Attack DP 25 standard kaksoispesäkattilan tilalle

[att57]

Juu ja toinen merkittävä eroavaisuus on kai se että puupesään syötetään ensiöilma DP yläosaan ja DPX alaosaan pesää. DP voi olla koko pesä lähes ylös asti punahehkuinen ja DPX pyritään että vain alaosan puut hehkuisivat.

DPX-ensiöilma menee vielä ylös. SLX-se on muutettu varastopesän alaosaan ja muutenkin varastopesässä eroja.
DPXP -hyötysuhde ilmoitetaan vähän yli 90%.

[pjokinen]

DPX-ensiöilma menee vielä ylös. SLX-se on muutettu varastopesän alaosaan ja muutenkin varastopesässä eroja.
DPXP -hyötysuhde ilmoitetaan vähän yli 90%.

Voi olla, mutta Attackin brosyyreissä DPX on ainakin kuvitettu niin että ensiöilma tulee alemmas ja edestä. Hyötysuhde kai menee mallista riippuen 86-91 väliin. Isoimmassa heikoin hyötysuhde. Mikä malli on DPXP, papereissa löytyy standard, profi ja lambda touch...

SLX onkin sitten hyvin paranneltu DPX, jossa pidemmät tuubit ja reilusti isompipesä. Ollut tuotannossa vasta puolivuotta.

[vauxhall1972]

Taitaa olla palamishyötysuhde kyseessä, mikä lienee kokonais...

[Tapsar]

Vähän menty asian vierestä, mutta ompahan nuo malli eroavaisuudet käsitelty ainakin osittain.  Varmasti ihan hyvä tieto monille ja näitä saikin tuossa kaivella kun ei oikein tiennyt mitä mikäkin malli sisältää ja ihan kaikkea tät en edes aiemmin tiennyt.

Taitaa olla palamishyötysuhde kyseessä, mikä lienee kokonais...

Tuossa on kyllä ihan merkittävä ero, määrittääköhän joku normi tuon ilmoitustavan?

Tuota ensiöilman tuloa yläosaan mietinkin, että helposti kaasuuntuvan puun kanssa se saattaa aiheuttaa liian suurta kaasun muodostumista.
Helppohan tuohon olisi tehdä ilmakanavan pätkä alaspäin: aukon levyinen U-profiili päälle ja vain alaosa auki noin 100mm arinan päälle ja ilman ohjaus keskelle päin, mutta riittääkö että tulo on vain takaa vai pitäisi eteenkin saada tuotua ilmaa?
Tuo pelkkä U-profiili olisi helppo kokeilla kun laittaa sen vain parilla heftillä kiinni, monimutkaisempi kanavisto teettäkin jo enemmän töitä.

Putkituksista, kyllähän se 1" kokoinenkin putki siirtää jo paljon lämpöä kunhan pumpussa on potkua, mutta kun ollaan tilanteessa että kattilaan alkaa tulemaan kuumempaa vettä ja lämpötila ero pienenee taitaa tuo 1" putki loppua kesken 40kW paikkeilla?
Varaaja mihin tuo "karvalakkimallin" Attack laitetaan on tehty selkeästi vain sähköllä lämmitettäväksi kun sitä "ilmaista sähköä" on saatavilla, ainakin vähän aikaa vuodessa.
Joten varaajasta puuttuu kunnolliset yhteet ja niin kuin jo aiemmin kerroinkin varaajan lähtö on vain 3/4" ja menoyhde 1", nuo on sen kokoisia että vapaakierto riittää vielä 40°C lämpötilaerolla tuon Miniterin kanssa kun paloa vähän jarruttelee parhaassa vaiheessa, pumppu päällä 1-nopeus riittää aina. Vapaakierrolla kattila kyllä lämpiää lähes 100°C, vaikka tulo vesi on 50-60°C.

[att57]

Voi olla, mutta Attackin brosyyreissä DPX on ainakin kuvitettu niin että ensiöilma tulee alemmas ja edestä. Hyötysuhde kai menee mallista riippuen 86-91 väliin. Isoimmassa heikoin hyötysuhde. Mikä malli on DPXP, papereissa löytyy standard, profi ja lambda touch...

SLX onkin sitten hyvin paranneltu DPX, jossa pidemmät tuubit ja reilusti isompipesä. Ollut tuotannossa vasta puolivuotta.

Minulla 2015 valmistettu DPX ja putket tosiaan edessä ylös. Niiden tarkoitus on myös jäähdyttää varastopesän yläosaa ja estää kiehumista, sillä kuumuu se yläpesä vaikkei siellä hirveetä roihua olekaan.

DPXP on DPX Profi niinkuin DPXL on DPX Lambda.

[pjokinen]

Minulla 2015 valmistettu DPX ja putket tosiaan edessä ylös
..
DPXP on DPX Profi niinkuin DPXL on DPX Lambda.

Mielenkiintoista että Attackin papereissa annetaan ymmärtää että DPX ensiöilma tulisi alas. Onko muillakin X mallin omistajilla sama konstruktio? SLX on ainakin toteutettu niin että noin 10cm korkeudella alareunasta on ilmantuloreiät.

Tuo loppu P tai L näyttää myös olevan joidenkin nettikauppojen omaa innovointia. Attackin omissa papereissa en ole tuohon törmännyt.

DPX standard on ilman lambdaa, mutta silti hyötysuhteeksi ilmoitetaan sama kuin lambdallakin. Hieman hymyilyttää sekin, no esitteet on esitteitä...

[ev3449]

Menee kyllä aiheesta jo reilummin sivuun...

Jos/kun keskittyy esim. EN303-5 stantardin mukaisiin hyötysuhde- ja päästölukemiin ovat ne keskenään vertailukelpoisia. Yksittäinen valmistajan mainostama numero voi olla mitä vaan.

Mielestäni on epäolennaista keskittyä varastopesän tapahtumien osalta suuresti ensiöilman tulokohtaan. Kun ymmärtää puun palamisprosessin kokonaisuutena ja tajuaa esim., että ennen kuin kaasu voi palaa (liekkipalo varastopesässä) on energiaa ja happea kuluttavien prosessejen toteuduttava.
Toisin sanoen, jos tarjolla oleva happi käytetään kaasun polttoon, vähenee kaasun tuotto jne. Kontrolloimalla ensiöilmamäärää pidetään tapahtumien etenemisnopeus varastopesässä halutulla tasolla. Kun ilmamäärä on rajoitettu riittävän kaasumäärän muodostamiseen x-ajassa, ei ilmaa luonnollisesti enää ole määrättömästi tarjolla kaasunmuodostuksen jälkeisiin prosesseihinkaan. Näin voidaan toimia, koska varastopesässä kesken jäänyt prosessi viedään myöhemmin toisaalla kattilassa riittävän lämpötilan ja ilmamäärän avulla loppuun...

[kahe]

DPXP tarkoittanee varmaan DPX Profi mallia ja DPXL on DPX Lambda malli.

[pjokinen]

Menee kyllä aiheesta jo reilummin sivuun...
Mielestäni on epäolennaista keskittyä varastopesän tapahtumien osalta suuresti ensiöilman tulokohtaan.

Jep. tuo vain särähti korvaan, koska DPX "mainoksissa" näytetään että ilma tulisi suoraan sisään siitä ensiöilman säätimen tienoilta, joka siis on pesän luukun alla ja silmämääräisesti enintään puolivälissä pesää.  Tosiasiassa sillä on hieman väliä mihin kohtaan pesää se happi päästetään, koska hapettuminen tapahtuu näissä kattiloissa pääasiassa tuloaukon  ja pakoaukon välillä, jolloin sillä on väliä missä kohtaa se ensiö "suutin" sijaitsee. Tällöin palosta pitäisi tulla hallitumpi ja ehkä helpommin säädettävä?

[VPJ]

Tuo loppu P tai L näyttää myös olevan joidenkin nettikauppojen omaa innovointia. Attackin omissa papereissa en ole tuohon törmännyt.

Kyllä ne on ihan tehtaan käyttämiä kirjainlyhenteitä, ei kuitenkaan kaikkien luettavista papereista.

[Tapsar]

Kattila saatiin vaihdetuksi eilen, kaikkineen noin 10h meni vanhan tyhjennyksestä siihen kun Attackissa oli tulet, sisältää kadonneiden asioiden etsimistä yms.

Hyvin tuntuu toimivan ja on tehokkaampi kuin vanha puunpolttolaatikko. Alussa pidettiin noin 1,5h ajan pientä tulta yläluukku raollaan jotta kivet lämpesi vähän rauhallisemmin, savukaasut 150. Tuosta sitten pesä täyteen puolimetristä hakkuujäte sekapuuta, sellainen harva risukasa. Nosti varaajan keskilämpöä noin 10-12 astetta ja paloaika hiilloksineen ehkä noin 2h.
Savukaasut oli parhaan palon aikana 260 ja muuten 200 - 240 välillä, ilma säädöt oli niissä suosituksissa. Ensiöilmaa ei edes saa oikeasti kokonaan kiinni kun siellä läpän välissä on hitsattuna tanko joka jättää 2-3mm raon aukon ja lautasen väliin, samoin taitaa olla toisioilmakin.

Kattilaan menevä vesi oli koko ajan 60 - 65 astetta, Termovar latauspaketti oli auki ja testasin termarin niin se alkaa aukeamaan jo tuossa 60 asteen tuntumassa, vaikka se on 72 asteinen.

Ainoa mitä nyt ihmetellään on kattilan termostaatti säätimien toiminta, vaikka kattilan lähtevä lämpö oli 80 asteen tuntumassa niin se puhallintermostaatti ei voinut olla kuin sinisin ylärajalla muuten puhallin sammui? Se liekin kuvallinen säädin toimi järkevämmin ja sen säätö varmaan toimi ihan ok.


Osaisiko joku neuvoa mitä nuo kaksi säätönuppia säätää ja mistä ne mittaa lämpötilat?

[geswas]

Kattila saatiin vaihdetuksi eilen, kaikkineen noin 10h meni vanhan tyhjennyksestä siihen kun Attackissa oli tulet, sisältää kadonneiden asioiden etsimistä yms.

Hyvin tuntuu toimivan ja on tehokkaampi kuin vanha puunpolttolaatikko. Alussa pidettiin noin 1,5h ajan pientä tulta yläluukku raollaan jotta kivet lämpesi vähän rauhallisemmin, savukaasut 150. Tuosta sitten pesä täyteen puolimetristä hakkuujäte sekapuuta, sellainen harva risukasa. Nosti varaajan keskilämpöä noin 10-12 astetta ja paloaika hiilloksineen ehkä noin 2h.
Savukaasut oli parhaan palon aikana 260 ja muuten 200 - 240 välillä, ilma säädöt oli niissä suosituksissa. Ensiöilmaa ei edes saa oikeasti kokonaan kiinni kun siellä läpän välissä on hitsattuna tanko joka jättää 2-3mm raon aukon ja lautasen väliin, samoin taitaa olla toisioilmakin.

Kattilaan menevä vesi oli koko ajan 60 - 65 astetta, Termovar latauspaketti oli auki ja testasin termarin niin se alkaa aukeamaan jo tuossa 60 asteen tuntumassa, vaikka se on 72 asteinen.

Ainoa mitä nyt ihmetellään on kattilan termostaatti säätimien toiminta, vaikka kattilan lähtevä lämpö oli 80 asteen tuntumassa niin se puhallintermostaatti ei voinut olla kuin sinisin ylärajalla muuten puhallin sammui? Se liekin kuvallinen säädin toimi järkevämmin ja sen säätö varmaan toimi ihan ok.


Osaisiko joku neuvoa mitä nuo kaksi säätönuppia säätää ja mistä ne mittaa lämpötilat?

Toinen on savukaasutermari, sammuttaa puhaltimen kun tulet on palanu ja kaasut laskee riittävän alas. Sytytyksessä käännettävä ihan nollaan että puhallin käynnistyy ennekun savukaasut nousee riittävästi, sitten käännetään polttoasentoon (savukaasuarvo missä puhallin sammuu lopuksi).

Toinen on kattilavesitermari, sammuttaa myös puhaltimen kun varaaja tulee täyteen ja kattilavesi lämpenee yli termarin rajan.

[Tapsar]

Nyt älys sen toisenkin säädön merkityksen, sillä saadaan asetetuksi maksimilämpötila.

Jotenkin tuntuu ettei se säädin mikä käännetään 0-asentoon alussa pelaa ihan oikein, kun se toiminta-alue pysyi kokoajan sinisellä alueella, vaikka lähtevä vesi oli yli 80 asteista lähtöputkesta mitattuna.

No pitää perehtyä aiheeseen lisää.

[Tapsar]

Eilen kokeiltiin lämmitys lyhyillä alkutulilla: Hiilet suuttimen päälle ja pientä puuta ja paperia sytykkeeksi, pari minuuttia luukku raollaan ja veto alakautta, tämän jälkeen pesä täyteen samanlaista puuta kuin aikasemmin. Hyvin syttyi mutta toisiopalo ei tahtonut alkaa kunnolla ja se paloi pätkittäin, joku vartti odoteltiin lähteekö se vai ei tekemättä mitään. Odottelun jälkeen ensin kokeilin lisätä toisioilmaa, mutta se huononsi tilannetta, tämä takaisin ja sitten ensiötä auki, jossain +5mm kohdalla alkoi toisio liekki palaa kunnon pohinalla ja tuohon se säätö jätettiin. Ilmaluukkua tiputin vähän pienemmällä hetken päästä, luukku on noin 20mm raollaan, vedon säädin ei ole käytössä. Loppuajan tuo paloi varmaan hyvin tekemättä mitään, ei oltu kyttäämässä kokoaikaa. Savukaasut oli korkeimmillaan 270°C, paloaika 1h 45min. Varaaja lämpesi mittarin mukaan 12-13°C, tuo ei ihan riitä näillä 0°C keleillä vuorokaudeksi, kun kulutusta oli vähän normaalia enemmän.

Auttosikohan kunnon alkutulet tuohon toisiopalon syttymiseen kun valut olisi lämminneet ensin kunnolla?

Jonkin verran pistekiehuntaa oli kun pumppu oli 1-nopeudella, 2-nopeudella kattilan lämpö lähtilaskemaan ja lataaminen olisi mennyt katkonaiseksi. Tuskin tuosta pistekiehunnasta on suurta haittaa?

[Tapsar]

Sunnuntai iltana oli ollut kai vähän ongelmaa, varastopesä oli syttynyt kokonaan ja sai sen verran liikaa ilmaa että kaasut syttyivät välillä ja kattila yski savuja ulos vetoläpästä, myöskään tosiopalo ei palanut kunnolla.

Tuo korjaantui heti kun sulki ensiöilmaa, säätö ero taas aiheutui siitä että poltetut puut olivat olleet pidempään sisällä ja lämpöisemmässä = kuivempia, vaikka puu oli vielä sitä samaa kuusirankaa. Pesä paloi taas sitten hyvin loppuun ja toinenkin pesällinen ilmeisesti ilman ongelmia. ASU-timer pelasi niin kuin piti ja aamulla pumppu ja puhallin olivat sammuneet, pesä tyhjä ja kattila jäähtynyt 40°C lämpöön. Aamulla sytyttäminen ja palo lähti samoilla säädöillä nopeasti käyntiin ja kattila myös lämpesi nopeasti.

Tällaisen manuaali säätöisen kanssa kannattaa varmasti mennä mahdollisimman vähillä muutoksilla, jos se vaan on mahdollista, ei muutoksia puuhun, täyttöön, sytytykseen, yms. Eli kaikki asiat vakiona mihin vaan voi vaikuttaa.