Latauspumppu

[jaape]

Voiko latauspumpulle ottaa ohjauksen öljypoltin termostaatista...haluaisin että latauspumppu käynnistyy vasta kun kattila saavuttaa 80 astetta.

[Jolli]

En tiedä, millainen termari arimax 35 on, mut siinä on säädettävä termari latauspumpulle. Säätöväli on 30-90 astetta c

[Pähkäilijä]

voi varmaan, mutta ongelmana on että jossain kohtaa kattilaa alkaa jo vesi kiehumaan jos latauspumppu ei termari kiinni kierrätä vettä kattilan sisällä kun siellä tulet on ennenkun asetettu lämpötila on saavutettu.

(OT - omassa Arimax 240 pannussa tapahtuu pistekiehuntaa alussa matalilla paineilla 80c termarin kanssa vaikka vedet kiertääkin, mutta ei riittävästi joka paikassa)

[jolla]

Voiko latauspumpulle ottaa ohjauksen öljypoltin termostaatista...haluaisin että latauspumppu käynnistyy vasta kun kattila saavuttaa 80 astetta.

minulla on latauspumpun säätimen peruskäynnistys tällaisella http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=961_1817&products_id=15624
loput hoitaa tyristoriohjaus

ohjauksen voi ottaa myös öljypoltin termostaatista, pikkasen vaatii enempi virittelyä

[jolla]

voi varmaan, mutta ongelmana on että jossain kohtaa kattilaa alkaa jo vesi kiehumaan jos latauspumppu ei termari kiinni kierrätä vettä kattilan sisällä kun siellä tulet on ennenkun asetettu lämpötila on saavutettu.

(OT - omassa Arimax 240 pannussa tapahtuu pistekiehuntaa alussa matalilla paineilla 80c termarin kanssa vaikka vedet kiertääkin, mutta ei riittävästi joka paikassa)

kiertovesipumpun paineen voi ottaa hyödyntämään yleensäkin kattilan painetta, paisarin lähtö pitää tällöin olla patterikierron paluussa ennen pumppua. se nostaa usein juuri tarvittavan lisäpaineen pistekiehumisen estämiseksi

[Pähkäilijä]

kiertovesipumpun paineen voi ottaa hyödyntämään yleensäkin kattilan painetta, paisarin lähtö pitää tällöin olla patterikierron paluussa ennen pumppua. se nostaa usein juuri tarvittavan lisäpaineen pistekiehumisen estämiseksi

täällä varaajan alalähdössä paisari kiinni, jollain 0.3 paineilla pulputti, kun pääs ylemmäs (ei tullu kirjattua kohtaa) vaikka 1 bar paikkeille loppu pulputus. ylimäärästä ilmaa keräs varaajan yläpäähän testaillessa, toki kun sen muisti poistaa niin eipähän päässy enempää ruostuttamaan varaajaa.

[jaape]

Kattila on jäspi tupla.termarin on säätö alue on tuo 30-90 astetta.sitä mietin vaan että öljypoltin käynnistyy tuon termarin avulla ja lämpö nousee sen 5 astetta ja pysähtyy.tapahtuuko tuo 5 asteen nousu jotenkin kattilatermarin avulla vai onko öljypolttimessaki joku joka haistelee lämmön nousua.

[Urpo82]

Siinä kattila termostaatissa on 5 asteen toleranssi eli pysyy kärjet kytkettynä 5 asteen nousun ajan.


Tuohon alkuperäiseen kysymykseen niin yleisesti ottaen kattilassa olevan öljypolttimentermostaattia voi käyttää latauspumpun ohjaukseen, niissä kun on yleensä molemmat kytkentävaihtoehdot eli käynnistyy tietyssä lämpötilassa ja sammuu tietyssä lämpötilassa.

Itsellä on vanhan öljykattilan termostaatti ohjaamassa kahden varaajan välillä olevaa pumppua. eli pumppu käynistyy kun ensimmäinen varaaja saavuttaa halutun lämpötilan(70) ja toinen varaaja alkaa latautuakuitenkin niin että pumppu käy vain sykäyksittäin pitäen kokoajan ensimmäisen varaajan vähintään 65 asteisena.

Oliko muuten tarkoitus käyttää kattilassa käytössä olevaa öljypoltintermostaattia? Yhteiskäyttöhän ei onnistu kun öljypolttimen lopettaessa lämmitys latauspumppu käynnistyisi siksi aikaa kun poltin on sammuksissa eli lataisit öljylläpolttimella varaajan. Siinä tapauksessa ottaisin Jäspi Tuplan sähkövastus termostaatin latauspumun ohjaukseen, mutta tuolloin sähkövastukset jäävät kyllä toimettomaksi.

[Urpo82]

kiertovesipumpun paineen voi ottaa hyödyntämään yleensäkin kattilan painetta, paisarin lähtö pitää tällöin olla patterikierron paluussa ennen pumppua. se nostaa usein juuri tarvittavan lisäpaineen pistekiehumisen estämiseksi

Miten tuo on vaikuttava tekijä että paisari on patterikierron paluussa kiinni?

[jolla]

Miten tuo on vaikuttava tekijä että paisari on patterikierron paluussa kiinni?

patteriverkon paine on varaajan /kattilan puolella, jos paisari on varaajan puolella tuo paine-ero jää hyödyntämättä. edellyttää tietysti että kiertovesipumppu on päällä
minulla vaikutus oli 03-04bar luokkaa

[Urpo82]

patteriverkon paine on varaajan /kattilan puolella, jos paisari on varaajan puolella tuo paine-ero jää hyödyntämättä. edellyttää tietysti että kiertovesipumppu on päällä
minulla vaikutus oli 03-04bar luokkaa

Kuinkas suurella sulla on tuo patteriverkon kiertovesipumppu ja minkä tyyppinen pumppu on? Mihinkäs sulla sitten on kytkettynä tuo patteriverkon paluu jos siihen putkeen ei vaikuta kattilan paine? 
Ei kyllä mielestäni käy fysiikan lakeihin tuo että samalla korkeudella olevissa putkissa olisi eri paine riippuen siitä kumpaan suuntaan vesi kulkee ja ne ovat samassa järjestelmässä kiinni. Tai sitten sulla on jotenkin normaalista poikkeavat kytkennät tai kuristavia tekijöitä matkalla.

Suurin vaikutus on tod.näk siinä että paisunta on tuolloin kokonaan kylmällä puolella ja paisuntamäärä säiliössä pysyy hieman pienempänä. Suositushan on kytkeä paisunta aina kaikkein kylminpään kohtaan jottei kalvon toiellapuolella olevaan ilmatilaan muodostu kondenssivettä.

[seppol]

Tässä on varmaan kysymys siitä, että kiertääkseen patteriverkostossa painehäviö on tuo 0,3 - 0,4 bar. Tämä on kiertovesipumpun eri puolilla.
Nyt halutaan, että tuo paine-ero olisi käytössä kattilassa lämmityksen ajan. Jos paisunta on kattilasta, sinne puristuu lisää vettä riippuen siitä kuinka suuri paisunta on. Kokonaispaine pienenee tuon vesitilavuuden verran. Vaikka paisunta olisi kattilastakin, sen paine saattaa nousta riippuen paisunnan koosta ja esipaineesta, kun pumppu käynnistetään.

Joka tapauksessa ylipaineventtiili vahtii kattilan painetta ja aukeaa 1,5 bar paineessa. Absoluuttinen kokonaispaine on tuolloin 2,5 bar ja vesi kiehuu 128 C. Yli tämän ei voida mennä.

[jolla]

Tässä on varmaan kysymys siitä, että kiertääkseen patteriverkostossa painehäviö on tuo 0,3 - 0,4 bar. Tämä on kiertovesipumpun eri puolilla.
Nyt halutaan, että tuo paine-ero olisi käytössä kattilassa lämmityksen ajan. Jos paisunta on kattilasta, sinne puristuu lisää vettä riippuen siitä kuinka suuri paisunta on. Kokonaispaine pienenee tuon vesitilavuuden verran. Vaikka paisunta olisi kattilastakin, sen paine saattaa nousta riippuen paisunnan koosta ja esipaineesta, kun pumppu käynnistetään.

Joka tapauksessa ylipaineventtiili vahtii kattilan painetta ja aukeaa 1,5 bar paineessa. Absoluuttinen kokonaispaine on tuolloin 2,5 bar ja vesi kiehuu 128 C. Yli tämän ei voida mennä.

juurikin näin.
tuon voi kukin kokeilla jos ei tiedä miten on järjestelmä kytketty, ja jos kattilassa on painemittari, niin laitaa kiertovesipumpun pois päältä/päälle, mikä ero on tällöin painemittarissa

[Urpo82]

Mutta paisuntasäiliön paine ja toiminta säädetään kalvon takana olevalla paineilmalla. Oikea paisuntasäiliön koko ja oikea kalvon vastapaine takaavat järjestelmän toiminnan kaikissa tilanteissa.
Paineen nousua ei omassa kattilassa tapahdu kuin 0.05bar verran kun käynnistän pumpun suoraan täydelle teholle. Latauspumppuna termovar. Jos laitan pannun jälkeen olevan sulun kiinni saan paineen kattilassa nousemaan 0.2bar.
Paineen vaihtelu lämmityksessä mulla onkin vaan 0.3bar 30asteesta 100asteeseen.

[Markku]

Mutta paisuntasäiliön paine ja toiminta säädetään kalvon takana olevalla paineilmalla. Oikea paisuntasäiliön koko ja oikea kalvon vastapaine takaavat järjestelmän toiminnan kaikissa tilanteissa.
Paineen nousua ei omassa kattilassa tapahdu kuin 0.05bar verran kun käynnistän pumpun suoraan täydelle teholle. Latauspumppuna termovar. Jos laitan pannun jälkeen olevan sulun kiinni saan paineen kattilassa nousemaan 0.2bar.
Paineen vaihtelu lämmityksessä mulla onkin vaan 0.3bar 30asteesta 100asteeseen.

Aivan oikein. Järjestelmässä on suunnitteluvirhe / paisunnan mitoitus. Painevaihtelua ei saa olla, ainakaan kiertovesipumpun aiheuttaman paineen muutokset, jotka näkyvät tavanomaisissa painemittareissa.