Kirjoittaja Aihe: riusmiehen pannari  (Luettu 4335 kertaa)

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
riusmiehen pannari
« : 28.01.2016-15:55 »
Hyvä tietää, että säkeissäkin saa puut homehtumaan. En ole vielä siinä onnistunut: jätän säkkien väliin ilmaraot ja vaihdan suuntaa joka kerroksessa, siis pitkittäin olevien päälle taas poikittain. Kahden säkin levyinen pino ja seuraavaan pinoon sitten 15-30 cm tuuletusväli. Katoksessa mulla on ne suurimmaksi osaksi(entinen karavaanikatos), sivulle olen tehnyt myös pinon ja suojana päältä katoksesta lähtevä noin 45 asteen kulmassa oleva pressu. Hiiret niissä kyllä asuu. Sisällä pitää olla nakki pyynnissä:) Säkitysteline on metallinen, jossa säkki pystyssä suuaukko avoimena. Muovikaukalo olisi kyllä kätevämpi. Onko niitä 80 litran säkeille tehtynä? Puut ovat hyviä meillä nyt. Ongelmana on vaan tuo vanhanmallinen Clapi-yläpalokattila, joka keittää herkästi. Jos varaaja kylmä, niin saa lämmittää hyvällä vedolla ja luukun sisäosa palaa vaaleaksi ja päältä sytytettynä ei savuta juurikaan koko prosessin aikana. Ongelma tulee sitten kun varaaja yli 50-asteinen ja yrittää lämmittää. Kattila keittää herkästi ja joutuu rajoittamaan vetoa joko alaluukulla tai hormista; kattila mustuu sisältä ja ulkona kitkerä savun haju. Latausautomatiikan poistin, kun keittäminen oli sillä jatkuvaa. Paisuntaa lisäsin (1800 l ovaali) 450 litraan ja latauspumppu 145W. Lisäämällä vettä keittäminen loppuu ja kuumetessaan taas sitten sylkee painetta pois varaventtiileistä. Antakaa neuvoja! Talo on iso 850  kuutiota hirsitalo. Ei voi sähköllä lämmittää ja maalämmitys tähän kallis investointi. Puut ilmaisia omasta metsästä. Aiemmin meillä oli Jämä Natura käänteispalokattila mutta heitettiin se pihalle, kun se tykkäs ajoittain savustaa koko kämpän - puita se ei tosinpaljon kuluttanut. Olen moneen ottiin tosin meinannut ostaa lambda-ohjatun uuden puukaasutuskattilan.

Jos kattila keittää, tilanteeseen voi vaikuttaa joko tehostamalla lämmön poistumista lisäämällä veden kiertoa (kiertääkö varmasti kunnolla?) tai vähentämällä lämmöntuottoa kuten olet ilmaa rajoittamalla tehnyt. Ongelmana yläpalossa on herkästi tällöin huonontunut palaminen...
Oikea tapa vähentää tehoa olisi lisätä poltettava puumäärä pienissä erissä pidemmän ajanjakson aikana. Pienempi roihu pesässä...

Jos 450 litran paisunnalla ja 1800 litran vesitilavuudella varo ruikkaa, ei paisunnan esipaine ole kohdallaan ja tai järjestelmässä on liikaa vettä.
Poista vesi paisunnasta ja tarkista esipaine.

Otsikosta vähän kaukana nämä jutut nyt menee. Esipaineet 0.3 ja 0.35. Molemmista venttiilistä tuli ilmaa eli kumit ovat ehjiä. Nokesi niin paljon, että oli pakko pelti avata täysin. Kokeilin pienemmällä puumäärällä ja sain kuin sainkin varaajan 90 asteeseen ilman keittoepisodia. Tein täytöt myös pienellä puumäärällä. Ulkona ei piipusta savuttanut pahemmin, ajoin jopa pelkkää värinää näkyi ilmassa. Hain vielä lainaksi tehokkaamman latauspumpun eli jotain 240 Wattisen(oma noin 145W). Pitää testailla sitä vielä. Saakohan sitä jollain konstilla laskettua miten tehokas latauspumppu pitää olla, kun varaaja läpeensä 70 astetta (1800 ovali) ja kattilan huipputeho luokkaa 70kW täydellä vedolla, ettei keitä? Olen kitupolton ehdoton vihaaja:) Putket 1½ tuumaa ja pituus noin 5-6m. Täyspesällisellä lämpö nousee 70:stä 95:n varaajassa nykyisillä kuivilla haavoilla.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

riusmies

  • Vieras
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #1 : 29.01.2016-19:06 »
Toimii kohtalaisesti pienellä puuerillä lämmittäen. Pari 80 litran pussia menee 55-100 varaajan lämmitykseen. Aikaa menee 3-4 tuntia. Ei vaan poltto ole niin puhdasta kuin silloin kun pääsee täyden pesällisen polttamaan hyvällä vedolla päältä sytytettynä. Clapi-kattilalla mahdollista tyhjentää palopesän 100 litraa puita(noin 23 kg sekapuuta) polttamalla reilussa tunnissa alaveto täysin auki. Siihen perustan tuon hirmuisen 70kW tehon mitä kattilasta voi saada huipputehona. Osaako kukaan laskea latauspumpun tehon vaikutusta keittämistaipumukseen edes suuntaa antavasti? Kun puut vähenee lähipäivinä, niin pääsen kokeilemaan 100 Wattia tehokkaampaa latauspumppua. Jos en väärin muista(ihmisen muisti on muuten tallennusvälineistä yksi epätarkimmista ja lisää siihen omiaan sen kun ehtii:)), niin joku takavuosina oli suunnilleen vastaavaan järjestelmään arvioinut, että pitää olla jopa 0.5kW latauspumppu, ettei keitä kuumana.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #2 : 29.01.2016-21:32 »
1800 litran varaajaan jos tyrkätään 70 kWh se lämpenee (2,16 kWh/c) 32 astetta. Jos lämpöjen pitää nousta 25 astetta (70->95) pitäs pumpun pyörittää vettä 2700 litraa tunnissa, mutta systeemissäsi loppuu kattilaa jäähdyttävä vesi kesken varaajasta.

täällä grundfos 25-60 pumppu taitaa III asennolla pyörittää tuon verran vettä läpi tunnissa kun esteitä ei matkalla ole eikä paljoa nostoakaan ja haukkaa 60w



jos kattila keittää kun sinne tuleva vesi on yli 50 asteista lienee syynä ennemmin kattilan rakenne, vesi ei kierrä tasaisesti kattilassa vaan jossain kohtaa nousee lämmöt korkealle. Kuinka kuumaa on kattilalta varaajaan menevä vesi tuossa vaiheessa?
« Viimeksi muokattu: 29.01.2016-21:38 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #3 : 29.01.2016-21:45 »
täällä on Grundfos UPS 25-60  180, tällä hetkelä virtaus on 150l/h luokkaa, mikä ei sinänsä merkitse mitään, mutta huiput, mitä olen saanut on ~900L/h
patteritermareissa on arviolta 3-5mm reiät, jotka tekevät tehtävänsä, luulen että latauspumppunakin, riippu tietysti mitä siellä on, yleensä paineen tasaaja, virtaus jää kyllä kuution luokkaa tunnissa

100% mutua ja perstuntumaa, ja vähän käytännön tuomaa oletusta
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #4 : 29.01.2016-21:58 »
Tuota vois karkeasti pähkäillä minkä verran latauspumppu pyörittää vettä, kun termari on levällään täällä on sisäänmenon ja ulostulon erotusta noin 10 astetta (72c termari) ja varaajan alapää jo yli 60c, jos pannusta lähtee 20 kW pitäs kierron olla 1,7 m3 jos oikein laskin, 1,7 m3 x 1,2 kWh/c ~ 2 kWh/c. Joskus oon laskenu varaajan lämmityksessä että suuruusluokkaa 20 kW pitäs pannusta keskimäärin irrota.

jatkuu

liian ahtaat systeemit kun noin paljon ahistaa...
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #5 : 29.01.2016-22:01 »
Kumma kyllä, suurempitehoinen kattila vaatii suuremman varaajan.
Jos esimerkiksi talon lämmöntarve on 100 kwh vuorokaudeksi,  lämpömäärä 70 kilovatin kattilalla saadaan vajaassa puolessatoista tunnissa. Loput 22,5 tuntia pitäisi pärjätä varaajalla, jos halutaan yksi lämmityskerta vuorokaudessa. Varaajasta täytyisi saada n. 94 kwh. 30 asteen lämpötilaerolla varaaja pitäisi olla 2700 l.

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #6 : 29.01.2016-22:14 »
Ja varaajassa reipaskaan ylimitoitus ei ole huono asia..kyllä iso varaaja pienelläkin kattilalla lämpiää, se yksi ylimääräinen pannuhuonekäynti varaajan päästyä kylmäksi ei ole iso vaiva jos sillä saa 12h marginaalin lämmityksen myöhästymiseen. Eihän sitä kylmäksi ole pakko joka välissä päästää, jos se pesällisen lämpö menee vuorkaudessa niin polttaa sen pesällisen joka päivä ja vaikka sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen tarkistaa varaajan lämpömittarista pitääkö polttaa lisää.

riusmies

  • Vieras
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #7 : 30.01.2016-17:52 »
Ei toiminut tuo isompi latauspumppu. Pyörii käsin muttei lähde sähköllä. Nykyinen tyypiltään 25-80 180. Varaaja taas läpeensä 40 ja sietää hyvällä vedolla lämmitellä täydellä pesällä. Täytyy alistua kohtaloon ja tehdä pieniä lisäyksiä, niin saa savutustakin ulos aikaiseksi:) 0-kelissä näkyy varaaja melko lailla vuorokaudessa laskevan 100-40. Puulämmityksen kanssa tullut tuusailtua 2003 vuodesta ensin Jämä naturalla ja sitten tällä clapin yläpaloisella, jonka etuna edelliseen on se, että täytöt ei savuta sisälle. Clapissa kolme konvektoria, josta lämpöä kerätään, lisäksi vesiarina, joka on aivan huippu ottamaan hiilloksesta vielä energian pois. Clapin puhdistus tosi nopea, yksi metallinen tulen ohjauslevy pois, kolalla rapsutus ja jäte tippuu arinalle. Tuhkan tyhjennys viikottain. Lisäksi varalla leivinuunitakka 3000 kg, joka polttaa melko puhtaasti, jos lämmittää päivittäin. Tosin sitä ei tule juurikaan käytettyä, kun keskuskattila lämmittää lattiat. Puukiuas sisällä. Rannassa Aitokiuas ak-47, kotapata ja Sepon valutuotteen pikku-uuni. Puuta menee 50-80 heittomottia vuosittain riippuen saunomisaktiviteetista ja tuleeko ilmistä käytettyä apuna.  Meinas unohtua se keittämisen merkillisyys. Kattila jos on 60 astetta, niin keittää, että pauke käy, jos ei rajoita vetoa, eikä auta vaikka esipaine olisi 1.5:) Ainakin se vesiarina herkästi keittää luulisin, kun käy kouhimassa uunin loppuvaiheessa, niin jo alkaa pulputus.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2016-18:27 kirjoittanut riusmies »

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #8 : 30.01.2016-19:18 »
Ja varaajassa reipaskaan ylimitoitus ei ole huono asia..kyllä iso varaaja pienelläkin kattilalla lämpiää, se yksi ylimääräinen pannuhuonekäynti varaajan päästyä kylmäksi ei ole iso vaiva jos sillä saa 12h marginaalin lämmityksen myöhästymiseen. Eihän sitä kylmäksi ole pakko joka välissä päästää, jos se pesällisen lämpö menee vuorkaudessa niin polttaa sen pesällisen joka päivä ja vaikka sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen tarkistaa varaajan lämpömittarista pitääkö polttaa lisää.

Isossa varaajassa on isompi lämmönhukka. Toki, jos sama tilavuus ja yksi iso vs. kaksi pientä, silloin isommassa on vähemmän hukkaa.
Toinen juttu on sitten, ettei toi lämmönhukka haittaa niinkään, jos varaaja on sisällä. Paitsi kesällä voi turhaan nostaa sisäilman lämpöjä.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #9 : 30.01.2016-19:59 »
Pistekiehunta on tuttu juttu täälläkin, jos vaihdan 80c termarin 72c tilalle alkaa pulputtamaan jostain kohtaa kattilaa kun vesi ei kierrä tarpeeksi tasaiseen, tosin vain matalilla paineilla, lähempänä 1 bar tasoittuu. Tämä tapahtuu ihan rauhallisella poltolla eikä kattilasta varajaan lähde kun 80c vettä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #10 : 30.01.2016-20:07 »
Ei toiminut tuo isompi latauspumppu. Pyörii käsin muttei lähde sähköllä. Nykyinen tyypiltään 25-80 180. Varaaja taas läpeensä 40 ja sietää hyvällä vedolla lämmitellä täydellä pesällä. Täytyy alistua kohtaloon ja tehdä pieniä lisäyksiä, niin saa savutustakin ulos aikaiseksi:) 0-kelissä näkyy varaaja melko lailla vuorokaudessa laskevan 100-40. Puulämmityksen kanssa tullut tuusailtua 2003 vuodesta ensin Jämä naturalla ja sitten tällä clapin yläpaloisella, jonka etuna edelliseen on se, että täytöt ei savuta sisälle. Clapissa kolme konvektoria, josta lämpöä kerätään, lisäksi vesiarina, joka on aivan huippu ottamaan hiilloksesta vielä energian pois. Clapin puhdistus tosi nopea, yksi metallinen tulen ohjauslevy pois, kolalla rapsutus ja jäte tippuu arinalle. Tuhkan tyhjennys viikottain. Lisäksi varalla leivinuunitakka 3000 kg, joka polttaa melko puhtaasti, jos lämmittää päivittäin. Tosin sitä ei tule juurikaan käytettyä, kun keskuskattila lämmittää lattiat. Puukiuas sisällä. Rannassa Aitokiuas ak-47, kotapata ja Sepon valutuotteen pikku-uuni. Puuta menee 50-80 heittomottia vuosittain riippuen saunomisaktiviteetista ja tuleeko ilmistä käytettyä apuna.  Meinas unohtua se keittämisen merkillisyys. Kattila jos on 60 astetta, niin keittää, että pauke käy, jos ei rajoita vetoa, eikä auta vaikka esipaine olisi 1.5:) Ainakin se vesiarina herkästi keittää luulisin, kun käy kouhimassa uunin loppuvaiheessa, niin jo alkaa pulputus.

>>>Kattila jos on 60 astetta, niin keittää, että pauke käy, jos ei rajoita vetoa, eikä auta vaikka esipaine olisi 1.5<<<

Niin, aikoinaan entisessä YP kattilassa oli juuri tuo sama ilmiö, mutta en usko sen liittyvän kiehumiseen. Erikoisesti  kattilan nuohouksen jälkeen kattila paukahteli voimakkaasti ja juuri voimakkainta se oli tuossa +60C kohdalla. Kun lämpötila nousi  termostaatti asentoon +83C niin  paukahtelu lähes häipyi.

Uskon ilmiön liittyvän kattilan rekenteeseen eli jossain kohdassa pistelämpeneminen on voimakasta. Kuten kerroitkin (+60C), niin  itse veden kiehumisesta ei ole kysymys,- vaan pistemmäisestä nopeasta veden lämpenemisestä.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2016-20:11 kirjoittanut markkulievonen »

riusmies

  • Vieras
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #11 : 31.01.2016-20:12 »
Mielenkiintoinen tuo kiehunta juttu jo kuudeskympis. Jos sammutan latauspumpun heti kumahduksen jälkeen, niin ilmanpoistoventtiilistä kuuluu sihinää eli keittäis sen perusteella kuitenkin.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #12 : 31.01.2016-21:04 »
Mielenkiintoinen tuo kiehunta juttu jo kuudeskympis. Jos sammutan latauspumpun heti kumahduksen jälkeen, niin ilmanpoistoventtiilistä kuuluu sihinää eli keittäis sen perusteella kuitenkin.

Niimpä. Samanlainen ilmiö kun keittolevyn päällä olevalla kattilalla lämmitetään vettä. Kattilan pohjalle muodostuu ilmakuplia jo ennen veden kiehumista.
 Puukattilassa veden ollessa +60C , niin jossain kuumassa kattilan kohdassa/pinnassa  tapahtuu jo pistekiehuntaa heikon veden kierron takia. Kattilan veden kiertohan on pienempi kattilan ollessa kylmä ja kierto voimistuu kuumassa kattilassa ja siten pistekiehuntakin heikentyy.

Mutta,- kertokaapa viisaammat, miten syntyy vesitilassa tuo paukahtelu. Entisessä kattilassa se tuntui jopa hetkellisenä tärähdyksenä.

Muuten, eilen lämmittäessäni varaajaa, niin atmoskattilasta kuului ensikertaa paukahdus ja juuri tuossa lämpötilassa. Ensin arvelin äänen tulleen keramiikan halkeamisesta, mutta tutkiessani keramiikat olevan ehjät. Puista johtuen  kattilan sytytys vaiheessa jo toisiopalo näytti olevan korkeammassa lämpötilassa ja tuo yhdistettynä kylmän kattilan heikkoon etuosan vedenkiertoon.
« Viimeksi muokattu: 31.01.2016-21:17 kirjoittanut markkulievonen »

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #13 : 31.01.2016-22:11 »
Raudan lämpölaajentumasta? Samanlainen efekti syntyy tyhjillä tynnyreillä kun kun aurinko alkaa niitä lämmittämään ja illalla kun ne taas varjossa jäähtyvät.

Riusmies, ootkos mitannut savukaasujen lämpöjä kun poltat "täydellä töhinällä" eli miten pajon tuosta menee piipun lämmitykseksi? Yläpalopannujen konvektiot on yleensä aika pieniä ja rauhallisellakin poltolla lämmöt karkaa korkealle (nimimerkillä useammankin 300c kestävän anturin hajoittanut).
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: riusmiehen pannari
« Vastaus #14 : 31.01.2016-22:30 »
Raudan lämpölaajeneminen tai höyrykuplan hajoaminen (samalla lailla kuin kavitaatiossa).