Puuhastelijan puulämmityspulmat

[puuhastelija]

Se.

Laittelen illempana kuvia systeemistä niin pääsee vähemmällä selittämisellä.

Olipa hyvä etten maininnut minkä päivän iltana... no, enköhän niitä tässä kohtapuoliin ennätä laittamaan.

Venttiiliä en saanut irti, joten piilotin ongelman: kävin rengasliikkeestä muutamalla eurolla kumisen jatkopalan, jossa on oma venttiili. Nyt pysyy paineet.

Siitä kurlutuksesta ja pulputuksesta vielä... se johtui liian matalista paineista järjestelmässä.

[puuhastelija]

Lattialämmityksen paluu- ja lähtölämpötilojen ero on 4-5 astetta, jos lähtö on 30 niin paluu on n. 26. Tämä on lienee ok?
Olen miettinyt, että olisiko jotain hyötyä, jos lattian pumppua käyttäisi kolmosella kovemman lämmitystarpeen aikana. Nyt se on ollut kesät talvet kakkosasennossa. Lämmintä toki on piisannut ihan ok, mutta saisiko tuolla kovemmalla kiertonopeudella nopeamman reagoinnin ulkolämpötilan muutoksiin ja tasaisemman lämmönjakautumisen? Vai pelkästään kasvaneen sähkölaskun?

[pjokinen]

saisiko tuolla kovemmalla kiertonopeudella nopeamman reagoinnin ulkolämpötilan muutoksiin ja tasaisemman lämmönjakautumisen? Vai pelkästään kasvaneen sähkölaskun?

Sekä että ja toisaalta ei. Lattialämmitys perustuu yleensä varaavaan massaan, joten sen reagointi ulkolämpötilan vaihteluihin on jollain aikavakiolla aina hidasta. Toisaalta jos lattiasi on toisesta kulmasta 30 asteinen ja toisesta 25 asteinen, niin toki tasaisempi lämpö lattiassa voi tuntua tasaisempana lämpönä huoneilmassakin. Pumpun sähkönkulutus on kuitenkin sen verran marginaalista, että pari euroa lisää laskussa ei maailmaa kaada.

[jussi]

Tuolta Warmian sivuilta löytyy joitain lattialämmityksen perusasioita, tai ehkä paremminkin niitä asioita joissa Warmia on joutunut niitä suunnittelijoita neuvomaan joilal ei ole lattialämmitys kokemusta
http://warmia.fi/media/uploads/j%C3%A4%C3%A4htym%C3%A4_suora.pdf

[AnssiKo]

Sekä että ja toisaalta ei. Lattialämmitys perustuu yleensä varaavaan massaan, joten sen reagointi ulkolämpötilan vaihteluihin on jollain aikavakiolla aina hidasta. Toisaalta jos lattiasi on toisesta kulmasta 30 asteinen ja toisesta 25 asteinen, niin toki tasaisempi lämpö lattiassa voi tuntua tasaisempana lämpönä huoneilmassakin. Pumpun sähkönkulutus on kuitenkin sen verran marginaalista, että pari euroa lisää laskussa ei maailmaa kaada.

Sähkö lattialämmitys puolivaraavana tai jopa siitä enempi varaavana perustuu massan varaavuuteen, energian tarpeen ennustamiseen ja mielellään vaiks magiaan, ainakin jos kauppureita kuulostelee.

Lattian pintalämpötilan ja huoneilman lämpötilan ero määrää kulloinki siirtyvän tehon. Tasaisempi pintalämpötila tarkoittaa pienempää lämmöntarvetta. Ohut laatta, tasainen pintalämpötila ja korkea kiertonopeus tarkoittaa nopeammin reagoivaa lämmitystä. Toisaalta, kun kierto on nopea, ja syöttöveden lämpötilaa vaiks nostetaan, tehon nosto on nopea. Ja pieni varaus tehostaa vaikutusta.

[puuhastelija]

Minkähänlainen äijjäys tuolla nopeuden nostolla olisi energiankulutukseen varaajan näkökulmasta?

[AnssiKo]

Minkähänlainen äijjäys tuolla nopeuden nostolla olisi energiankulutukseen varaajan näkökulmasta?

Suntti pienemmällä kun lämpötilaero on pienempi, virtaus varaaja kautta pienempi ja varaajassa edelleen mahikset kerrostua. Ellei jopa paremmat. Eikös tuon lämmitysenergian tarpeen vois periaatteessa ajatella kuitenkin kokonaisuutena samana? Tai tietty jos ajattelee lämmön tasaisuuden kautta, niin hyvin hallittuna varman päälle ei tarvi lämmittää. Ja energiaa säästyy.

[Pähkäilijä]

Minkähänlainen äijjäys tuolla nopeuden nostolla olisi energiankulutukseen varaajan näkökulmasta?

shunttiahan ohjaa joku ohjain joka mittaa lähtevän veden lämpöä? jos I nopeudella lähtee vaikka 500 litraa ja II nopeudlella 1000 litraa niin piirissä sitten II nopeudella samaan energiantantiin riittää puolta kuumempi paluuvesi tai puolta haaleampi lähtevä vesi.

Miten pitkät ja paksut putket lattiassa määrittelee paljonkos siellä vettä tarviaa kierrättää tasaisen lämmön aikaansaamiseksi. Täällä innostuin syksyllä mittaamaan että 6 minuutissa kiertää vesi patteriverkossa ja siitä 3 min lisää ehtii kiertämään lattialämmityksenkin pumpun I asennolla (patteriverkon paluu on lattiapiirien lähtö).

Toisaalta mitä viileämpänä saa veden palaamaan varaajaan sitä parempi kerrostuma sinne syntyy. Täällä on tarkoitus laittaa vielä noi 70 m2 lattiapiiriä ajastaan puolilämpimien tilojen lämmitystä tuon asuintilojen lattialämmityksen paluuseen joten parempaa kerrostumaa odotellessa  

[AnssiKo]

Tuolta Warmian sivuilta löytyy joitain lattialämmityksen perusasioita, tai ehkä paremminkin niitä asioita joissa Warmia on joutunut niitä suunnittelijoita neuvomaan joilal ei ole lattialämmitys kokemusta
http://warmia.fi/media/uploads/j%C3%A4%C3%A4htym%C3%A4_suora.pdf

Joo, varsin hyvin kirjoitettu auki, lattialämmitys ei oo vain mikään lattiaan käännetty patteri, nykytekniikalla.

[kahe]

Täällä menee nyt, kun ulkona 4,5 astetta lämmintä, niin meno on 28,1 ja paluu on 27,0. Yleensä dT pyörii tuossa 1,5 asteessa. Itsellä lisäksi vaikuttaa tuo adaptoituva pumppu. Pakkasilla pyöri täysillä n. 45W, mutta nyt taitaa olla tehot jo pienemmät. Hienosti on säätynyt itsekseen. Kesällä saa kääntää pienemmälle tuonkin, ettei turhaan kierrätä kylppärissä täysillä.

[Veksi57]

Mulla Arimax 240 ja Jäspin ovaalivaraaja
pitää myös tuota alussa mainittua kurlutusta
kun varaajan lämmitys aloitetaan kovin
viileästä. Talvipakkasilla en pitänyt varaajaa
sähkövastuksilla lämpöisenä vaan aloitin
iltaisin lämmityksen kattilalla käytännössä
kylmään varaajaan. Otin pannuhuoneen rakentaneeseen
putkimieheen yhteyttä kun tuo kurlutus rupes
vituttamaan. Putkimies sanoi että jos illalla kuuma
varaaja jäähtyy päivittäin kylmäksi ilman
ylläpitolämpöä, tämä voimakas lämmönvaihtelu
kehittää ilmaa veteen. Kurlutusta ei esiinny
jos pidän varaajan tasalämpöisenä esim.
+50 asteessa sähköllä. Tuntuu tietysti lompakossa
mutta päivätyössä kaukana kotoa käyvälle
ei oikein ole vaihtoehtoa. Lisäksi lämmitys
kovilla pakkasilla kestäisi yli puolilleöin kun
lämmöt on alussa luokkaa 25 astetta.

[Repa]

Lievästi paskapuheiden puolelle kallistuu tuokin, siteeksi muutama tosiasia:

http://warmia.fi/media/uploads/j%C3%A4%C3%A4htym%C3%A4_suora.pdf

[puuhastelija]

Onko kellään piirrosta/kuvaa Arimax 240:n peltisysteemistä? Kattilan ja hormin välisessä putkessa on nimittäin reikä savukaasumittarilla, mutta se on just semmosella kohdalla, että joku pellin osa on reiän kohdalla. Jos pelti on auki ja reiässä on mittari, pelti ei mene kiinni.

Mietin vaan että jos tekisi uuden reiän parempaan kohtaan, mutta ei kehtaisi tehdä reikäjuustoa putkesta sopivaa paikkaa etsiessään.

[Pähkäilijä]

Mulla Arimax 240 ja Jäspin ovaalivaraaja
pitää myös tuota alussa mainittua kurlutusta
kun varaajan lämmitys aloitetaan kovin
viileästä.

täällä tuo tapahtuu 80c termarilla ja matalilla paineilla, kurlutus on kattilassa tapahtuvaa pistekiehuntaa kun vesi ei jossain kohtaa kattilaa jäähdytä riittävän hyvin. Ongelma katoaa paineiden noustessa ja varaajan alalämmön noustessa riittävästi jolloin termari on auki pitempiä aikoja kerrallaan.

Onko kellään piirrosta/kuvaa Arimax 240:n peltisysteemistä? Kattilan ja hormin välisessä putkessa on nimittäin reikä savukaasumittarilla, mutta se on just semmosella kohdalla, että joku pellin osa on reiän kohdalla. Jos pelti on auki ja reiässä on mittari, pelti ei mene kiinni.

Mietin vaan että jos tekisi uuden reiän parempaan kohtaan, mutta ei kehtaisi tehdä reikäjuustoa putkesta sopivaa paikkaa etsiessään.

eikös tuonne näe suoraan taskulampulla konvektorien välistä? sulkupelti se siellä on, senhän vois mitata mitalla mihin kohtaan asti se asettuu konvektorien läpi.

[puuhastelija]

Vähän nihkeesti siitä näkee että mihin kohtaan siellä mikäkin palikka osuu. No, pitää yrittää haarukoida jonkun kepukan kanssa sopivampi paikka.

Riittäisiköhän tuon 240:n korvaajaksi Attack 25, vai piisaisikohan paloluokitukset saman tien 35-malliin? Ei tuo pannuhuoneessa asuminen niin mukavaa kovilla pakkasilla ole että tuota yläpaloista kovin kauan jaksaisi katsella. Lambdaohjattu SLX houkuttaisi kovasti