Kellaritilasta pannuhuoneeksi

[Savukaasu]

Terve  

Tuli syksyn mittaan rakenneltua talon autotallin yhteydessä sijaitsevaan kellaritilaan kattilahuone ja talon ulkopuolinen teräshormi. Ajatus kypsyi kun vesitakalla lämmitys tuntui sisätiloissa vähän liian sotkuiselta ja työläältä lämmitysmuodolta.

Kattilaksi valikoitui Atmos DC40GD ja hormi on Jeremias DwEco 200mm. Latauspumppuna Laddomat 21-100. Lämmönsiirto varaajaan kaukolämpöputkikanaalilla talon toiseen päähän ulkokautta.

Puut kulkee säkeissä pikkutraktorilla kahden metrin päähän pannusta ja saavat olla lämpöisessä tilassa ennen polttoa.

Vielä on hommaa, sähköt puuttuu, palo-ovi yms, mutta torppa lämpeää ja homma pelaa

Muutama kuva liitteenä.

[Pähkäilijä]

Hyvälle näyttää ja tilavallekin vaikka vanhaan tilaan rakentaminen aina haasteita aiheuttaakin.

[Urpo82]

Siistin näköistä jälkeä ja on nähty aikaa ja vaivaa kaiken asetteluun siististi eristykset yms.

Nyt kun olet tuota pannua käyttänyt niin onko tullut mieleen olisiko esim nuohouksen kannalta parempi jos kattila olisi nostettu 10-20cm irti lattiasta? Vai vaikeutuuko lataus kun luukku nousee ylemmäksi.

[Savukaasu]

Nyt kun olet tuota pannua käyttänyt niin onko tullut mieleen olisiko esim nuohouksen kannalta parempi jos kattila olisi nostettu 10-20cm irti lattiasta? Vai vaikeutuuko lataus kun luukku nousee ylemmäksi.

En nähnyt tarpeelliseksi nostaa irti lattiasta, alkuun kyllä oli tarkoitus paikalleen siirtämisen vuoksi laittaa jonkun palkkien päälle mutta keksinkin paremman konstin liikutteluun. Tuubien alta takaa pääsee imurilla ottamaan ja edestä nuohoilut menee lattiatasollakin. Kattilan takana on aika reilusti tilaa. Ainakin n. 4 pinomotin jälkeen näyttää siltä ettei tuota kovin tiheään tarvii olla raapimassa  

[VPJ]

Kuinka korkea piippu nyt tuli kattilan päältä mitattuna ja ninkälainen hattu?
Miten vedonrajoitin toimii käytännössä?

Asennukset on selvästi tehnyt lämpöharrastaja itse, jälki on niin siistiä ettei ammattimies ole käynyt hosumassa

[kaji]

Kyllä on siistin näkönen pannu ja varaaja tila ja niinkuin tossa edelliset jo huomas ett ne ammattimiesten hämähäkin seitit on poissa

[Savukaasu]

Kuinka korkea piippu nyt tuli kattilan päältä mitattuna ja ninkälainen hattu?
Miten vedonrajoitin toimii käytännössä?

Asennukset on selvästi tehnyt lämpöharrastaja itse, jälki on niin siistiä ettei ammattimies ole käynyt hosumassa

Tuossa kuva piipunpäästä. Kattilan yhteestä korkeutta n. 5,7m. Ei oo veto ongelmia kyllä. Vedonrajoitin säädetty 25 pa ja avautuu kelien mukaan enemmin tai vähemmin...

[jolla]

todella hyvännäköinen, siisti ja varmasti toimivakin kokonaisuus, ihan silmä lepää kuvissa

[sakarif]

Kehut täältäkin erittäin siistille toteutukselle. Ei muuta kuin lisää käyttökokemuksia jakoon vain.

[miikavir]

Komia on toteutus. Mitä tuo Dokogen tarkoittaa? Kattila näyttää ihan samalta kun DC40GS.

[Savukaasu]

Komia on toteutus. Mitä tuo Dokogen tarkoittaa? Kattila näyttää ihan samalta kun DC40GS.

Joku vanha yrityksen nimessä esiintynyt juttu kai tuo dokogen generator, GD on siis mallisarja, käytännössä mielestäni kuin GSE mutta ilmansyötön servo puuttuu. Suurin ero GS malliin ainakin tuubilämmönvaihdin. Se oli vaatimuksena kattilaa valittaessa nuohouksen helpottamiseksi.

http://www.atmos.eu/en/wood-gasification-boilers-dokogen/

[Savukaasu]

Tässä vähän höpinää kattilasta  

Ensimmäiseksi lisäsin kattilaan ylimääräisen kapillaaritermostaatin komentamaan latauspumppua, tämän tarkoitus toimia silloin kun savukaasutermostaatti on jo sammuttanut kattilan ja hiillos vielä nostaa kattilan lämpöjä, termostaatti pumppailee lämmöt varaajaan. Kattilan kytkentäkaaviossa kyseinen termostaatti on piiretty katkoviivoin mutta sitä ei näissä manuaalimalleissa ole. Pitkästä latausmatkasta ja vapaakiertoventtiilin lukitsemisesta johtuen lämpö ei itsestään siirry varaajaan asti.

Savukaasutermostaatin kääntelystä sytytysasentoon ja takaisin oli päästävä eroon myös ja sen ratkaisin hankkimalla mekaanisen 60 minuutin ajastimen, Asutimer oli vaihtoehtona mutta saman asian ajaa tämäkin. Ajastin antaa savukaasutermarin ohi jännitettä niin kauan että savukaasutermostaatin raja-arvo ehtii ylittyä. Hyvä, edullinen ja toimiva ratkaisu.

Ilmansyöttöön tein myös muutoksia jotta hiiliä jäisi jäljelle seuraavaan sytytykseen. Kuumana hehkuva keramiikka ja läpän välistä vuotava paloilma tahtoi polttaa kaikki tuhkaksi, vaikka pesään olisi kattilan sammuttua jäänyt reilumminkin palamatonta tavaraa. Ketjuvedonsäädin sai lähteä, tilalle värkkäilin sovitelaipan ja lisäsin sulkupellin jousipalautteisella Belimolla varustettuna. Belimolle menee jännite silloin kun savukaasuimurillekin. Jousi siis vetää sulkupellin kiinni kun kattila sammuu ja palamaton tavara tukahtuu nopeammin, nyt jää mukavasti hiiliä seuraavaan reissuun. Sähkökatkon sattuessa mielestäni hyvä että paloilma sulkeutuu kokonaan.

Laddomatiin aion kokeilla 78 asteista termostaattia 72 sijaan. Ajatuksena varaajan lataus onnistuisi yhdellä kierroksella suoraan 90 tietämille. 72 asteisella latauslämmöt 82-84 astetta ensimmäisellä kierroksella, varaajan ajelen kuitenkin aina +90 paremmalle puolelle.

Säätöjä etsiessä on mennyt monet kerrat mutta parhaat setupit tuntuu olevan melko pienellä ensiöilmalla, muuten tahtoo kaivaa suuttimen ympäristöön koloa. Kaasujen lämmöt pyörii 200-230 välillä silloin kun on oikein hyvät rähinät päällä ja keramiikat hehkuu todella mallikaasti

[jolla]

Ensimmäiseksi lisäsin kattilaan ylimääräisen kapillaaritermostaatin komentamaan latauspumppua, tämän tarkoitus toimia silloin kun savukaasutermostaatti on jo sammuttanut kattilan ja hiillos vielä nostaa kattilan lämpöjä, termostaatti pumppailee lämmöt varaajaan..........

pohdiskelin tuon homman kanssa muutama vuosi sitten enkä oikein mieleistäni ratkaisua ole löytänyt vieläkään. latauspumpun ohjaus tapahtui aiemmin ensin kattilan- sittemmin kattila/savukaasu sarjaan kytketyillä termareilla ja nyt olen päätynyt paremman ratkaisun puutteessa ainoastaan savukaasulla ohjaukseen.
latauspumppu on tyristoriohjattu kattilalämpötilan mukaan, mutta ei se kattilaohjauksella sammu lämmityksen päättyessä useaan tuntiin koska lämpötilat tuollaisessa murkulassa pysyttellee pitkään ja kun varaaja on täysi, ei mistään tule sitä lämpötilla laskevaa jäähdytystä jotta kattilan lämpö laskisi ohjauskynnystä alemmaksi.
nyt savukaasulla se katkeaa ~80°C paikkeilla ja käynnistyy samoin
eihän sillä muuta haittaa, vikka lämmityksen jälkeen jauhaisikin mutta kerrostumat menee sekaisin ja ei se sammuisi ennenkuin koko varaajan lämpötila laskisi alle säädetyn käynnistyslämpötilan
em systeemi kyllä toimisi matalilla läpötiloilla, elikkä jos lämmittää vain max 80°C eikä ihan täyteen, niin silloin lataustermari sulkeutuisi ja laitteet sammuisi automatic

[Savukaasu]

Tässä tapauksessa tuo ylimääräinen termostaatti on säädetty noin 102 asteeseen, ylemmäs siis kuin kattilatermostaatin ylin arvo, ja hystereesi tais olla noin 5 astetta. Varaaja kun on ladattu 90-95 keskilämpöön niin pari kolme lyhyttä jaksoa se pyöräyttää pumppua kun kattilan lämpö tuppaa kiipeämään yli sataan ennenkuin asettuu.

[jolla]

^
tuohan onkin käypänen ratkaisu, vaatii ainoastaan yhden kapilaaritermarin ja se rinnan ja säätö normi käyttölämpötilan yläpuolelle, tuo toteutetaan täälläkin jo seuraavalla lämmityskerralla