Järjestelmän viritys/päivitys suunnitelmat kesäksi

[Tune]

Toteutusmahdollisuuksia on varmaankin lukemattomia ja keskustelijoilla lienee onkin kyse eri tarpeen tyydyttämisestä toteutusta miettiessään?!

Itselleni tarve tässä on saada ”suihkusta” tasalämpöistä vettä järkevästi tuotettuna. Ko. tilanne ei ole millään muotoa ainutlaatuinen ja niin myös monella valmistajalla on valmiita tuotteita kytkennän toteuttamiseksi. Toimiakseen kytkentä ei vaadi antureita varaajiin, moottoriventtiileitä tai edes sähköä, yksinkertaisesti muutaman kympin omatoiminen, putkessa virtaavan veden lämpötilaan reagoiva venttiili riittää. Moottoriventtiileiden, varaaja-antureiden tai sähkön käyttäminen toteutuksessa ei myöskään taida helpottaa talossa asuvien elämää millään lailla?

Jos tarve on ”harrastaa käyttövettä”, paras toteutus voi esim. olla mahdollisimman monimutkainen ja paljon seurattavaa ja säädettävää tekniikkaa sisältävä ratkaisu.

Omalla ja monen muunkin kohdalla lämmin käyttövesi kuuluu kuitenkin perustarpeisiin, eikä venttiilien asentojen seuraaminen tai lämpötilojen säätäminen tietokoneruudulta jaksa montaa sekuntia ihmetyttää.

Liitteessä vielä suoraan yhden venttiilivalmistajan tarjoama ratkaisu toteutukseen.

Esitin tässä oman ehdotukseni asiasta mutta ilmeisesti tämä lupa on vain osalla foorumin käyttäjistä ja minä en näemmä lukedu kastiin.

Pieni on kaunista ja yksinkertaista ja vain lopputulos ratkaisee: hanasta tulee lämmintä vettä. Itse olen valjastanut "sähköhärpäkkeet" helpottamaan omaa elämääni eikä itseisarvo ole se, että olisi mahdollisimman paljon säädettävää koneelta vaan se, että lämmintä vettä saa mahdollisimman pienellä vaivalla ja sähkön määrällä.

[ev3449]

Esitin tässä oman ehdotukseni asiasta mutta ilmeisesti tämä lupa on vain osalla foorumin käyttäjistä ja minä en näemmä lukedu kastiin.

Pieni on kaunista ja yksinkertaista ja vain lopputulos ratkaisee: hanasta tulee lämmintä vettä. Itse olen valjastanut "sähköhärpäkkeet" helpottamaan omaa elämääni eikä itseisarvo ole se, että olisi mahdollisimman paljon säädettävää koneelta vaan se, että lämmintä vettä saa mahdollisimman pienellä vaivalla ja sähkön määrällä.

Itse esitin kriittisen mielipiteeni ”sähköhärpäkkeiden” tarpeellisuudesta henkilöiden kohdalla, jotka eivät halua käyttöveden tekoa harrastaa. Vaaditaanko tähän lupa muilta foorumilaisilta?

Jos tämä, hyvin yksinkertainen tehtävä, on toteutettavissa täysin omillaan toimivalla venttiilillä, miten liudan sähköhärpäkkeitä lisääminen voi vähentää vaivannäöntarvetta saati kustannuksia? Eikö motiivi tällaisten valintojen takana ole muu kuin todellinen tarve?

[Pursimies]

Onko kellään kokemusta tämmösestä esben tekeleestä

esite:
http://callidus.fi/sites/default/files/vmd300_aurinkoenergiasarja_tuotekortti.pdf

ebaystä löytyy tuohon hintaan:
http://www.ebay.com/itm/SOLAR-KIT-VMD300-40-52-diam-ESBE-/161105969659?pt=LH_DefaultDomain_101&hash=item2582aa01fb

Nätti paketti ajattelin käydä kysymässä paikallisesta liikkestä mihin hintaan tuommoinen irtoais. Lisäksi tuo vaatis varon ainakin omassa järjestelmässäni koska kierukan tilalla säiliö. Kerran käynyt silleen et reissusta kotiin tullessa on täräyttänyt tulet pannuun ja käyttöveden pääsulku ollut kiinni niin lämmennyt vesi on kehittänyt painetta siihen malliin et varo on pärskäyttänyt ylimääräiset paineet ulos. Käytössä tällähetkellä oraksen sekoitusventtiili mallia 4200.

[Tune]

Onko projekti edennyt tai suunnitelmiin tullut päivityksiä hetkeen?

[Pursimies]

No niin, kiirettä pitänyt ei ole kerenny tänne kirjotteleen. Kattila ja varaaja saatiiin ehjinä kellariin ja mahtuivat vielä molemmat paikoilleen niin kuin suunnittelin.

Hormin reikä piti nostaa parikymmentä senttiä edellistä reikää ylemmäs, mutta muuten vakio lähdöstä sai pikkujatkopalalla aivan hyvän.

Putkihommat tein omin pikkukätösin mustasta tuuman ja vartin putkesta. Käyttövesivaraajan käyttövesi liitännät on tekemättä, maanantaina pitäisi putkimiehen tulla ne kytkemään, samoten putkilämmönvaihdin saa vedet toisellekkin puolelle putkia.

Ekat tulet lähti hyvin palamaan, varmaan edesautto se että huudatin savukaasupuhallinta täysillä luukku auki jonku pari tuntia, jotta muutan kuukauden käyttämättä ollut hormi kuivahti ja lähti vetämään. Nyt on kokemusta karttunut ehkä neljän polttokerran verran eikä isompia murheita ole ollut. Puu on toki väärän mittaista eli vanhan kattilan 35 senttistä jäämistöä. Laitimmaiset savukaasujarrut otin pois kun roikkui savukaasun lämmöt 150 asteen tuntumassa, nyt 210 - 220.

Laitampa kuvia ihmeteltäväksi.

[Pursimies]

Tässä vielä tänään liekin kuvaa toisiopesästä ja putkilämmönvaihtimen asennus.

[Tune]

Hienot tilat verrattuna omaan tupakkiaskiini!

Missä asennossa pidät ilmanjakoa? Oman kokemuksen mukaan vasemmassa laidassa nostaa savukaasujen lämpötilaa ja päinvastoin.

Jos saat ohjattua 0...10 VDC viestiä niin voin lahjoittaa lineaaritoimilaitteen säätämään vipua.

[Pursimies]

Nyt oon menny ihan ohjekirjan mukaan, mut vuoden sisällä kuivuneet puut kaasuuntuu aika helposti ja sitä ilmajakoa on pitänyt ottaa vasemmalta lähelle puoliväliä. Uskon että ainakin tämän ekan lämmityskauden menen ihan vakio kokoonpanolla, mutta ehkä nälkä kasvaa syödessä. 

Nuo vanhat puut pitää saaha poltettua pois ja viiskytsenttistä sekahalkoa kellariin tilalle niin pääsee kunnolla testaileen. Vois keräillä koivut talteen ja kokeilla ihan koivulla et miten se lämpiää. 35 cm havua on saanut polttaa puolitoista pesällistä et isompi varaaja on lämmennyt läpi siihen reiluun 85 lämpötilaan.

[Pursimies]

Mites tunella käyttäytyy tuo latauspumppu, sinullahan oli siinä joku säätö sydeemi. Mulla on perus termovar 80 asteen termostaatilla jonkin verran huojuu lämpötilat vaikka palo näyttää tasaiselta. Nyt pumppu ollut 2-asennossa ja välillä kattilasta tuleva vesi on 90 asteen tienoilla, jolloin taas termostaatti on kokonaan auki ja kattilaan menee ehkä  60-asteista vettä, nämä piikit tuntuu vaikuttavan paloon ja savukaasujen lämpöönkin. Nyt viimeisen polton tein silleen että pumppu oli 3-asennossa eli täysillä ja nyt huojunta ei ollu niin suurta.

Tuossa ensimmäinen logtempin kuva 2-asennon poltosta, ylin viiva on mittaus varaajan läheltä latausputkesta. Toinen kolmos asennossa, logtemppi oli vaan kyykänny ja käynnistin sen uudelleen kesken polton.

[Tune]

En saa vastaukseen mukaan trendiä mutta palossa tapahtuu ajoittain "syöksyjä", joka näkyy savukaasujen lämpötilassa melko hyvin. Kun muutosnopeus ylöspäin on riittävän suuri, on tiedossa tehopiikki johon oma pumppuni ei ole ohjelmoitu reagoimaan. Mekaaninen savukaasumittari on hyvä työkalu karkeaan säätöön mutta optimointi ei sillä onnistu. Laitoin toimilaitteen sen jälkeen kun pariin otteeseen lämpötilat jäi pidemmäksi aikaa yli 240 'C (kaikki jarrut paikoillaan), ettei kattila ja piippu kärsisi.

Tähän voisi tehdä vielä nousevan reunan ohjelman, joka lisäisi pumpun kierroksia ennen kuin lähtevän veden lämpötila ylittää asetuksen (n. 93 'C). Tämä voisi parantaa vuosihyötysuhdetta 0,000001% mutta kaikki olisi kotiinpäin.

[Tune]

Miten on yhteiselo sujunut?

Ohessa tämän päiväisen polton trendiä. Meni jumpassa vähän pidempään niin alkoi polttoaine loppua kesken ja savukaasut karkasivat alle 100 °C mutta syttyi vielä uudelleen.

[Tune]

Onko kertynyt jo käyttökokemuksia eri puutyyppien polttamisesta?

Totesin että pesä on kapea ja isommat puut pitää laittaa eri korkeuksille ettei holvaa.

[Pursimies]

Morjensta vaan. Puita on tullu polteltua reilun kuukauden verran eikä suurempia murheita ole ollut. Nyt on kaikki savujarrut paikoillaan ja normi setupeilla mennään. Sen verran tullu tosiaan opittua ettei isoja puita kerralla kovin montaa. Otinkin sähkökäyttöisen halkomakoneen talvisäilöön kellariin ja sillä on hyvä tehä sytöt ja pieniä liian isot puut. Tosiaan puut nelkytsenttistä vanhaa varastoa joten etulaitaan oon pätkiny pikkupuita että saa hiillosta koko arinan alalle. Parinkymmenenkilon kieppeillä on nuilla lyhemmillä puilla ollut tuo täyttö ja sillä on tuon vanhan n. 1,5 kuution varaajan saanu lämpimäksi.

Käyttöveen kans on todella helppoa kun on tuo vastuksella varustettu tulistusvaraaja perässä, ei oo vesi loppunu tuo käyttöveen esilämmityslämmönvaihin on tosiaan tehoton pitemmän yhtäjaksosen veen lotrauksen eessä, mut lyhkäsemmät käsien pesut yms. niin se toimii niinku pitää. Putkien eristäminen vielä vaiheessa, mut muuten todella tyytyväinen uusiin vehkeisiin.

[Tune]

Missä lämmöissä savukaasut lymyilevät ja ovatko kaikki jarrut paikoillaan?

Oletko vielä joutunut tekemään isompaa nuohousta? Harmi että tuubit ovat suorakaiteen malliset ja lattaraudoilla erotetut, pyöreät saisi helpommin harjattua.

[Pursimies]

Savukaasut on puista riipuen 210 - 230 välissä, kaikki jarrut on tosiaan paikallaan. Tuntuu et isot puut palaa rauhallisemmin ja savukaasut on silloin alempana, mut pientä puuta poltettaessa käy vähän kuumempana. Samoin hoksinu tuon hormin vaikutuksen et jos on oikein kunnon matalapaine ja hormi kylmänä niin toisiopalo ei loimota niin ilosesti ja sillon oon yrittäny polttaa kunnon alkutulet ja saaha hormii  eka lämpöä ja sit pesä täyteen niin palaa paremmin.

Nuohooja kävi pari viikkoa sitten ja ajattelin et oisin samaan syssyyn nuohonnu tuon kattilanki mut näytti niin puhtaalta nuo pinnat ja lämmöt on aisoissa niin laiskuus vei voiton.

Onko kellään muuten hyvää konstia näkölasien puhistukseen tai yleensäkin noen irrotamiseen lasista, tahtoo varsinkin tuon varastopesän näkölasi tummua aika nopiasti.

Ja pannaan nyt tähän samaan viestiin kysymys vielä kotona/poissa kytkimen etäkäytöstä. Eli mullon tuo oumanin 203 säätösydeemi ja siinä normi valokatkasijalla toteutettu kotona poissa kytkin. Nyt tuli mieleen että kun on noita etäohjattavia pistorasioita yms. et vois toteuttaa tuon katkaisijan ohjaamisen etänä ja mielellään verkon yli. Toki se onnistui kun laittais etäohjattavan pistorasian ohjaamaan 230 V relettä mutta vähän turhan hankala ja jämerä toteutus.