Paras puukattila

[seppol]

No nyt lambdamiehet ja muutkin. Minkälaisia hyötysuhteiden muutoksia ilmaylimäärät, joita lambda säätelee, aiheuttavat kun muut olosuhteet pysyvät samoina, tai sanotaan että niihin ei vaikuteta.
Voi olla mielipide, tieto tai arvaus. Otetaan vertailuarvoiksi kuivan savukaasun happipitoisuus prosentteina. Vertailuluvut on: 5%, 6%, 7%, 8%, 9%, 10%. Mikä näistä luvuista on paras käytettäväksi?

[ev3449]

Jos saa vaikka 5% säästöä lambdalla, niin kannattaako sen takia uhrata 3500 euroa. Vedoluxin mainosvideolla väittävät, että kun kattilan nuohous on helppoa, niin  se tulee tehtyä useammin ja pitkässä juoksussa säästöä kertyy vähentyneenä puutyötä. Pienen pää on ihan ymmällä näiden viimeisten ehdokkaiden välillä

Noiden kalliimpien kattiloiden asiakaskunta ei perusta päätöstään pelkkään lambdaan tai hankintahintaankaan.

Lambdalla ja kosketusnäytöllä varustettuja kattiloita löytyy useasta hintaluokasta ja kaikille löytyy markkinansa. Suomessa kuitenkin tunnutaan kattiloiden kohdalla pitävän hankintahintaa ehdottoman määräävänä tekijänä. Kuitenkin esim. autoja hankitaan muitakin kuin "Dacia" merkkisiä.

Myös moni on valmis sijoittamaan vaikkapa maalämpöön 10000€ +, mutta puun ollessa päälämmönlähde, laitteiston pitää olla halvin mahdollinen.
Niin kauan kun puulämmitys ei ole vaihtoehto lämmitysmuodolle siinä missä maalämpökin tms., vaan yritys selvitä hautaan mahdollisimman halvalla, ei täällä kannata valmistaa tai myydä kattiloita. Halvimmat kattilat löytyvät ja tulevat tulevaisuudessakin löytymään massatuotettuina halvan työn, materiaalien jne. luota jostain idästä.

[AnssiKo]

Nyt manuaalimiehet. Millaisia savujen lämpöja ja jäännöshappiprossia teiltä lähtee piipusta ulos kun seisotte pannun vieressä, entä montako prossaa pannunpaloajasta yleensäkään seisotte yleensä pannun vieressä?

Voin aloittaa: savujen lämpöja tulee tarkasteltua satunnaisesti etänäytöstä, puuttumisrajat 140 ja 195, jos sattuu huomaamaan. Jäännöshapesta ei hevon humpan vertaa tietoa, mut yleensä ainaski tarpeeksi. Pannun vieressä ei mee hyvä jos 10% polttoajasta. Ei ihan testitilanteen säätötasoa.  

[ev3449]

Minkälaisia hyötysuhteen muutoksia seppol saa aikaiseksi jos lakkaa lisäämästä puita sopivasti "tarpeen mukaan". Eikö tämä ole alkeellisin tapa yrittää pitää seossuhde kohdillaan ja palaminen sopivissa mittasuhteissa?

[markkulievonen]

>>Myös moni on valmis sijoittamaan vaikkapa maalämpöön 10000€ +, mutta puun ollessa päälämmönlähde, laitteiston pitää olla halvin mahdollinen.<<


Niimpä. Todelllisuus on miten puulämmitys painii aivan eri sarjassa kuin maalämpö. Maalämmön huolettomuutta / vaivattomuutta voi verrata suorasähkö lämmitykseen.
Taas puulämmitys vaatii lämmittämisestä huolehtimista ja juuri tuohon liittyy miten moni haluaa vapaata lämmittämisestä  ja  lisää aurinkolämmityksen kesä ajaksi.

Turha näitä asioita on kaunistella ja pitää asenteita yllä.

[CMK77]

No nyt lambdamiehet ja muutkin. Minkälaisia hyötysuhteiden muutoksia ilmaylimäärät, joita lambda säätelee, aiheuttavat kun muut olosuhteet pysyvät samoina, tai sanotaan että niihin ei vaikuteta.
Voi olla mielipide, tieto tai arvaus. Otetaan vertailuarvoiksi kuivan savukaasun happipitoisuus prosentteina. Vertailuluvut on: 5%, 6%, 7%, 8%, 9%, 10%. Mikä näistä luvuista on paras käytettäväksi?

Ei kai se muutaman prosentin ylimäärä vaikuta kovin paljon mutta minkälaisia hyötysuhteiden muutoksia tapahtuu kun jäännöshappi tippuu lähelle 0%? Tätähän lambda anturilla huomataan myöskin ja silloin automatiikka lisää toisioilmaa. Mitä tapahtuu "manuaali"kattilassa tässä vaiheessa?

[markkulievonen]

Ei kai se muutaman prosentin ylimäärä vaikuta kovin paljon mutta minkälaisia hyötysuhteiden muutoksia tapahtuu kun jäännöshappi tippuu lähelle 0%? Tätähän lambda anturilla huomataan myöskin ja silloin automatiikka lisää toisioilmaa. Mitä tapahtuu "manuaali"kattilassa tässä vaiheessa?

Hapen väheneminen / puuttuminen palamisesta tuottaa nokeentumista. Toinen tekijä on, pystyykö palaminen hyödyntämään  annettua happea. Lämpötila ja palamisen muoto. Mitä kirkkaampi palaminen ja pyörteisempi sitä parempi lopputulos.
Hapettomuushan näkyy tummana liekkinä, jossa on yhä enemmän tummaa "savua" liekin kärkeen mentäessä. Yli ilma ei ole niin haitallista kuin hapeton palaminen.

Eli lyhyesti. Manuaalikattilassa säädöt pielessä.

[pjokinen]

>>Myös moni on valmis sijoittamaan vaikkapa maalämpöön 10000€ +, mutta puun ollessa päälämmönlähde, laitteiston pitää olla halvin mahdollinen.<<

Niimpä. Todelllisuus on miten puulämmitys painii aivan eri sarjassa kuin maalämpö...Turha näitä asioita on kaunistella ja pitää asenteita yllä.

Ja sitten paluu maanpinnalle. Saman lämpötehon tuottava maalämpö systeemin perustamiskustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna puuhun. Turha näitä asioita on kaunistella ja pitää asenteita yllä.

Itseäni esimerkkinä pitäen. Oma asuntoni imee energiaa sen verran että maalämpöä mitoitettaessa olisi pitänyt porata kaksi tynkä reikää tai yksi pidempi. Kustannusarvio oli mitoittajasta riippuen 25 000 - 30 000 eurostoliiton valuuttaa. Puulla nykyaikainen järjestelmä noin 10 000. Myös lämpöenergian hinta olisi pumpulla ollut noin 3 c/kW ja puulla tuo on lähtötilanteesta riippuen 1-3,5 c/kW . Kyllähän se "mukavuuden" hinta on jonkun moinen. Turha näitä asioita on kaunistella ja pitää asenteita yllä.

Semmoinenkin vielä että patterikierron kuuman veden tarve kylmillä keleillä on sitä luokkaa että tuolla järeällä maalämpösetilläni olisi pitänyt joko lämmittää suorallasähköllä loppulämmitysvesi 50-65jolloin se pumpun Coppikin olisi tippunut lähelle kakkosta. Tai sitten kivilinnaani olisi pitänyt tehdä 50 000 rahan lisäeristys työt, jolloin töllin ulkonäkö olisi muuttunut radikaalisti. Turha näitä asioita on kaunistella ja pitää asenteita yllä.

Tämäkin oksennukseni on kirjoitettu ido59 toimistojakkaraltani. Turha näitä asioita on kaunistella ja pitää asenteita yllä.

[Aprikoi]

Jokainen tapaus on yksilöllinen. Monet maksavat käytännössä maalämmöstä jonkin tonnin yli kymppitonnin, ehkä 15 000, eikä heillä ole mahdollisuutta omiin puihin. Näissä tapauksissa maalämpö rationaalisesti ajatellen on ainoa järkevä valinta. Se on sitten eri asia, jos tahtoo harrastaa puulämmitystä.

Minusta tuntuu, että usein puulämmittäjät myös unohtavat pienet kulut, joita puun hankkimiseen liittyy. Vuosien mittaan niistäkin kuitenkin kertyy jonkinlainen summa.

Puulämmityksen käytännössä suuri varaaja ja tehokas suuren varastopesän kattila helpottavat merkittävästi. Mikäköhän on noiden varaajien kestoikä? Mitä olen Akvoista lukenut, niin laatuvaikutelma ei kovin korkeaksi ole noussut. Jos ostaa kalliin suuren pöntön, niin joutuuko uuden kalliin ostamaan jo 10 vuoden päästä?

[markkulievonen]

>>Semmoinenkin vielä että patterikierron kuuman veden tarve kylmillä keleillä on sitä luokkaa että tuolla järeällä maalämpösetilläni olisi pitänyt joko lämmittää suorallasähköllä loppulämmitysvesi 50-65jolloin se pumpun Coppikin olisi tippunut lähelle kakkosta<<

Tottahan toki ääriesimerkkejä löytyy, mutta onka pakko verrata asioita just omaan mörskään. Täällä päin maalämmön sai reilu vuosi sitten paikalleen asennettuna 10.000€ + maaputkisto. Nyt jopa halvemmalla.Itse olisin saanut 11.500€ kokonaisuuden ja markkinoiden johtotähden, jonka cop käytännön tasollakin on yli 4.5 ja hyvissä olosuhteissa lähelle 5:ttä.

Niin, jos ostaa lambdalla varustetun hyvän kattilan, + varaajan härpäkkeineen asennettuna , niin 10000€  loput jaksaa korjata tai kaivaa lisää kuvetta.

[pjokinen]

Tottahan toki ääriesimerkkejä löytyy, mutta onka pakko verrata asioita just omaan mörskään.

Pakkohan se on, kun se tässä omaa napaani on lähinnä ja on myös reaalimaailman ajankohtainen tapaus. Käytännössä isoissa ja vanhemmissa taloissa tämä on ihan arkipäivää. Tämmöisiä taloja on vielä paljon öljyn perässä ja useampaan on myös maalämpöjä tarjottu. Tämän tyyppisiin taloihin ei kertakaikkiaan riitä maalämpöukkojen perusmitoitus jota käytännössä tarjoavat aina alitehoisena ellei ymmärrä itse kysyä mitoituksen perään.

Täällä päin maalämmön sai reilu vuosi sitten paikalleen asennettuna 10.000€ + maaputkisto.

Promillella lämmittäjistä on mahdollisuus ostaa peltoa siinä määrin että vaakaputkisto on mahdollinen. Käytännössä kaivo on se jonka mukaan kannattaa näissä asioissa hinnoista puhua.

Niin, jos ostaa lambdalla varustetun hyvän kattilan, + varaajan härpäkkeineen asennettuna , niin 10000€ loput jaksaa korjata tai kaivaa lisää kuvetta.

Näin se puulämmitys maksaa, ei kai sitä kukaan kiistä. Se että samaan hintaan näissä ei niin uusissa taloissa saisi pumppulämmityksen ei kyllä reaalimaailmassa totetudu. Pumppulämmitys toimii hyvin uusissa ja uudehkoissa pientaloissa, joissa ei tarvita kuumaa vettä lämmityskiertoon. Mikäs muuten se sinun pumppusi Coppi olisi jos joutuisit paistamaan sillä lämmitysveden vaikkapa 55 asteiseksi? Paljonko se kykenee tuottamaan lämmitysenergiaa tuolla lämpötillala?

Pakko kysyä miksi et julista ilosanomaasi maalämpöfoorumilla, siellä saisit varmaan paremman vastaanoton asiallesi? Siellä on moneen kertaan käyty läpi nämä kustannus kysymykset ja mitoitukseenkin liittyvät aiheet, kuten myös ideologiset väittelyt eri pumppumerkkien välillä. Täällä roikkujat kaiketi ovat sen verran ymrtäväisiä että käsittävät että täällä puhutaan puun poltoon liittyvistä lämmitysmuodoista ja tuolla toisella foorumilla taas niistä pumppu jutuista. Keskustelu omilla foorumeilla omista aiheista on taatusti hedelmällisempää kuin lähteä trollaamaan omaa "propagandaasa" väärällä foorumilla.

[ev3449]

Niimpä. Todelllisuus on miten puulämmitys painii aivan eri sarjassa kuin maalämpö.

Jonkun tilaston mukaan Saksassa asennettiin omakotitalouksiin vuonna 2014 päälämmönlähteeksi lämpöpumppu n. 58000 kertaa joista ilma-vesi lämpöpumppu 39500. Vastaavasti biomassan polttokattiloita n. 36000 kertaa, joista klapikattiloita 15500 (pelletti 15500 ja hake 5000). Kaasukondenssikattila oli ylivoimaisesti yleisin valinta.

Noiden laadukkaampien puukattiloiden tuotanto- ja markkina-alue on kaiketi Saksa-Itävalta-Hollanti tietämillä, eikä "laadukkaampia" kattiloita myöskään valmistettaisi jos kaikkialla kriteerinä olisi löytää halvin mahdollinen vaihtoehto puun polttamiselle.

Suomessa puulämmityksen keskimääräiseksi hyötysuhteeksi lasketaan ymmärtääkseni yhä n. 55%. Valtaosa puulämmittämisestä tapahtuu täten perinteisillä yläpaloperiaatteeseen perustuvilla varaavilla tulisijoilla/keskuslämmityskattiloilla, mikä kuvaa mielestäni hyvin Suomalaista suhtautumista puulämmittämiseen ja siihen liittyvään kehitykseen.

Liitteessä vanhaa tilastoa lämmitysmuotojen vaihtoon/kehitykseen liittyen Suomessa.

[markkulievonen]

>>Pakko kysyä miksi et julista ilosanomaasi maalämpöfoorumilla, siellä saisit varmaan paremman vastaanoton asiallesi? <<

Niimpä. Minulla ei ole tarvetta haalia ympärilleni samanmielisiä ihmisiä = olla keskipisteenä. Pohdin vain asioita todellisuudesta käsin.
Toisaalta, jos foorumilla muutettaisiin kirjoitustasoa, niin samalla hidastettaisiin puulla lämmittämisen näivettymistä /mielikuvien vääristymistä.

Mitä ilosanomaan  liittyy, niin todellisuus omakotitalon rakantajien keskuudessa kertokoon asian puolestani.Lapsikin tämän  tietää kun yhdistää ihmisen käyttäytymisen  ja tämän ajan.




http://www.energiatehokaskoti.fi/files/498/Lammitysmuotojen_markkinaosuus_uusissa_pientaloissa_2006-2014.jpg

[Rampe]

Noiden kalliimpien kattiloiden asiakaskunta ei perusta päätöstään pelkkään lambdaan tai hankintahintaankaan.

Lambdalla ja kosketusnäytöllä varustettuja kattiloita löytyy useasta hintaluokasta ja kaikille löytyy markkinansa. Suomessa kuitenkin tunnutaan kattiloiden kohdalla pitävän hankintahintaa ehdottoman määräävänä tekijänä. Kuitenkin esim. autoja hankitaan muitakin kuin "Dacia" merkkisiä.

Juuri näin 
Moni nuukailija pistää rahat vaikka merskaan. Mutta onhan se eriasia toki. Kattilalla on huonompi mahtailla naapurille ja kun on vielä niin kurjaa, että on puullalämmittävä 
Ja rakentaako joku talon aivan halvimman mukaan. ei, ei..

Täällä on jotain yritystä ollut tarjota ns. parempia kattiloita markkinoille. Käänteispaloja useampaakin merkkiä 90 ja 2000 luvulla. Kysyntä vain puuttui. Ostettiin kilpaa yläpalo ja kaksoiskattiloita, ne edullisimmat vaihtoehdot.

[markkulievonen]

Juuri näin 
Moni nuukailija pistää rahat vaikka merskaan. Mutta onhan se eriasia toki. Kattilalla on huonompi mahtailla naapurille ja kun on vielä niin kurjaa, että on puullalämmittävä 
Ja rakentaako joku talon aivan halvimman mukaan. ei, ei..

Täällä on jotain yritystä ollut tarjota ns. parempia kattiloita markkinoille. Käänteispaloja useampaakin merkkiä 90 ja 2000 luvulla. Kysyntä vain puuttui. Ostettiin kilpaa yläpalo ja kaksoiskattiloita, ne edullisimmat vaihtoehdot.

Onhan myös ihmistyhmä, joka sirottelee rahansa tasaisesti. Autoiluun, lämmityslaitteistoon jne...Itse kuulun tähän ryhmään. Esim.  kattilan vaihdon yhtydessä laskiskelin vaihtoehdot ja maalämmitykseen siirtyminen olisi tullut  8000€ kalliimmaksi kuin hankkia Atmos kattila. Jos kattiloiden hinnat olisivat olleet yli 5000€, niin maalämmitys olisi ollut valintani.