 lämmintä alaa) mitä joskus laskeskelin varaajan jäähtymisen perusteella. Aloittaja saa tosin noilla pönttöuuneilla tasoitettua tilannetta, jos siinä polttaa 9 kg puuta saa keskimäärin 1 kW lämmittimen vuorokaudeksi.

Kuinka paljon pesälliseen puuta mahtuu, sitä on monet käyttäjät mitanneet ja lisää tuloksia tuonnekin mahtuu kun uusia käyttäjiäkin on paikalle tullut.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

Kilosta puuta saa nykykattiloilla luokkaa 3,5 kWh energiaa talteen, kattilan "ylösajo" haukkaa oman osansa.

[Markku]

Jos tekee karkean laskelman.
10 vesipatteria jokaine  500w 50 asteisella vedellä tekee 5kw/h. Eli vuorokaudessa about 100kwh.
Sitten asennat sinne 1500l varaajan jonka lämmität aina 50 asteesta 90 asteeseen. Saat ladattua siihen 70kwh.
Eli 2 kertaa vrk pitää lämmittää kun pesullakin on käytävä.
Ja veikkaan ettei tuo 100kwh vrk kulutus edes riitä. Kunnon pakkasilla lähemmäs parisataa

Laskelmissa on otettava huomioon myös raakaveden lämpötila sekä tuulen voimakkuus. Ns. tulipalopakkanen ei ole niin energiaa haukkaava elementti kuin viimova tuuli. Tuo tuulen vaikutus on melkoinen lämpöhäviöhin, sen olen huomannut omassakin täystiilitalossa. Tuulen vaikutus tunkeutuu joka rakoseen, yläpohjaan, tiilitalon tuuletusrakoihin seinissä jne. Hyvä tapa olisi myös esilämmittää hukkalämmöllä raakavettä, muutaman asteen esilämmitys on jo merkittävä kokonaisenergiankulutukseen.

[Heater]

Laskelmissa on otettava huomioon myös raakaveden lämpötila sekä tuulen voimakkuus. Ns. tulipalopakkanen ei ole niin energiaa haukkaava elementti kuin viimova tuuli. Tuo tuulen vaikutus on melkoinen lämpöhäviöhin, sen olen huomannut omassakin täystiilitalossa. Tuulen vaikutus tunkeutuu joka rakoseen, yläpohjaan, tiilitalon tuuletusrakoihin seinissä jne. Hyvä tapa olisi myös esilämmittää hukkalämmöllä raakavettä, muutaman asteen esilämmitys on jo merkittävä kokonaisenergiankulutukseen.

Heh. Eiköhän se raakavesi ole KYLMÄÄ.
Tulipalopakkanen -35. Ja sisällä +23. Dt rakenteen yli 58 kyllä se vaan sitä energiaa haukkaa se on varma.
Tuulen vaikutus on taas tapauskohtainen

[syrjaki]

Tuulen vaikutus on tottakai tapauskohtainen, mutta kyllä Markku siinä on oikeassa, että sen vaikutus on huomattava. Liikkumaton ilma on eriste (tähän perustuvat lähes kaikki lämmöneristeet). Tuuli pistää rakenteissa ilman liikkumaan niin kyllä siinä häviöt kasvavat huomattavasti. dT tottakai samalla tapaa mukana vaikuttamassa kaavoissa.

[AnssiKo]

Laskelmissa on otettava huomioon myös raakaveden lämpötila sekä tuulen voimakkuus. Ns. tulipalopakkanen ei ole niin energiaa haukkaava elementti kuin viimova tuuli. Tuo tuulen vaikutus on melkoinen lämpöhäviöhin, sen olen huomannut omassakin täystiilitalossa. Tuulen vaikutus tunkeutuu joka rakoseen, yläpohjaan, tiilitalon tuuletusrakoihin seinissä jne. Hyvä tapa olisi myös esilämmittää hukkalämmöllä raakavettä, muutaman asteen esilämmitys on jo merkittävä kokonaisenergiankulutukseen.

Jos tuulee liikaa ni paa pipo syvemmälle päähän ja korvatulpat korviin.

Olishan se kiva, jos hukkalämmön sais suit sait ohjattua johonki esilämmitykseen. Sä nyt vaan mietit sellasta ratkaisua, et sä alat jäähdyttää sisätiloja kylmällä vedellä. No, sulle sekin täyttää kyl energiatehokkuuden kriteerit.

Editti: Tehdääskin muuten sellanen jänskä juttu, et jos sä yrittäisit todistaa et toi sun idea toimii, ja mä todistan sit ettei se toimi. Jos sä et pysty todistamaan mihin perustuen se toimii, ni sit sä puhut potaskaa. Ja jos mä pystyn todistamaan miksei se toimi, ni sit sä puhut potaskaa.

Reilu peli, kyllähän sitä aina mies puheittensa takana seisoo. 

[seppol]

Kyllä käyttöveden esilämmityksellä voidaan säästöjä saada, vaikkei sillä mitään tekemistä lämmityksen kanssa ole. Energiaa on kaikkialla rajattomasti kunhan lämpötila on yli absoluuttisen nollan -273C. Me ihmiset vaan eletään suunnilleen +20 C lämpötilassa. Siihen on pyrittävä.

Rakenteen läpi lämpövirta on lämpimämmästä kylmempään. Laskelmissa ajatellaan eristeen olevan ns. stationääritilassa. Sen molemmilla puolilla olosuhteen on vakiot ja kaikki tuotu energia menee eristeen läpi.
Kylmällä säällä seinän sisäpinta on hieman kylmempi kuin sisäilma. Ero riippuu ilman kiertonopeudesta seinään nähden.
Seinän sisällä lämpötila laskee eri materiaaleissa portaittain kunnes päästään ulkoseinään. Ulkoseinää sitten jäähdyttää ulkoilma tuulen avustuksella. Ulkopinta on kuitenkin aina hieman lämpimämpi kuin ilma. Muuten lämmön siirtymistä ei tapahdu. Tähän nykyisin kyllä pyritään.
Tuuleekos jonkun keskustelijan seinän sisälläkin? Ottakaa yhteys rakentajaan. Minä olen kuullut että seinässä on tuulensuoja ennen eristeitä.

[Markku]

Tuuleekos jonkun keskustelijan seinän sisälläkin? Ottakaa yhteys rakentajaan. Minä olen kuullut että seinässä on tuulensuoja ennen eristeitä.

Kaikissa täystiilitaloissa jotka ovat oikein rakennettu " tuulee " seinän sisällä. Kylmän puoleisen tiilen ja lämmöneristeen väliin jää tuuletusrako, joka poistaa kondensoitunutta kosteutta.

[riusmies]

Hirsiseinäisen talon lämmöntarve tuntuu lisääntyvän kostealla ja etenkin jos tuulee. Ilmeisesti hirren pinnalle tuleva kosteus haihtuu ja haihtuminen vaatii energiaa, jota otetaan hirren pinnasta. Ilmiö tuntuu samalta kuin lammen noin nollasteinen vesi, joka voi tuulella jäätyä, vaikka ilma olisikin juurikin plussan puolella. Sisällä koneveistetyssä hirsitalossa ei kuitenkaan tuule edes nurkissa.

[seppol]

Mitä huonompi eriste, sitä enemmän tuuli tuntuu. Ulkopinta on sitä lämpimämpi mitä huonompi eriste on. Jos sitä jäähdytetään enemmän, lämpöä siirtyy enemmän ulos.
Jos eriste on hyvä, ulkopinta ei juuri lämpiä. On sama tuuleeko siihen vai ei.

[AnssiKo]

Kaikissa täystiilitaloissa jotka ovat oikein rakennettu " tuulee " seinän sisällä. Kylmän puoleisen tiilen ja lämmöneristeen väliin jää tuuletusrako, joka poistaa kondensoitunutta kosteutta.

Ihan sama onko tiili vai lautaverhous, kyl siin tars olla takana tuuletusrako. Eikä se kosteus sinne väliin kondensoitumalla tuu, vaan diffusoitumalla.