Attack DP 25 standard kaksoispesäkattilan tilalle

[VPJ]

Pohjalle voisi laittaa kuusirankaa ja päälle jotakin rauhallisemmin palavaa jos on tarjolla.
Pieni kuiva halkaistu kuusi syttyy hyvin ja palaa nopeasti, voi olla ongelmia manuaalisäätöisessä.

[Tapsar]

Pohjalle voisi laittaa kuusirankaa ja päälle jotakin rauhallisemmin palavaa jos on tarjolla.
Pieni kuiva halkaistu kuusi syttyy hyvin ja palaa nopeasti, voi olla ongelmia manuaalisäätöisessä.

Tänään isä ajatteli kokeilla juuri noin, pohjalle noita kuusia, päälle leppää ja tuomea, nuo on 30cm pitkiä vanhaa kattilaa varten tehtyjä, mutta lappaa niitä jonkun läjän sisään. Tuomi ja varsinkin sen oksat palaa hitaasti ja muodostaa kuuman hiilloksen, ne oli yläpaloon hyviä.

[25mottia/v]

Täälläkin havainto, että ohut kuiva kuusi, varsinkin jos on halkaistu, voi nostaa palamislämmöt niin hyvin että kun menee pannariin välikurkkaukselle, on puhallin 0%, savut 270 ja kaikki hiljaista, eli kattila tuottaa palavaa kaasua ilman puhallinta ja käy lähes yliteholla. 
Mutta näin ainoastaan silloin kun on todella siroa kuusisälettä pesällinen.
Maga ohjaa ensiöilman varastoesän yläreunasta sisään.  Toimii ihan hyvin, mutta joskus käy mielessä, että miksi ei puhaltaisi esim. 10 sentin korkeudelta edestä keskustaa kohti.   Tai tekisikö se sitten hiillokseen tyhjän kohdan ja reiän hepommin?   tiedä häntä..  kaipa ovat testanneet monia ensiöilmaratkaisuja, koska käytännössä aina palot onnistuu hyvin.   
Mutta pienellä ja tehokkaasti kaasuuntuvalla puulla saa tosiaan tehot lähtemään " karkuun "  ja palaa hyvin voimallisesti vaikka kattila on käytännössä sammuttanut imurin. 
Tuollaisen saa hallintaan kun pudottaa yhden pyöreän koivupölkyn paloaukon päälle. 

[Tapsar]

Täälläkin havainto, että ohut kuiva kuusi, varsinkin jos on halkaistu, voi nostaa palamislämmöt niin hyvin että kun menee pannariin välikurkkaukselle, on puhallin 0%, savut 270 ja kaikki hiljaista, eli kattila tuottaa palavaa kaasua ilman puhallinta ja käy lähes yliteholla. 
Mutta näin ainoastaan silloin kun on todella siroa kuusisälettä pesällinen.
Maga ohjaa ensiöilman varastoesän yläreunasta sisään.  Toimii ihan hyvin, mutta joskus käy mielessä, että miksi ei puhaltaisi esim. 10 sentin korkeudelta edestä keskustaa kohti.   Tai tekisikö se sitten hiillokseen tyhjän kohdan ja reiän hepommin?   tiedä häntä..  kaipa ovat testanneet monia ensiöilmaratkaisuja, koska käytännössä aina palot onnistuu hyvin.   
Mutta pienellä ja tehokkaasti kaasuuntuvalla puulla saa tosiaan tehot lähtemään " karkuun "  ja palaa hyvin voimallisesti vaikka kattila on käytännössä sammuttanut imurin. 
Tuollaisen saa hallintaan kun pudottaa yhden pyöreän koivupölkyn paloaukon päälle. 

Tuossa "karvalakki" mallin Attackissakin ilma tulee yhdestä noin 70mm reiästä varastopesän yläreunaan.

Oliskohan säädettävästä imurista hyötyä, voisi alussa pitää täysillä ja sitten kun kattila on syttynyt sekä varastopesä täyteen ladattu tiputtaisi puhallinnopeutta pannuhuoneesta lähtiesään, jolloin noiden helposti kaasuuntuvien puiden poltto voisi olla hallitumpaa, eikä kattila karkaisi ainakaan phasti yliteholle?
Tosin nytkään savukasut eivät nouseet kuin siihen maks 270 joka nyt on vielä järkevällä tasolla kattilan huomioiden. Taajuusmuuttajallahan tuon voisi hoitaa, mutta samalla sitten voisi miettiä jotain yksinkertaista ohjausta sille, joten saa toistaiseksi olla tuollainen.
Heti ensimmäisen polton aikana kokeilen sammuttaa imurin niin toisiopalo sammui lähes heti kun ilmeisesti veto ei riittänyt tai sitten säädöt pitäisi muutta ihan erilaisiksi.

[geswas]

Tuossa "karvalakki" mallin Attackissakin ilma tulee yhdestä noin 70mm reiästä varastopesän yläreunaan.

Oliskohan säädettävästä imurista hyötyä, voisi alussa pitää täysillä ja sitten kun kattila on syttynyt sekä varastopesä täyteen ladattu tiputtaisi puhallinnopeutta pannuhuoneesta lähtiesään, jolloin noiden helposti kaasuuntuvien puiden poltto voisi olla hallitumpaa, eikä kattila karkaisi ainakaan phasti yliteholle?
Tosin nytkään savukasut eivät nouseet kuin siihen maks 270 joka nyt on vielä järkevällä tasolla kattilan huomioiden. Taajuusmuuttajallahan tuon voisi hoitaa, mutta samalla sitten voisi miettiä jotain yksinkertaista ohjausta sille, joten saa toistaiseksi olla tuollainen.
Heti ensimmäisen polton aikana kokeilen sammuttaa imurin niin toisiopalo sammui lähes heti kun ilmeisesti veto ei riittänyt tai sitten säädöt pitäisi muutta ihan erilaisiksi.

Kannattaa koittaa laittaa sen vedonsäädin kuitenkin toimintaan. Se kummiskin hillitsee sitä ihan ylitehoille menemistä ja säätää edes jollain tavalla tehoa.

Itelläni on atmoksessa tyristorisäädin imurille, mutta silläkään ei voi loputtomasti tehoa hillitä kun veto pienenee liikaa ja menee humppapalolle. Nyt puhallin onkin kiinteellä asetuksella ja arduino ohjaakiin ilmaläppää imurin sijasta.

[Pähkäilijä]

Heti ensimmäisen polton aikana kokeilen sammuttaa imurin niin toisiopalo sammui lähes heti kun ilmeisesti veto ei riittänyt tai sitten säädöt pitäisi muutta ihan erilaisiksi.

en suosittele muuttamaan, puhallin sammuu

- sähkökatkoksen aikaan
- kun varaaja on "täynnä" eikä sieltä tule enää riittävästi jäähdytysvettä kattilalle ja kattilan lämmöt nousee

molemmissa tapauksissa lienee suht suotavaa ettei palotapahtuma jatku täydellä roihulla.

[markkulievonen]

Täälläkin havainto, että ohut kuiva kuusi, varsinkin jos on halkaistu, voi nostaa palamislämmöt niin hyvin että kun menee pannariin välikurkkaukselle, on puhallin 0%, savut 270 ja kaikki hiljaista, eli kattila tuottaa palavaa kaasua ilman puhallinta ja käy lähes yliteholla. 
Mutta näin ainoastaan silloin kun on todella siroa kuusisälettä pesällinen.
Maga ohjaa ensiöilman varastoesän yläreunasta sisään.  Toimii ihan hyvin, mutta joskus käy mielessä, että miksi ei puhaltaisi esim. 10 sentin korkeudelta edestä keskustaa kohti.   Tai tekisikö se sitten hiillokseen tyhjän kohdan ja reiän hepommin?   tiedä häntä..  kaipa ovat testanneet monia ensiöilmaratkaisuja, koska käytännössä aina palot onnistuu hyvin.   
Mutta pienellä ja tehokkaasti kaasuuntuvalla puulla saa tosiaan tehot lähtemään " karkuun "  ja palaa hyvin voimallisesti vaikka kattila on käytännössä sammuttanut imurin. 
Tuollaisen saa hallintaan kun pudottaa yhden pyöreän koivupölkyn paloaukon päälle. 

Totta, kuusi lie kaikkein herkemmin kaasuuntuva puu. Juuri kuusta poltellen huomaa miten ensiöilman tulo arinan /suutinkiven tuntumaan on oivallinen ratkaisu. Kaasuuntuminen on hallittu kun pessässä olevat puut kaasuuntuvat pienin määrin. Omassa ensiöilman säätö on minimissään ja pienensin sen vielä tehtaan jäljiltä. (Luukun pokkaus  piti sitä raollaan).
Niin, mitä ohuempaa puuta ja helpommin kaasuntuvaa, niin sitä vähemmän se tarvitsee ensiöilmaa ja toisaalta kattilan toiminta /  palaminen on koetuksella. Kuuma kattila  tarvitsee  ensiöilmaa yllättävän vähän ja toisioilmaan menee lähes koko   palamiseen tarvittava ilmamäärä.

[VPJ]

kattilan toiminta /  palaminen on koetuksella. Kuuma kattila  tarvitsee  ensiöilmaa yllättävän vähän ja toisioilmaan menee lähes koko   palamiseen tarvittava ilmamäärä.

Tähän on keksitty apu "lambdaohjauksella"
Elektroniikka hoitaa homman niin käyttäjä pääsee vähemmällä "arpomisella"

[markkulievonen]

Tähän on keksitty apu "lambdaohjauksella"
Elektroniikka hoitaa homman niin käyttäjä pääsee vähemmällä "arpomisella"

Niimpä. Mutta,- estääkö elektroniikka puiden palamisen laajemmin, jos poltettava puu on ohutta kuusipuuta,- niin ja ensiöilma tulee peäsn yläreunasta. Miten ohutta puuta voi polttaa näissä ihmekattiloissa ja tietysti hyvällä hyötysuhteella. Kattilan rakenteella on yllättävän suuri merkitys puun kaasuuntumiseen ja sen hallintaan.
Siis ihan käytännön tasolla, ei  fiktiivisesti kuvitellen.

[VPJ]

Niimpä. Mutta,- estääkö elektroniikka puiden palamisen laajemmin, jos poltettava puu on ohutta kuusipuuta,-
Siis ihan käytännön tasolla, ei  fiktiivisesti kuvitellen.

Ei elektroniikka pysty jos ei pysty ihminenkään pannuhuoneessa sitä tekemään.
Käytännön tasolla lämmittäjä säätää kattilaa jos ei ole elektroniikkaa sitä hoitamassa.

Polton määrätyssä vaiheessa vain kaasunmodostus on runsaampaa ja silloin ensiövetoa pienennetään laajemman varastopalon estämiseksi tekee sen sitten ihminen tai elektroniikka.

[markkulievonen]

Ei elektroniikka pysty jos ei pysty ihminenkään pannuhuoneessa sitä tekemään.
Käytännön tasolla lämmittäjä säätää kattilaa jos ei ole elektroniikkaa sitä hoitamassa.

Polton määrätyssä vaiheessa vain kaasunmodostus on runsaampaa ja silloin ensiövetoa pienennetään laajemman varastopalon estämiseksi tekee sen sitten ihminen tai elektroniikka.

Noin juuri  ymmärrän eli ,- vaikka on lambda ohjattu kattila, niin silti se vaatii kattilalta hyvän rakenteen ajatellen hyvä ja tasaista kaasuuntumista.
Kuten toisaalla jo pohdittiin, niin toisessa kattilassa lambda joutuu korjailemaan palamista /kaasuuntumista hiki hatussa ja taas  oikein suunnitellussa kattilassa huilailee suurimmaksi osaksi.

Mutta, ei kai kukaan säätele käsikäyttöistä kattilaansa  kaiken aikaa lämmittämisen aikana? Etsityillä perussäädöillä. Niin, pahinta lie kattilassa tuö puiden holvaantuminen, joka ongelmoittaa tasaisen palamisen,- olipa kattila lambda tai manuaali.

Mutta, joka tapauksessa on ilo lämmitellä kattilalla, joka toimii kuin kello / halutun mukaisesti ja nähdä kaunis  liekki palamisessa.

[Tapsar]

Kannattaa koittaa laittaa sen vedonsäädin kuitenkin toimintaan. Se kummiskin hillitsee sitä ihan ylitehoille menemistä ja säätää edes jollain tavalla tehoa.

Täytyy yrittää saada se toimimaan järkevästi, mutta isoimmallakin lämpötilalla se lähtee vähentämään vetoa liian aikaisin ja palaminen häiriintyy tämän vuoksi. Vaikka tuo toimi varsin jyrkästi ja lyhyellä lämpötila välillä.

en suosittele muuttamaan, puhallin sammuu

- sähkökatkoksen aikaan
- kun varaaja on "täynnä" eikä sieltä tule enää riittävästi jäähdytysvettä kattilalle ja kattilan lämmöt nousee

molemmissa tapauksissa lienee suht suotavaa ettei palotapahtuma jatku täydellä roihulla.

Nuo on kyllä hyvä huomioida. En tiedä onko tuota kattilaa järkevää muutenkaa alkaa modifioimaan kun se nyt kuitenkin tuntuu toimivan hyvin.


Tänään oli polttettavana ollut lyhyempää kuusta ja mäntyä päällä ja ihan hyvin oli kai toiminut, tosin ei kattilaa jatkuvasti oltu valvottukaan. Lisäyspesä paloi ongelmitta eikä liika kaasuuntumista ollut tapahtunut. Ilmasäädöt kuin aiemminkin, ensiö noin 5mm auki ja toisio 2mm, vetoläppä noin 20mm raollaan.

Piipun päästä tulee hyvin vähän vaaleaa savua ja välillä ei sitäkään, tällä perusteella kattila on varmaan aika lähellä sopivia säätöjä 

[Tapsar]

Laitetaas päivitystä. Nyt on tuhkaa kertynyt täysi ämpärillinen, kattila ollut käytössä 14 päivää ja noin 2 pesällistä päivässä on poltettu, viime aikoina pääasiassa leppää. Kerran on tehty tarkempi nuohous, mutta vain kevyttä tuhkaa oli löytynyt, pehmeällä teräsharjasudilla oli pinnat tulleet puhtaalle levylle.

Säätöjä on vedetty vähän kiinni ja savukaasut oli vähän laskeneet, myöskin kattilasta lähtevä lämpötila laski muutaman asteen, joten tehokin laski.

Vedonsäädin on nyt käytössä.

[Tapsar]

Attack ollut nyt kuukauden käytössä ja hyvin se on kai pelittänyt.

Vedontasaaja pitäisi melkein asentaa kun kovalla pakkasella veto nousee liian kovaksi, savukaasut oli olleet yllättäen reilu 300°C ja kattilakin sammutti imuria liiallisen savukaasu lämmön vuoksi. Toinen vaihtoehto olisi laittaa savukaasujarruja hyvän vedon keleille, alas sivuihin ja taakse pystyyn.
Nyt ilmasäätöjä vedetty edelleen kiinni päin, ensiö/kaasutusilma on stopparia vasten ja toisioilmakin lähes kiinni. Nyt on ollut leppää poltossa ja se ei juuri vaadi toisioilmaa, noilla säädöillä täysi pesä leppää palaa vajaa 2h, kun ei sitä ihan täyteen saa noilla lyhyillä puilla.

Nyt kai jo opittu tavoille ja aika huoleton peli tuo on lämmittää

[Tapsar]

Viikonloppuna tuli viriteltyä kattilaan pystykonvektion yläosaan ohjainpelti, jolla savukaasut saa kiertämään yläreunan kautta. Alukupeäisestihän imuri imaisee ne pois jo puolivälissä konvektiota.

Vetoa tuo tuntuu vähän jarruttavan, pesä palaa 0,5m pitkällä sekapuulla 2,5h, noin puoli h pidempään kuin aiemmin, joten tarkemmin ei osaa hyötyä sanoa, mutta savukaasut kuitenkin laski 230-260 välillä polton vaiheesta riippuen.