Kirjoittaja Aihe: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu  (Luettu 13876 kertaa)

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #30 : 08.11.2015-13:35 »
Ei kai tuo kuristus paljon auta. Menovettä pitää saada alhaiseksi. Itsellä menee kiertoon kovalla pakkasella +60 ja paluu on +40 luokkaa. Aika pieni on tuo varaajan käyttöväli +95-+60. +40 menovesillä saisi paremman hyödyn varaajasta lämmityskäytössä. Ei kai tuo radiaattorien vaihto kovin kauhean älyttömän kallis operaatio ole. Itsellä olisi 10 perus patteria ja yksi pitkä ja matala erikoismalli. Olen jo joskus katsellut noita erilaisia vaihtoehtoja ja tarjousta ajatellut laittaa, mutta jäi tekemättä. Moni on suositellut Uurrelevyä ja bauhausissa kuulemma on tarjolla edullisia pattereita. Muutenkin noi patterit alkaa olemaan jo lähelle 40v vanhoja. No vanhaa hyvää paksua rautaa ne on joten kestäis varmaan vielä toiset 40v.  ;D

Kyl täällä ainakin varaajan alapää menee reippaasti alle 40 asteen pakkasillakin. Ja käyttöveden tarve silti määrittää lämmityshetken.

Patterit ei paljon maksa, mut putkitus ja työ. Sama juttu ku pannun kanssa, muutamalla tonnilla saa monenlaisia pannuja, mut asennus moninkertaistaa kustannukset. Patterien remontissa lisäks tarvitaan uudet suntit ja pumput, putkieristeet jne. Ja kun vedetään nykytyyliin pintaan, tarvitaan yleensä sinne-tänne hiukka timpuriakin.

Oliskohan nyt jokaisen aika myös miettiä mitä omassa torpassa oikeesti tapahtuu ku menoveden lämpö alkaa laskea? Ei täällä ainakaa sisälämpö samantien 'romaha'! Tuntiin-pariin tuskin kukaan ees huomaa mitään. Ja tässä vaiheessahan alkaa myös paluuveden lämpö laskemaan, ja saadaan sitä viileempää paluuvettä.  8)

Eli mitä tolla matalalämmöllä sit saa? Vähän lisää lämmitysväliä. Ok, mut olisko sit kuitenki helpompi ja edullisempi pistää muutama sata litraa lisää varaajakapasiteettia? No joo, voi olla ettei toi aina onnistu. Mut edelleen, jos pattereilla on elinikää edessä, kumpi kannattaa, varaajakapasiteetin lisäys vai patteriremontti?

Ok, jos lähdetään kuitenki osaoptimoimaan ja laskemaan pelkkää meno- ja paluuveden lämpötilaa, silloinha kannattaa samantien unohtaa koko patterit, ja vetää remontissa vesikiertoinen lattialämmitys joka paikkaan! Omalta osalta laattalattiaisen eteisen ja tuulikaapin rempassa tulee aikanaan patterit veks ja uuden laatan tms. alle vesikierto lattiaan. Toinen huussi saa samalla lailla lämmöt. Pesutilaremontissa toi on jo käynnissä.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #31 : 08.11.2015-13:58 »

Patterit ei paljon maksa, mut putkitus ja työ. Sama juttu ku pannun kanssa, muutamalla tonnilla saa monenlaisia pannuja, mut asennus moninkertaistaa kustannukset. Patterien remontissa lisäks tarvitaan uudet suntit ja pumput, putkieristeet jne. Ja kun vedetään nykytyyliin pintaan, tarvitaan yleensä sinne-tänne hiukka timpuriakin.


No omassa tapauksessa en ole kyllä ajatellut putkia vaihtaa. Ne on "vasta" ikänsä alkutaipaleella, jos ne kestää miltei sata vuotta. Uudet patterit menee ihan käytännössä ihan vaan heittämällä vanhojen tilalle. Uurrelevyltä saa esim. radiaattorit missä muhvit on sisemmässä lehdessä, näin radiaattorit menee käytännössä paikalle ilman mitään lisätöitä. Tietysti jos kaiken teettää vieraalla ja vaihtaa suntin ja muut niin maksaahan se. Mutta tarviiko kaikkea vaihtaa uusiin. Sitä kannattaa pohtia. Tuo lattialämmitys vanhaan taloon onkin sitten vasta kallis juttu ja vaatii aika paljon muutakin kun vaan sen kahden mutterin avaamista. Lattiaa ei voi nostaa kun ovet ei enää aukene, keittiö pitää tehdä uusiksi ja kaikkea muuta kivaa. Ja usein nuo uudet valut korkkaa jos on ohuet. Roilotus oikeastaan ainut vaihtoehto. Vanhassa lattiassa huono eristys ja lämpö katoaa maahan, voi olla että lämmityskulut vaan nousee. Sitten vasta timpuria tarvitaankin oviaukkoja suurentelemaan ja listottelemaan tai muutto edessä johonkin muualle remontin ajaksi huonekalujen kera. Toki voihan niitä siirrellä aina roilotuskoneen edellä. No ehkä maalasin hiukan piruja seinälle mutta kuitenkin ehkä valitsisin ne radiaattorit  ;D
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

hiili

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 286
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #32 : 08.11.2015-14:20 »
Kyllä tuo Markku oikeessa on, että saa varaajasta paremman hyödyn suuremmilla pattereiilla.
Täälä on 2600x600 kakslehtiset ja välissä haitari pelti ( kun sai halvalla ) ilman termareita pelkkä ouman säätö
menovesi  +20  24c
                 0  37c
              -20  48c    että aika haaleet ja paluu on noin +20 ja tää on fakta tietoa.
tuo siis ouman käyrä.

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #33 : 08.11.2015-17:48 »
Tuossa joku jutteli että pitänee olla huoltotilaa pannun päällä, mutta kuinkas paljon ? Nykyinen pannu , kun nuohotaan ja täytetään edestä, löytyykö vastaavia nykyaikaisempia ?

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #34 : 08.11.2015-17:57 »
Atmoksessa metrin verran riittää. Kattila 120cm korkea, siis 32kW malli. Nuohous ei ihan kattilan korkeimmassa kohtaa. Pari metriä huonekorkeutta pitäisi riittää hyvin. Yläkautta pitää siis tuo rassi työntää kattilan takaosaan. Voin tarkistaa asian jos tulee ajankohtaiseksi.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #35 : 08.11.2015-18:28 »
Jos metrin vaatii, sitten kyllä jää nykyinen pannun huone pieneksi 182cm korkeana lähes kattilalle kuin kattilalle. Tai sitten huolto pitäisi onnistua sivusta, edestä vaan taitavat olla järjestään pystykonvektioilla ?

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #36 : 08.11.2015-20:00 »
Lähes metri olisi hyvä, tai ainakin 80 cm...jos oikein matalaa kattilaa tarvitsee niin Lakan se vanhempi mallisarja (YR-22. 29. 38, 52) on aika matala, teknisesti ihan toimiva vaikka muotoilu onkin hieman "karu". Ja yleisesti; alapaloinen kattila on rikki tai piippu rikki jos ei toimi ilman savukaasuimuria.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #37 : 08.11.2015-22:06 »
Kyllä tuo Markku oikeessa on, että saa varaajasta paremman hyödyn suuremmilla pattereiilla.

Juu, kyse ei ole siitä, etteikö se helpottais, toinen juttu sit on onko saavutettu ero vaivan/rahankulun arvoinen. Vaihtoehtojakin ku on, omakohtaisesti kattelisin muutaman simppelimmän jutun ens alta poies.

Ja turha tehdä ongelmaa, jos ongelmaa ei ole. Viime talvena lisäsähkön käyttö varalammitykseen täs torpas oli käytännössä marginaalinen, ei tainnu mennä kaikkiaan edes kymppiä (€).Kertaakaan ei ollu torppa kylmä tyhjän varaajan takia, ei edes hellasärön vertaa. Käyttövettä muutama kerta taidettiin odotella. Kattoo sit millainen ens talvi on.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 303
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #38 : 08.11.2015-22:09 »
Jos kerran tykkäät harrastaa lämmitystä niin kannattaisiko harkita että laitat sinne nykyiseen pannariin ainoastaan varaajan ja vaikka nykyisen puuhellan paikalle tällaisen yhdistelmähellan jossa palaa toisella puolella puu ja toisella pelletti, täysin automaattisesti tietenkin http://www.lvi-viro.fi/vaihtopoltto-puu/pellet-keskuslammityskamiinat
Jos tosiaan haluat tuon pelletin vaihtoehdoksi ja pitää olla kunnollinen puukattila niin suosittelisin vaihtoehdoksi ainoastaan Atmosta jossa on puu- ja pellettipuoli erikseen ja toimii tämäkin täysin automaattisesti (aika monissa kattiloissa pellettipoltin pitää irrottaa jos polttaa puuta, mutta ei tässä mallissa)
http://www.lvi-viro.fi/atmos-yhdistelmakattilat
Ja saksalaista sanontaa mukaillen; sitä ei kannata korjata mikä ei ole rikki ;)

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #39 : 08.11.2015-22:36 »
No omassa tapauksessa en ole kyllä ajatellut putkia vaihtaa. Ne on "vasta" ikänsä alkutaipaleella, jos ne kestää miltei sata vuotta. Uudet patterit menee ihan käytännössä ihan vaan heittämällä vanhojen tilalle. Uurrelevyltä saa esim. radiaattorit missä muhvit on sisemmässä lehdessä, näin radiaattorit menee käytännössä paikalle ilman mitään lisätöitä. Tietysti jos kaiken teettää vieraalla ja vaihtaa suntin ja muut niin maksaahan se. Mutta tarviiko kaikkea vaihtaa uusiin. Sitä kannattaa pohtia.

Putkista mä olen enempi huolissani ku pattereista. Pelkäänpä et 100 vuotta on näille toiveajattelua. Muutama asennusvirhe jos on tehty, ja peli on selvä. Pari vuotavaa patteria on tullut kyl vaihdettuaki, niistä näkee vuodot helposti, paitti jostain vaatehuoneen/varaston/keittiön kaapin takaa ei ihan niin helposti. Alapohjassa vedetyistä putkista ei erota oikein yrittämälläkään, ei ainakaan enneku vesivahinko on levinny jo pitkälle takataskubudjetin tuolle puolen. No joo, syöttämällä kuumaa ja kattomalla hyvällä lämpökameralla löytää kyl linjan, mut silti se vuoto, varsinkin jos on paluupuolella, jää epävarmaksi. Ja osaaks sitä ees lähtee ettimään oikeella hetkellä? Normi lämmönvaihtelun aiheuttama painevaihtelu peittää näillä tilavuuksilla jo aika montakymmentä litraa vuotoa.

Tuo lattialämmitys vanhaan taloon onkin sitten vasta kallis juttu ja vaatii aika paljon muutakin kun vaan sen kahden mutterin avaamista. Lattiaa ei voi nostaa kun ovet ei enää aukene, keittiö pitää tehdä uusiksi ja kaikkea muuta kivaa. Ja usein nuo uudet valut korkkaa jos on ohuet. Roilotus oikeastaan ainut vaihtoehto. Vanhassa lattiassa huono eristys ja lämpö katoaa maahan, voi olla että lämmityskulut vaan nousee. Sitten vasta timpuria tarvitaankin oviaukkoja suurentelemaan ja listottelemaan tai muutto edessä johonkin muualle remontin ajaksi huonekalujen kera. Toki voihan niitä siirrellä aina roilotuskoneen edellä. No ehkä maalasin hiukan piruja seinälle mutta kuitenkin ehkä valitsisin ne radiaattorit  ;D

Njaa, tääkin riippuu. Kuitubetoni tai kipsi pumpattuna kestää kohtuullisesti, ja mihis se jälkihoidettuna korkkaa ehjän vanhan pintavalun päällä? Ovia sahaillaan kyl ihan vaiks käsisirkkelillä, vaiks kun vaihdetaan vanhat muovimatot parketeiks. Alle tuuman korotuksella tollai pitäis kuitenki yleensä päästä. Roilotus sotkee, jos oikein remppa raikaa, ni saahan sen pintavalunki piikattua veks...

Ohuimmillaan uuden valun saa muuten erotettua eli lisäeristettyä muutaman millin lisäeristeellä. Nimeä en muista, mut sähkökaapelilattialämpän alle tarkoitettu. Ei toi ihmeitä tee, mut alapohjan kautta lähtee muutenki yllättävän vähän hukkaa.

Mut entäs jos alapohja onki tehty raakavalun päälle niskoilla ja lasivillalla, ja päälle paksu lastulevy? Mites ne kosteussulut olikaan, entä radon, ollaanko ehkä riskialueella? Entäs jos purettais koko puurakenne pois ja pöräytettäis tilalle vaiks pu-levyt ja uus pintavalu vesikierrolla? Tai jos sama rumba joudutaan tekeen joka tapauksessa, ku samassa rakenteessa joku vanha putki on pikku hiljaa juottanu koko lasivillan kelluvaks lattiaks?

Juu, maksaa, vie aikaa ja vaatii evakoitumisen. Mut lattialämmitys lisää mukavuutta, eikä torpan arvo tuosta operaatiosta ainakaan laske. Ja juu, hyvälle lattialämmölle riittäis karvan päälle 30 astetta kovillakin pakkasilla, karkeesti viel kolmannes lisää varaajakapasiteettia verrattuna normipatterien ja matalalämpöpatterien eroon!  ;)
Lämmintä käyttövettä saa sit kyl entistä harvemmin.  ;D

Mitä pirujen maalailuun muuten tulee, kaikki vanhojen putkistojen veivailut on aina hiukka riskaabeleita. Entäs jos pelkkien patterienvaihdossa jo aika heikoks syöpyny liitos sit ottaakin ikävästi itteensä, ja alkaa mitään sanomatta lirutella sulle kelluvaa lattiaa?

Näissä on aina aika monta juttua, mm ittelle kynnys vaihtaa lattialämpöön on kii myös parketin kunnosta. Vanhaa mut hyväkuntoista tammiparkettia ei nyt vaan viittis panna päreiks, tai ees klapeiks.

Edattu selkokielisemmäks.
« Viimeksi muokattu: 08.11.2015-22:44 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #40 : 09.11.2015-08:46 »
Kiitos Vesimiehelle, tuokin tuplapesäkamiina on harkitsemisen arvoinen. Jotenkin tuo puulogistiikka vaan niin helppoa tuonne pannariin tai helppoa ja helppoa. Toiseksi, tuntuu ettei nyt haluisi vielä alkaa purkaa ja uusia keittiön juttuja, kun muutenkin isot rempat edessä. Mutta sitten tuli mieleen, että tuohan voisi toimia myös tulevan khh+kh laajennusosan eteisessä, josta käynti tulee jokatapauksessa ulos. Olen sinne muutenkin ajatellut omaa hormia, ehkä painovoimaista ilmanvaihtoakin varten jos mahdollista. Tuo Atmos olisikin muuten oikein mallikas, mutta mitenköhän tuo korkeus, huolto yläkautta nyt ei ainakaan onnistu ?

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #41 : 09.11.2015-09:58 »
Kiitos Vesimiehelle, tuokin tuplapesäkamiina on harkitsemisen arvoinen. Jotenkin tuo puulogistiikka vaan niin helppoa tuonne pannariin tai helppoa ja helppoa. Toiseksi, tuntuu ettei nyt haluisi vielä alkaa purkaa ja uusia keittiön juttuja, kun muutenkin isot rempat edessä. Mutta sitten tuli mieleen, että tuohan voisi toimia myös tulevan khh+kh laajennusosan eteisessä, josta käynti tulee jokatapauksessa ulos. Olen sinne muutenkin ajatellut omaa hormia, ehkä painovoimaista ilmanvaihtoakin varten jos mahdollista. Tuo Atmos olisikin muuten oikein mallikas, mutta mitenköhän tuo korkeus, huolto yläkautta nyt ei ainakaan onnistu ?

Niin, ainakin atmos DC40GS vaatii kyllä 2m huonekorkeuden puhdistusta ajatellen. Tosin, jos konvektion puhdistaa kahdella harjalla / varren pituudella, niin onnistuu 1.8m huonekorkeudessakin.

Niin, markkinoilla ei taida olla käänteispalokattilaa, jonka puhdistus tapahtuisi edestä?

CMK77

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 54
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #42 : 09.11.2015-10:33 »
Värmebaronenin Vedolux sarja taitaa olla edestä.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #43 : 09.11.2015-10:55 »
Hargassner ja Hertz ainakin ovat edestä putsattavia. Ei luukkuja sivuilla eikä takana.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #44 : 10.11.2015-17:18 »
Juu edestä nuohottava olisi Vedolux. Saa jopa lambda-hitekkinä jos haluaa. Hinnasta ei mitään tietoa. Onkohan peräti ruotsalaista laatua  ;) Kätevältä tuo nuohous näyttää.. Onkohan kellään palstalaisella käytössä.

http://varmebaronen.com/wood-heating/
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.