Tyhmä kysymys varaajan varusteista

[kaji]

Kertokaa nyt mikä on nimeltään se venttiili varaajan kylkeen  elikkä haen sitä venttiiliä jolla järjestelmä ottaa varaajasta alempaa lämpöä niin pitkään kun riittää ja sen jälkeen rupee ottaan ylempää.
Vaikee hakee netistä kun ei saa päähän venttiilin nimeä.

[VPJ]

bivalent
5MG  Esbe on 5-tie venttiili jolla lisää mahdollisuuksia 

[sakarif]

4-tieventtiileitä:

Vexve ABV4
ESBE VRB140
LK 831 ThermoMix® B

[savonhumu]

Mulla on tuo esben 140 sarjalainen lattialämmitys-sunttina ja ec-homen moottorisäätö siinä kiinni. Pelannu moitteetta nyt viitisen vuotta

VPJ vois selventää 5-tien ja 4-tien eron kun sei oo mullekkaan täysin selvää ja miten sen toiminta eroaa tämmösessä lämmitysveden teossa..

edit: viistie taitaa kyetä ottamaan lämpöä pytystä kolmesta eri kohtaa kun paluu on pohjalle. Nelitie kykenee ottamaan kahdesta eri kohdasta lämmöt paluun ollessa pohjalle. Menikö oikein?
Onkos siinä viistiessa viis lähtöö vai onko se toiminta kikkailtu neljällä lähdöllä ja sisäosan erilaisuudella?

[Jra]

Kannattaa huomata, että Esben VRG ja VRB malleissa on täysin erilainen kara, Bivalent on toiminnaltaa oikeastaan paremmin kolmitieventtiili - mutta osaa hyödyntää kahta eriarvoista (tai hintaista) energiaa. Kun taas VRG on perinteinen nelitieventtiili, jolla saadaan esim. kattilassa säilymään virtaus kun shuntti on täysin kiinni.

Sivulla 27 on hyvin esitetty eri mallit.
http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_2.pdf

E: Tästä tunnistaa ehkä "perusputkimiehen", katsoo päältäpäin että nelitieshuntti ja laittaa samannäköisen tilalle/toiseen asennukseen.. Harvemmassa on ne lämmitysjärjestelmien osaajat, jotka osaa ottaa tarvittavat asiat huomioon

[sakarif]

Esben 5MG:ssä on viides liitäntä takana.

[savonhumu]

Jep On siinä insinööri joutunu hetken tuumailemaan kääntyvän karan muotoa..

Piti ihan tarkistaa, että mikä se allekirjottaneen suntti on-> VRB-141 ja kytketty niin että ensisajisena lämmitysvetenä on kakskerrosvaraajan alakerta eli lämpöö otetaan heti välipohjan alapuolelta ja sotketaan paluuta sekaan ja paluu varaajan pohjalle. Sitten kun varaaja jäähtyy tarpeeks niin lämpöö aletaan tekemään välipohjan päältäkin..

lämmityskierron paluu ja sekotus suntille on silleen että jos suntti on 0% asennossa niin pelkkä lämmityspiiri pyörii ympyrää ja esim 10% asennossakin suurin osa piirin vedestä kiertää takasin lämmitykseen ja veden liike varaajaan paluuseen on hyvin vähäistä->kerrostumat säilyy hyvin kun varaajan sisäinen myllerrys on mahdollisimman pientä.. Paluuputkessa on siis T-haara ennen sunttia ja toinen oksa menee suntin sekotukseen ja toinen varaajan alareunaan.

[sakarif]

Ei ollut minunkaan putkimies noita aikaisemmin kytkenyt ja oli aluksi hieman epäilevä kun näytin oman suunnitelman. Minulla on kaksi piiriä Vexven ABV4-venttiileillä. Toinen patterilämmitys ja toinen lattiakierto.

Se mitä ratkaisulla hain, kerrostumista, toimii erittäin hyvin. Kaksi 3000 litran varaajaa sarjassa ja tällä hetkellä lämpötilat näin:

Varaaja 1 ylä: 80
Varaaja 1 ala: 60
Varaaja 2 ylä: 30
Varaaja 2 ala: 24

Lattialämmityksen meno 25 astetta, pattereille meno 27 astetta. Eli molemmat piirit vetää vielä tuosta sarjan jälkimmäisestä. Ennen seuraavaa lämmitystä toinen varaaja ja ensimmäisen alaosa ovat yleensä 22 - 24 asteessa. Varaajan sisältö tulee hyvin käytettyä ennen seuraavaa lämmitystä ja tästä seuraa pitkä poltto, mikä puolestaan tarkoittaa parempaa kokonaishyötysuhdetta pitkällä aikavälillä.

[Markku]

Se mitä ratkaisulla hain, kerrostumista, toimii erittäin hyvin. Kaksi 3000 litran varaajaa sarjassa ja tällä hetkellä lämpötilat näin:

Oletko tietoinen tai oletko kokeillut mitä vaikutusta on samojen varaajien rinnankytkennällä ?
Omien tutkimuksien mukaan rinnan kytketyt varaajat on parempi vaihtoehto, koska rinnan kytketyissä veden lämpötila putoaa tasaisesti ja siten parempi saanto. Lämpöhäviöt pienemmät rinnan kytketyissä. Perustuu siihen että varaajia kun puretaan lämpöhäviöt vähenee varaajien veden lämpötilan mukaan. Sarjassa olevien varaajien ( toisen varaajan ) korkea lämpötila purkuvaíheessa lisää lämpöhäviöitä enemmän kuin rinnan kytketyissä. Kaiken lähtökohtana on, että vaaraajien alin lämpötila ei laske alle 35 C eikä varaajia lämmitetä yli 80 C. Varaajissa ei kannattaisi shuntata vettä, vaan shunttaus täytyisi tehdä vasta lämmönjaon välittömässä läheisyydessä.

[sakarif]

Oletko tietoinen tai oletko kokeillut mitä vaikutusta on samojen varaajien rinnankytkennällä ?
Omien tutkimuksien mukaan rinnan kytketyt varaajat on parempi vaihtoehto, koska rinnan kytketyissä veden lämpötila putoaa tasaisesti ja siten parempi saanto. Lämpöhäviöt pienemmät rinnan kytketyissä. Perustuu siihen että varaajia kun puretaan lämpöhäviöt vähenee varaajien veden lämpötilan mukaan. Sarjassa olevien varaajien ( toisen varaajan ) korkea lämpötila purkuvaíheessa lisää lämpöhäviöitä enemmän kuin rinnan kytketyissä. Kaiken lähtökohtana on, että vaaraajien alin lämpötila ei laske alle 35 C eikä varaajia lämmitetä yli 80 C. Varaajissa ei kannattaisi shuntata vettä, vaan shunttaus täytyisi tehdä vasta lämmönjaon välittömässä läheisyydessä.

Tämä keskustelu käyty aikaisemmin, eikä siinä ilmennyt mitään erikoista rinnankytkennän hyväksi.

[Markku]

Tämä keskustelu käyty aikaisemmin, eikä siinä ilmennyt mitään erikoista rinnankytkennän hyväksi.

Oletko tietoinen tai oletko kokeillut mitä vaikutusta on samojen varaajien rinnankytkennällä ?

[kaji]

Ja kukahan se  on huutanut yläpitoo apuun kun toiset sotkee ketjut asiaan kuulumattomilla sössötyksellä?
Oliskohan taas sama soosaaja?

[Zetor]

Rinnan kytketyissä on 2 laipiota aina kuumana  josta tulee lämmön siirtymistä. Sarjassa toinen pytty viilenee ensin jolloin lämpö siirtyy vähemmän ulkopuolelle. Energiahan itsessään on häviötöntä. Ei siis syytä rinnankytkennälle.

[Markku]

Rinnan kytketyissä on 2 laipiota aina kuumana  josta tulee lämmön siirtymistä. Sarjassa toinen pytty viilenee ensin jolloin lämpö siirtyy vähemmän ulkopuolelle. Energiahan itsessään on häviötöntä. Ei siis syytä rinnankytkennälle.

Tutkittua tietoa joka ei pidä kirjoittamasi perusteella paikkaansa.

[AnssiKo]

Tutkittua tietoa joka ei pidä kirjoittamasi perusteella paikkaansa.

Vieläkö tää helskatin jankkaaminen jatkuu? Usko nyt jo et sun uskottavuus on täällä heikompi ku jonkun 0700-ennustajaeukon. Tutkimukset on sun päässä, ja on ollu alusta asti. Ja vain siellä, ei niissä oo pannua nähtykään. Pystyisit nyt jo poissa.

Ristiinkytkennän hyödyt on jo aiemmin tuotu esille, ja perustellusti.