Apua klapikeskuslämmityksen suunnitteluun?

[matti-x]

Täällähän näkyy olevan tietoa klapilämmityksestä joten ajattelin tehdä suunnittelun itselleni helpoksi ja kysyä asiantuntijoilta. Paikallisissa putkiliikkeissä tuntuu puukeskuslämmittäminen olevan melko vierasta.

Taloni on aikoinaan ollut öljylämmitteinen, mutta halvan sähkön aikoihin muutettu lisäämällä öljypolttimen rinnalle varaaja. Varaaja lämpiää yösähköllä mutta kovemmilla pakkasilla paukkuu vastukset päälle päivisinkin. Öljykattila on paikoillaan edelleen mutta poltinta siinä ei ole ollut enää vuosiin ja piippukin on purettu pois. Lämmin käyttövesi tulee öljykattilan yläosasta. Varaajan koosta ei ole tarkkaa tietoa mutta arvioisin ulkomittojen perusteella sen olevan alle 2m3. -77 rakennetussa talossa on n.140m2 heikohkosti eristettyä tilaa ja lämpökeskus on erillään autotallin päädyssä. Sekin huonosti eristetty. Autotallista tulee muutaman metrin kanaali talon puolelle. Joulukuun sähkönkulutus kaikkineen oli n.4000kwh.
Halvan sähkön aika on ohi ja kun puuta löytyy omasta takaa niin voisi olettaa että puulämpöön siirtyminen maksaa itsensä kohtuuajassa.

Nyt kaipaisin apua uuden laittoiston mitoitukseen.
Mielessä on käänteispalokattila, Econature, Atmos tai Attack. Edellämainituista olen löytänyt jollain tavalla tietoa kotimaan kielellä. Muitakin merkkejä saa suositella. Mikähän mahtaisi olla järkevä teho kattilalle? 25kilowattiset olisi  edullisempia ja puupesän koko ainakin Atmoksessa ihan hyvän kokoinen.
Huhupuheiden mukaan Econaturen 40kw teho vaatii jämerämmän paloeristyksen pannuhuoneeseen. Kuinka massivista paloeristystä isompitehoiset kattilat vaatii?.

Varaajan koko mietityttää, riittääkö vanha varaaja mihinkään vai kannattaako suosiolla hankkia uusi.
 
Paisuntasäiliön kokoa koitin haarukoida myös. Rican Atmoksen 25kw esitteessä vaaditaan vähintään 500 litran paisuntasäiliö, Jäspin esitteessä mainitaan 10% järjestelmän tilavuudesta. alle 2000 litran varaajalla voisi kuvitella pärjäävän 200l paisunta-astialla? Luulisi että vesi käyttäytyy järjestelmässä ihan samalla tavalla riippumatta siitä että millä pannulla se on kuumennettu!

Latauspumppu.. mitä sen hankinnassa kannattaa huomioida ja onko joku parempi kuin toinen?

Lisäksi pitää rakentaa piippu. Onko järkevämpää laittaa peltipiippu vai rakentaa leca-piippu? Pikaisen nettiselailun perusteella leca-piippu olisi halvin mutta kestääkö se käänteispalokattilan kanssa? Talli on matala (n.3m) tasakattoinen, täysimittainen piippu tulee aika rajusti yli katosta. Tarviiko sen piipun ihan oikeasti olla näissä puhaltimella varustetuissa 5-6 metrinen? voiko piipun lyhyyttä korvata imurilla, ottaa ohjauksen vaikka savukaasupuhaltimelta..?

Tuleeko mieleen muita tarpeellisia osia järjestelmään? Ajattelin tilata suurimmat romppeet ulkomailta kun näyttäisi olevan melko paljon kotimaisia kauppoja halvempia.

[skullslicer]

Ostin syksyllä koulun joka on 540m2 ja lämmitettävää kuutioita vaikka kuinka paljon. Huone korkeudet ovat melkein 3m. Koulussa oli 63kw öljy kattila joka hörppäsi 12000 litraa öljyä vuodessa, nämä oli tiedot kunnan toimistosta. Otin käyttöö puukattilan joka asennettiin ulos puuliiterin viereen ja sieltä vietiin kuumavesi calpex putkella sisälle. Sisällä on levy lämmönerotin joka on kytketty vanhaan järjestelmään. Vanha systeemi on vara järjestelmä jos en jäksä lisätä puita kattilaan. Kun käyn täyttämässä kattilan aamuisin ja illoin on koulu pysynyt lämpimänä. Kattilassa on palovalvonta järjestelmä joka pitää koulun sisällä olevan varaajan aina 75-80 asteisena. Kun varajassa nousee lämpö säädettyyn lämpöön, kattila menee seisontaan ja jää kytemääm kunnes varaajan lämpö tipahtaa 5 astetta. Kattila hörähtää jälleen käyntiin seisonta tilasta ja prosessi toistuu kunnes puut loppuvat. Pesällinen puita palaa noin 12 tuntia. Kattilla poltaa puukaasut alapoltto menetelmällä. Lämpö nousee noin 1100 asteeseen alakammiossa josta lämpö menee putkia pitkin ja erottuu kattilassa olevaan varaajaan. Kierto vesi pumppu kierättää lämmön sieltä koulun sisälle. Pesät ovat tulitiilistä. Tosi helppo käyttöinen kattila eikä ole öljyä mennyt. Puita tuntuu menevän aika vähän mutta en osaa sanoa vielä kuinka paljon koko vuoden menekki koska ensimmäinen kausi menossa. Kattila on valmistettu Kanadassa. Kattila ostettu Lämpö Optimilta. www.ulkokattila.fi

[arveccio]

Paloluokitus pitää olla EI60 kun kattilateho on 30kw tai yli. Sitä en tiedä onko olemassa jotain tuotetta millä saisi puurungon sisään levytettyä tuon paloluokituksen. Muuraamalla&betonista valamalla onnistuu helposti. EI30 onnistuu esim kaksinkertaisella ek gyprocilla, mutta se ei vielä tosiaan riitä noille yli 30kw kattiloille. Varaajan kokoa vois haarukoida kun tietäis paljonko esim -20 pakkasella menee sähköä lämmitukseen vuorokaudessa ja kuinka kuumaa vettä silloin menee lämmityskiertoon.

[jeepster]

Tähän voisi vastata omakohtaiset kokemukset.
Viimekesänä aika samanlainen kohtalo itsellä, lämmitysjärjestelmä oli vaihdon tarpeessa.
päädyin ratkaisuun atmos (25Gs) ja 2000l varaaja. ekonaturen jätin pois laskuista oikeastan tämän foorumin takia, valitusta sieltä ja toisesta suunnasta liikaa hehkutusta. Nyt ehkä päätyisin attacin lambdasäätöiseen malliin.
Tuossa atmoksessa on tuo palamisilman säätö vähän hassu, on ilmaläppä josta menee kaikki kattilaan menevä ilma, ja lisäksi voi säätää ilmasuhdetta. Ainakin omastani tahtoisin kuristaa hieman sekundaari-ilmaa, ja se ei onnistu ilman kattilan muokkaustöitä.
Koko valikoitui itselleni varaajan (autotallin korkeus tuli vastaan) ja oletetun paloluokituksen (alle 30kw) suhteen. Ja nyt ehkä yrittäisin valita hieman isomman järjestelmän. Varaajan lataus vaatii 2-3 pesällistä ja kestää sen 6-7h, ja toisaalta lämpö ei riitä tähän taloon kovilla pakkasilla koko päiväksi.
Tosin olen ladannut varaajaa max 80 asteiseksi, atmoksen lämpömittari sekoilee jotenkin, ja savukaasupuhallin sammuu tässä vaiheessa, mietin että voiko kattilan yläosassa olla ilmaa tms. Säädöt ja putkieristykset eivät vielä ole ihan kunnossa, että ehkä tilanne vähän parantuu.
Laddomat on vakiotermarilla(72) joten varaaja lataantuu ensin 70 asteiseksi, ja sitten vasta kuumemmaksi.

[kahe]

Paloluokitus pitää olla EI60 kun kattilateho on 30kw tai yli. Sitä en tiedä onko olemassa jotain tuotetta millä saisi puurungon sisään levytettyä tuon paloluokituksen. Muuraamalla&betonista valamalla onnistuu helposti. EI30 onnistuu esim kaksinkertaisella ek gyprocilla, mutta se ei vielä tosiaan riitä noille yli 30kw kattiloille. Varaajan kokoa vois haarukoida kun tietäis paljonko esim -20 pakkasella menee sähköä lämmitukseen vuorokaudessa ja kuinka kuumaa vettä silloin menee lämmityskiertoon.

Tuollainen palonsuoja kipsilevy löytyy. Ymmärtääkseni se riittäisi mullakin sisäpuolelle laitettuna. Hintavaa on vaan ja laskin että äkkiä muuraa Leca harkoistakin seinät lähes samaan hintaan.

Ekolla on useita kommentteja pitemmästä käytöstä Attackilla. Haulla löytyy lisää.

Liian pienellä/huonolla hyötysuhteella olevalla kattilalla saa juosta lisäilemässä puuta, kuten esim. Pähkäilijä on laskenut taulukkoon omaan topiciinsa.

[Kyläseppä]

Millaista varkkiä lujalevy on palosuojauksessa?
Siitä ei ainakaan mennä juoksemalla läpi, niin kuin kipsistä..

[arveccio]

Valmistajan ohjeissa näkyi olevan kipsin ja lujalevyn yhdistelmiä joilla sai seiniin EI60 mutta kattoa varten siellä ei pikaisesti luettuna näyttänyt olevan konstia.

Vaihdoin meille alkutalvesta latauspumppuryhmään 82 asteisen termarin eli latautuu ensimmäisellä kierroksella 80 asteiseksi. Läpilatautuminen tapahtuu luonnollisesti vastaavasti hitaammin kuin 72 asteisella termarilla.

[savonhumu]

http://www.hb.fi/hb/hb_betoni/suomi/harkot/priima_valiseinalevyt/
Ja sitten kasaus alimman varvin juurruttamisen jälkeen pu-pohjaisella kiviliimalla, johon saa samantyylisen pistoolin kun vaihtopullouretaanille ja vaihtopullotki on samanlailla toimivia. yhellä pullolla muuraa yhet kosteet tilat! ei tarvii laasteja sotkee ja odotella kuivamisia kun tuo jämähtää parissa minuutissa.

Itse muurasin nuilla kosteet tilat ja voin sannoo että amatööriki onnistuu, kun en itsekkään koskaan ennen ollut muurannu ja priimaa puski ihan väkisi!

edit: 295x595x88 harkolla on näköjään paloluokitus el60... Tuota kiviliimaa suosittelen silti muuraspa millä hyväsä! toimii ihan tavalliseenki kahitiileen tms. Sumupulolla pitää vaan liitettävät pinnat kostuttaa ennen vaahtomaisen kiviliiman levitystä.

[Pähkäilijä]

Tuossa atmoksessa on tuo palamisilman säätö vähän hassu, on ilmaläppä josta menee kaikki kattilaan menevä ilma, ja lisäksi voi säätää ilmasuhdetta. Ainakin omastani tahtoisin kuristaa hieman sekundaari-ilmaa, ja se ei onnistu ilman kattilan muokkaustöitä.

Laddomat on vakiotermarilla(72) joten varaaja lataantuu ensin 70 asteiseksi, ja sitten vasta kuumemmaksi.

Attack DP25 on samalla tavalla? varsinainen ilmasäätö bimetallianturan ohjaamassa ilmaläpässä. Ohjeissa mainittuna on käyntilämmössä noin 5-6 mm auki ja toisiopuolelle ei kosketa, ensiöilmaa voi säätää ohjeiden mukaan. Tuolla ilmaläpällä hoituu katkeaa sitten kattilan enemmän lämmetessä ensiö ja toisioilman saanti, toki puhallinkin on sammunut ennen sitä.


Niin tekee thermomixilläkin. Vaihdoin syksyllä 72 asteisen 80 asteiseksi ja nyt saam 3000 litran varaajaan ladattua noin 35 kWh enemmän kerralla ennenkun alkaa tulla 70 asteista vettä kattilaa jäähdyttämään. Enää ei ole tarvinnut tähteä "toista kierrosta" lämmittämään kun 250 litran kalvopaisarin varat loppuvat varon aukenemispainetta lähestyttäessä. Aikaisemmin toiselle kierrokselle lähtiessä alkoi kattila kuplimaan kun kuumaa vettä oli tarjolla jäähdytykseen.

Harmi kun ei tullut termaria vaihdettua aikaisemmin mutta parempi myöhään kun ei sillonkaan

[Setämies]

Ja sitten kasaus alimman varvin juurruttamisen jälkeen pu-pohjaisella kiviliimalla, johon saa samantyylisen pistoolin kun vaihtopullouretaanille ja vaihtopullotki on samanlailla toimivia. yhellä pullolla muuraa yhet kosteet tilat! ei tarvii laasteja sotkee ja odotella kuivamisia kun tuo jämähtää parissa minuutissa.

Itse muurasin nuilla kosteet tilat ja voin sannoo että amatööriki onnistuu, kun en itsekkään koskaan ennen ollut muurannu ja priimaa puski ihan väkisi!

edit: 295x595x88 harkolla on näköjään paloluokitus el60... Tuota kiviliimaa suosittelen silti muuraspa millä hyväsä! toimii ihan tavalliseenki kahitiileen tms. Sumupulolla pitää vaan liitettävät pinnat kostuttaa ennen vaahtomaisen kiviliiman levitystä.

Toinen ääni liimoille. Näppärää pikkuprojekteissa, isommissa vähentää tukemistarvetta.
Kiviliimoja alkaa löytyä jo aika monelta valmistajalta. Jopa Bilhelvata myy myös, hinta on varsin kilpailukykyinen.

[Harri2]

Tuosta sähkön kulutuksesta voisi päätellä, että lämmitykseen kuluu jo joulukuun pikkupakkasilla keskimäärin yli 100kWh vuorokauteen.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=106.0 Tuolla olevan laskukaavan perusteella 5000 litran varaajalla pääsisi yleensä tahtia "lämmitys joka toinen päivä tai harvemmin." Kattilaksi joku edellä mainituista merkeistä teholuokkaa 70 - 100kW.
Paisuntatilaa riittävästi, jotta alapaine kylmänäkin olisi riittävä ja kattilan pistekiehumisia ei olisi. Kytkentä johonkin kylmään kohtaan järjestelmää, eikä kattilan päälle, jolloin eristämättömään paisunta-astiaan menee kuuma vesi ja lisää lämpöhäviöitä.
Lataustermarina minulla on Esbe VTC 511 ja ei pahaa sanottavaa.
Tuollaista ihan peruskoulupohjalta. Lopullinen suunnittelu tietysti ammattimiehen toimesta...

[z-liner]

EI-60 katto on helppo tehdä kun tekee Knauffin ohjeen mukaan: http://www.knauf.fi/sites/default/files/knauf_levyopas_2011.pdf Sivu 19. 
Saa tehtyä EK tai normi levyllä kun laittaa 100+50mm kivivillat ja nuo (naurettavat) 100m naulat...

Itse tein noin puuvaraston ja korjaamon katot, oli selkeästi halvempi kuin 1 palo + 1 ek levy tai 2x palolevy, mitkä olisivat olleet myös vaihtoehdot, eri villavaatimuksilla tosin. Gyprocin ohjeissa ei ole tuota 2 tavallisen levyn vaihtoehtoa ollenkaan.

Seiniin suosittelen minäkin harkkoa

[matti-x]

Olen lukenut nuo ehdotetut topicit läpi ja oppinut aiheesta paljon enemmän kuin paikallisissa putkifirmoissa on osattu kertoa.

Eipä tuo EI60 vaatimus näemmä mitään tähtitiedettä näyttäisi olevankaan. Lisäeristystä ajattelin kattoon ja seiniin laittaa muutenkin eli kyprokit vaihtuu joka tapauksessa.

Sähkövastukset jää minulla käyttöön joka tapauksessa etten jää lämmityskattilan orjaksi. Huippupakkasilla ei haittaa vaikka sähköä tarvitsee apuna muutamia tunteja vuorokaudessa ja ajatuksen olisi talviaikaan lämmittää joka päivä, joten kohtuullisen maltillinenkin kiuas riittäisi. Tämä joulukuu oli ilmatieteenlaitoksen mukaan tosi kylmä. Keskilämpötila oli ollut lentoasemalla n.-13 ja siellä on aina muutama aste lauhempaa kuin täällä alhaalla. Aiemmin mainitsemani 4000kwh/kk on siis kovin sähkönkulutus mitä vuodessa tulee.

Kesäkäyttöä ajatellen ajattelin laittaa sähkökäyttöisen lämminvesivaraajan energiavaraajan kierukan jatkoksi, ettei kesäkuumalla tarvitse kattilaa lämmitellä. Periaatteessahan siitä ei pitäisi olla talviaikaan mitään haittaa kunhan pitää termostaatin kohtuullisen alhaalla..? Kun vettä kuluttaa niin lämmin vesi täyttää varaajan. Onko ajatuksessa mitään järkeä vai onko jotain pätevämpää systeemiä?

[matti-x]

Pähkäilijän tekemien loistavien taulukoiden perusteella 40kw kattila ja 2000l varaaja voisi olla ihan hyvä setti minun käyttöön. n.100kw kulutuksella yhden varaajan pitäisi riittää aika kovilla pakkasilla seuraavaan päivään.
Pannuhuoneen eristyshän paranee toivottavasti remontissa, tällä hetkellä syksyn kuura ei pysy pannuhuoneen kohdalla katolla..

[Pähkäilijä]

Sähkövastukset jää minulla käyttöön joka tapauksessa etten jää lämmityskattilan orjaksi. Huippupakkasilla ei haittaa vaikka sähköä tarvitsee apuna muutamia tunteja vuorokaudessa ja ajatuksen olisi talviaikaan lämmittää joka päivä, joten kohtuullisen maltillinenkin kiuas riittäisi. Tämä joulukuu oli ilmatieteenlaitoksen mukaan tosi kylmä. Keskilämpötila oli ollut lentoasemalla n.-13 ja siellä on aina muutama aste lauhempaa kuin täällä alhaalla. Aiemmin mainitsemani 4000kwh/kk on siis kovin sähkönkulutus mitä vuodessa tulee.

Kesäkäyttöä ajatellen ajattelin laittaa sähkökäyttöisen lämminvesivaraajan energiavaraajan kierukan jatkoksi, ettei kesäkuumalla tarvitse kattilaa lämmitellä. Periaatteessahan siitä ei pitäisi olla talviaikaan mitään haittaa kunhan pitää termostaatin kohtuullisen alhaalla..? Kun vettä kuluttaa niin lämmin vesi täyttää varaajan. Onko ajatuksessa mitään järkeä vai onko jotain pätevämpää systeemiä?

4000 kWh sähköä on kokoluokkaa 4500 kWh puuta - +1100 kg - 37.5 kg vuorokauteen. Täällä joulukuussa meni tuon verran suunnilleen, toki kattila on huonompi kun nykypannut mutta pesällinen päivässä tekee tiukkaa jos 133 kWh/vrk on tarve. Tai onhan tuosta osa käyttösähköä joten ei kaikkea ei tarvitse tehdä puuta polttamalla.

Aika lähelle samaa on siellä kulutus kun täälläkin - -49 140 m2 rintsikassa joten nuo käyrät osuvat aika samoihin. Laskin joskus mielenkiinnosta mitä seuraavalta kattilalta odottaa kun tietää lämmitystarpeen.

Monessa paikkaa on tuollein tehty kesäaikainen käyttövesi, varaajassa sen saa esilämmitettyä ja sähköllä loput. Yksi venttiili väliin ja voit kierrättää kuuman veden joko sähkövaraajan kautta tai se lähtee suoraan kiertoon (kunhan shunttauksen muistaa).

Jos tilaa on niin laita suurempi varaaja, sen kanssa on enemmän pelivaraa. ei sitä tarvitse alas asti kuumaksi hehkuttaa jos ei ole aikaa tai inspiraatioa mutta silloin kun on saa lykättyä seuraavaa lämmitystä kauemmas. Toki jos talossasi on lattialämmitys onnistuu varaajan jäähdytys paremmin kun patteriverkossa eli jos tilaa on niin lisää ainakin 1000 litraa.

Jos kattila polttaa 10 kiloa puuta tuntiin ei sen läpi mene kun kokoluokkaa 70 m3 ilmaa tunnissa. Noita "KOJA" mainoksia ei ole niin tarkkaan tullut luettua mutta eihän tuohon luulis isoa imuria tarvitsevan.

Asuinpaikastas tuli mieleen naapurikaupungin entinen vankila suolla - nykynen pakoilaiskeskus. Siellä on aina muutaman asteen kylmempää kun ympäristössä  

EDIT

joskus täällä on käsitelty aihetta hormin veto ja siellä ehdotettu tuloilmapuhallinta pannuhuoneeseen. Sillä sais aikaan ylipaineen ja puhallin on helpommassa paikassakin kun on "kylmällä puolella".