Millä mitata palon lämpötilaa?

[lmfmis]

Onko jotain edukasta ratkaisua jolla voisi mitata itse palotilassa palon ja syntyneen hiilloksen lämpötilaa?

Varmaan se yli 1000 astetta pitäisi löytyä lukemia...

Milläs ahjoja mitataan?

[Pähkäilijä]

Erbish jotenkin mittailee, hänen tarinoistaan muistaakseen löytyy systeemikin kunhan enemmän noita kelais

max mitattu toisiopalo 1017c

[AKH]

K-tyypin anturilla olen mittaillut, edullisetkin anturit kykenee lyhytaikaisiin mittauksiin, mutta jos haluaa jatkuvan mittauksen niin vaaditaan kyllä laadukkaampi ja kalliimpi.

 Omassa järjestelmässä top fuel nitro dragsteri kiihdytys auton pakolämpöjen mittaukseen tarkoitetut anturit.

Mittari on lentokoneen pakotemppi mittari johon tallentuu jokaiselle kanavalle max arvo.

Vesitakan luukkuun ja savusolaa olen porannut reijän missä anturi kiinni helmiliitoksella. Anturin runko n.5mm halkaisijaltaan ja ihan rungon päässä näkyvillä pieni lenkki ohutta anturi johdinta.
Nämä anturit ollut 6 vuotta sekalaisessa käytössä ja hyvin pelittäneet. Hinta jotain reilu 100€/anturi ja mittari 200€.

[Erbish]

Itse ostin pietikolta tuon k-tyypin anturin jolla mittasin. http://www.pietiko.fi/www/product_info.php?manufacturers_id=41&products_id=4997
Enään ei toimi tuo mittari kun maksimi käyttölämpö oli vaan 1100c.
Tuskin tuota lämpöä montaa kertaa ylitettiin, mutta aika teki tehtävänsä.

[Ilari]

Vähän ebaytä... Alta 6€ kotiin tuotuna

http://viewitem.eim.ebay.fi/10dm-Spade-3M-KType-Temperature-Thermocouple-Sensor-Probe-100C-to-1250C-/331044429584/item

[jolla]

tällähetkellä k-puikko ja DS2762 elikkä 1-wire

[Erbish]

Vähän ebaytä... Alta 6€ kotiin tuotuna

Juu tuota baysta kannattaa katsella, sieltä itsekkin noi normi puikot tilannut, mutta tuollaisen ohuen ja pitkän löytäminen ei onnistunut joten pietikolta sen tilasin.
Kun mittaa noita lämpöjä olisi hyvä nähdä liekki, ainakin itsellä todella paljon eroa mistä kohtaa liekkiä mittaa.
Ja tämähän on taas ihan luonnollista.

[lmfmis]

Laitoin tuollaisen 10cm puikon tilaukseen. Vanhassa halpahalliyleismittarissa olikin k-type inputti :-)

Jos tuo johdin on lämmönkestävä, niin voisi kokeilla ujuttaa tuhjaluukun kautta arinan läpi..

Oli tuolla valittavana tuollainen 30 cm probe:

http://www.ebay.com/itm/1-K-Type-Thermocouple-Sensor-Probe-Diameter-1-6mm-Probe-Length-50-300mm-1500mm-/271178661987?pt=LH_DefaultDomain_0&var=&hash=item3f23820063

EDIT: olikin vain 400 C asteeseen....

...sillä voisi mitata sopivasti sijoitetun reiän kautta liekkien lämpötiloja...hmm.

[Ilari]

Tuosta "pro" malli

http://www.ebay.com/itm/300mm-x-16mm-Probe-K-Type-0-1300C-Temperature-Measurer-Element-Thermocouple-/321195043844?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4ac8b76c04

Onhan tuolla pitkiäkin.

http://www.ebay.com/itm/K-Type-0-to-1300-Celsius-500x15mm-Probe-Explosion-Proof-Thermocouple-/161032978749?pt=AU_B_I_Electrical_Test_Equipment&hash=item257e50413d

[Repa]

Puuta poltettaessa esim käänteispalokattilassa max lämpötila huitelee yli 1300 C, liekin kuumimmassa osassa, aika pienellä alalla tosin.

Oma lankaanturi ( K-tyyppi) vilautti lämpötilaksi yli 1300 C ennen kuin paloi paskaksi. Se pelkkä lanka kestää siis jotain tuota luokkaa mutta palaa ja hapettuu ilman suojaa nopeasti. Uusi versio teonalla, valan sen anturilanganpään keramiikkasaven sisään, jonka työnnän palovillalla vuorattuun putkeen.

Joskus muinoin tein kuparilangasta n. 5 cm halk. kierukan, jonka työnsin toisiopalotilaan. Se tietysti suli kuumimmassa paikassa. Kupari sulaa n. 1150 C. Joskus rautanaulat sojottaa tuhkan seassa ja hehkuvat iloisesti, koskaan eivät kuitenkaan ole sulaneet.

Toisaalta kannattaako sitä kuuminta kohtaa mitata, ainakaan jatkuvasti, kun tiedetään että vähän sivummalla on esim 900 C, silloin kun kuumin kohta on 1200 C.

Herää kuitenkin kysymys mitä tuolla lämpötilatiedolla tekee? Toki on mukava säädellä palamista ja virittää palaminen mahd. kuumaksi, ilman että joutuu kyykkimään ja kurkkimaan palotilaan. Liekin värikään ei välttis kerro milloin liekki on kuumimmillaan, eikä kaikissa pannuissa taida päästä näkemäänkään liekiä muutoin kuin avaamalla luukku, jolloin palaminen ja veto muuttuvat.

Voisko olettaa ihan suoraan että mitä kuumempi liekki sitä parempi palaminen, onko ilmakerroin silloin optimissa?

Lämmöntalteenoton kannalta tietysti parempi mitä kuumempana kaasut menee konvektio-osaan.

[jolla]

minulla on tällanen käytössä
 http://www.ebay.com/itm/300mm-x-16mm-Probe-K-Type-0-1300C-Temperature-Measurer-Element-Thermocouple-/321195043844?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4ac8b76c04
-lanka paloi ja puikko sanoi työehtosopimuksen irti mutta tällanen on kestänyt.

[seppol]

Varsinainen palaminen tapahtuu aina lambda arvolla 1. Jos savukaasuissa on happea tai palamattomia hiilivetyjä jäljellä, siitä voidaan laskea käytetty lambda. Puuta ei vain saa täydellisesti palamaan ellei seoksessa ole ylimääräistä happea. Puun polton loppuvaiheessa hiilipalossa lämpötila on kaikkein korkein ja todistettavasti rauta saadaan sillä sulamaan.

Kuka osaisi muuten selittää miksi täysin kuivan puun hyötylämpöarvo on vain n. 5 kwh / kg. Kuitenkin siinä poltetaan kahta alkuainetta hiiltä joka lämpöarvo on n. 9 kwh / kg ja vetyä jonka hyötylämparvo on 30 kw / kg.

Termoelementillä voidaan mitata melko korkeita lämpötiloja, jopa 2000 C. Vastaan tulee metallien sulaminen. Ylivoimainen on volframi 3400 C. Platina sulaa 1700, tantaali 3000 ja zirkonium 1800. Asbestikin sulaa muuten 1300 C.

[Erbish]

Kuka osaisi muuten selittää miksi täysin kuivan puun hyötylämpöarvo on vain n. 5 kwh / kg. Kuitenkin siinä poltetaan kahta alkuainetta hiiltä joka lämpöarvo on n. 9 kwh / kg ja vetyä jonka hyötylämparvo on 30 kw /

Puu koostu seuraavista aineista:

50% puhdasta hiiltä
41% happea
6% vetyä
muutamia muita aneita jotka eivät vaikuta palamiseen
Analysoidaan puun lämpöarvo:

67% lämmöstä tulee puun sisältämästä hiilestä
33% lämmöstä tulee puun sisältämästä vedystä
0% lämmöstä tulee puun sisältämästä hapesta
Puun sisältämä vety on se ainesosa joka palaa tavanomaisessa puunpoltossa.

[seppol]

Mikä on tavanomainen puunpoltto jossa poltetaan vain sen vetyä. Miten hajoitetaan hiilivety-yhdisteet niin että hiili ei ota osaa palamiseen.
Muuten vastaus on kyllä oikein. Hapesta polttoaineen seassa ei ole hyötyä. 1000 kg puuerässä ostamme yli 400 kiloa happea jota on ilmaiseksi joka puolella ympärillämme. Jos puussa ei olisi happea, sen hyötylämpöarvo olisi yl 8 kwh / kg.

Ternoelementit ei kestä pitkäaikaista yli 1000 asteen lämpötlaa. Pitää turvautua epäsuoriin mittaustapoihin eli mitataan kappaleesta tuleva säteilyä. Eräs herra Planck kehitti teorian reilut 100 vuotta sitten. Kun järjestetään vakio-olosuhteet niin että vain lämpötila vaikuttaa, mittaus on hyvinkin tarkka. Näin mitataan esimerkiksi auringon ja tähtien lämpötiloja ym.

[Juhanisto]

Muissa asioissa törmäsin tuollaisiin antureihin.

http://www.kerasil.fi/epages/Kerasil.sf/fi_FI/?ViewAction=View&ObjectID=1259095