Uusi kattila vanhan YP40 tilalle

[dieseljätkä]

Onko kenelläkään kokemusta kuin paljon puunkulutus on vähentynyt kun on vaihtanut yläpalon käänteispaloon?

Jotenkin jäänyt ajatus, että lämmityspuun tarve olis kolmasosan vähentynyt. Ainakin nyt  parin talven jälkeen on kosolti puita jäljellä ja ennen tuppasivat loppumaan jopa kesken talven.

[25mottia/v]

samansuuntainen arvio puunkulutuksen vähenemisestä.  ainakin 25% vähentynyt mutta ehkä enemmänkin.   Nyt oli aika tiivispolttotahti, en montaa vapaajaksoa pitänyt ja silti liiterin nurkassa on vielä semmoinen varttiliiterillinen jäljellä.   Yläpalolla piti olla liiteri juuri niin heiteltynä täyteen että tahtoi tulla alkysyksystä ovesta vierimällä ulos.  Nyt olen voinut jättää oven suuhun hyvän tilan missä saa aloittaa kasan ottamisen eli neliömetrin verran lattiaa näkyviin. 
Puukasani siis on harvin mahdollinen heittotyyli. 

[Jooseppi]

Alapalosta vaihdoin . Ehkä viisitoista/parikymmentä prossaa vähemmän puuta .
Tuhkaa taitaa tulla puolet vähemmän . Savukin väheni .

[teuvo]

Nuppi alkaa seota noitten pannujen kaa, pistin sitten vihdoin paperille tietoja vertailua varten.

Nyt alkaa vigas 60 poltella ( ei vielä puita  ), hiukka tullee ahdasta savuimurin kanssa. Kaikki vippaskonstit täytyy ottaa käyttöön ettei kattila jää oven eteen. Savuimuri nostaa myös hinnan samoihin biotecin 45 kanssa.
Jos oikein ymmärsin niin vigas 60:ssä varastopesän leveys on 57 cm, eli 50 cm klapit menis jopa poikittain. Pikkasen liian iso teholtaan, ulkomitoiltaan ja varastopesältäänkin mutta eihän sitä tarvii piripintaan täyttää, sillai sopivasti sään mukaan. Pannun oveen diagrammi, josta näkee tarvittavan puumäärän eri pakkasasteilla 

Maga kattiloitakin tuli vilkuiltua, pieniä ulkomitoiltaan, pakki vain puuttuu vai lambdako se oli. Jotain automaatiikkaa niissä kuitenkin on. Eikä hinnan kiroissa. Foorumilla ainakin yksi käyttäjä ja on ihan tyytyväinen valintaansa.

Nuo sytytys ohjeet myös ihan tervetullutta tietoa, nuuppi voi sössiä homman monessakin  kohdassa. Pitää varata niitä grillihiiliä ensimmäiseen sytykseen

Kiitoksia taas kaikille kommentoijolle ja koko foorumille

Aloin sitä diakrammia ihan vakavissaan miettimään. Vaaka-akselille asteet +10 => -35 C ja pystyyn kulutus 0 - 280 kWh. Pystyakselille myös puunkulutus kg, 1 kg=> 3,6 kWh.

Tuossa vaiheessa hoksasin laittaa kaikki asteikot vaakasuoraan päällekkäin. Lisäsin siihen vielä tarvittavan tehon eri lämpötiloissa.

Tuotekehitystä:
- laminoidaan tuo paperi ja tehdään siitä laskutikku laittamalla siihen jonkinlainen liukuluisti
- lisätään vielä yksi asteikko, jossa on varaajan riitävyys tunteina ulkolämpötilan suhteen
- menoveden lämpötilat ois kiva tuohon saada, koska vaikuttaa varaajan riittävyyteen

 Eihän tuolla vielä oikeastaan mitään lasketa. Mietinnässä josko osais jonkinlaisen "polttosuunitelman" saada tuohon ikäänkuin laskutehtävän ratkaisuksi.


Saako joku "neropatti" tuosta inspiraatioita? Mitä muuta tuosta vois irrota? Mielipiteitä ehdotuksia?

[Högforssi]

Mä olen salaa taustalta lukenut tätä sivustoa jo vuosia. Aina ajatellut, että omaa lämmitystä olis mahtava jotenkin parantaa, siten että työ helpottuu. Aina joskus silti tulee mieleen, että ei se taida helppoa olla muillakaan. Ja täytyy sanoa, että äskeinen kirjoitus kyllä vahvisti hieman samaa ajatusta

[teuvo]

Olikos tuossa jonkinlainen ironia mukana? Myönnän kyllä olevani hiukka idiootti. Puulämmitys on aika helppoa kun vanha lämmittäjä tekee sitä rutiinilla.
Nykyaikana kuitenkin joka hommasta pitäis olla "laatukäsikirja" ym. yksiselitteistä ohetta siten että kukatahansa osaa käyttää "laitteistoa" lukemalla ohjeen. Täälläkin on käsitelty tapausta, jossa lämmityskattila räjähti tuhoisin seurauksin kun ei osattu käyttää oikein.

Em. "laskutikun" tarkoitus on olla osa jotain ohjeen kaltaista, jolla mm. optimoitaisiin sopiva polttopuumäärä, etenkin kun varaajaan ei mahdu kuin 1/3 täydenpesällisen energiasta.

Pidemmän aikaa olen minäkin sivustoa selannut, puulämmityksen saloja on auennut paljon. Joitain kuvia ja linkkejä ei näe ellei kirjaudu. On täällä hullumpiakin ajatuksia esitelty 

[Urpo82]

Voihan tohon laskenta hässäkkään lisätä myös poltettavan puulajin. Koivu vs havupuu ja sen mukaan lataa pesään puut tarviiko paljon vai vähemmän energiaa.

[Högforssi]

Olikos tuossa jonkinlainen ironia mukana? Myönnän kyllä olevani hiukka idiootti. Puulämmitys on aika helppoa kun vanha lämmittäjä tekee sitä rutiinilla.
Nykyaikana kuitenkin joka hommasta pitäis olla "laatukäsikirja" ym. yksiselitteistä ohetta siten että kukatahansa osaa käyttää "laitteistoa" lukemalla ohjeen. Täälläkin on käsitelty tapausta, jossa lämmityskattila räjähti tuhoisin seurauksin kun ei osattu käyttää oikein.

Em. "laskutikun" tarkoitus on olla osa jotain ohjeen kaltaista, jolla mm. optimoitaisiin sopiva polttopuumäärä, etenkin kun varaajaan ei mahdu kuin 1/3 täydenpesällisen energiasta.

Pidemmän aikaa olen minäkin sivustoa selannut, puulämmityksen saloja on auennut paljon. Joitain kuvia ja linkkejä ei näe ellei kirjaudu. On täällä hullumpiakin ajatuksia esitelty 

Ironiaa , huumoria mitä lie. Ymmärrän kyllä tuon "laatukäsikirjan". Meillä taitais tulla pakkanen tupaan, jos mulle yhtäkkiä tulis "lähtö". Yhden kerran opetin ja taisin kirjallisia ohjeitakin antaa, kun sai etukäteen valmistautua. No muutaman päivän kuluttua se lämmitys vastuu taas siirtyi mulle ja nykyään vaan kysytään, että "onko siellä lämmintä vettä". Olen määkin yhtä onettomuusraporttia lukenut, missä pannuhuone muutti keittiöön ja asukas yläkertaan. Tuossa kait suurin moka oli tehty asennuksessa. Toisaalta on täälläkin ketjuja joissa kerrotaan, että " sitten avaan hanat varaajan ja kattilan välistä". Tekis mieleni kysyä, että miksi se hana pitää kiinni kääntää. No kait viisaammat tietää ja senkin missä varoventtiilit sijaitsee.

[Harri2]

Olen määkin yhtä onettomuusraporttia lukenut, missä pannuhuone muutti keittiöön ja asukas yläkertaan. Tuossa kait suurin moka oli tehty asennuksessa. Toisaalta on täälläkin ketjuja joissa kerrotaan, että " sitten avaan hanat varaajan ja kattilan välistä". Tekis mieleni kysyä, että miksi se hana pitää kiinni kääntää. No kait viisaammat tietää ja senkin missä varoventtiilit sijaitsee.

Varmaan kyse siitä Högforssista, joka kiehunut tyhjäksi ja sitten, ehkä punahehkuiseen, kattilaan lisätty vettä...
Jos kattilassa on yläputken sulkeva auton termarin mallinen systeemi ja alaputkessa jostain asentajan päähänpistosta takaiskuventtiili, on pommi jo melkein viritetty. Varot vuotavina tulpattu ja tosiaan jotain hanoja lämmityksien välillä suljettu...

Kaikki me ollaan enempi tai vähempi TI-miehiä, mutta omissa asennuksissa yritän muistaa sen, että kun itse lähden niin omat jälkeläiset niitä vehkeitä sitten yrittää käyttää...

[Högforssi]

Varmaan kyse siitä Högforssista, joka kiehunut tyhjäksi ja sitten, ehkä punahehkuiseen, kattilaan lisätty vettä...
Jos kattilassa on yläputken sulkeva auton termarin mallinen systeemi ja alaputkessa jostain asentajan päähänpistosta takaiskuventtiili, on pommi jo melkein viritetty. Varot vuotavina tulpattu ja tosiaan jotain hanoja lämmityksien välillä suljettu...

Kaikki me ollaan enempi tai vähempi TI-miehiä, mutta omissa asennuksissa yritän muistaa sen, että kun itse lähden niin omat jälkeläiset niitä vehkeitä sitten yrittää käyttää...

Kyllähän se sama tapaus on ja pahinta täs taitaa olla se ,että luulen saman putkarin asentaneen munkin Högforssin. Onneksi mulla sentäs se vesi menee ensin varaajaan ja varo silloin (kerran) toimi. Mutta myönnän tyhmyyksissäni lisänneen kiehuneeseen järjestelmään kylmää vettä. Tuossa onnettomuudessa se kait tosiaan lisättiin tulikuumaan kattilaan ja taisi höyrystyä heti. Ehkä juuri tuostakin syystä olis ehkä parempi vaihtaa vaikka johonkin automatiikalla toimivaan käänteispaloon, sillä se vedonsäätimen ketjuhan on aina liian lyhyelle säädetty.

[Jusehut]

Kyllähän se sama tapaus on ja pahinta täs taitaa olla se ,että luulen saman putkarin asentaneen munkin Högforssin. Onneksi mulla sentäs se vesi menee ensin varaajaan ja varo silloin (kerran) toimi. Mutta myönnän tyhmyyksissäni lisänneen kiehuneeseen järjestelmään kylmää vettä. Tuossa onnettomuudessa se kait tosiaan lisättiin tulikuumaan kattilaan ja taisi höyrystyä heti. Ehkä juuri tuostakin syystä olis ehkä parempi vaihtaa vaikka johonkin automatiikalla toimivaan käänteispaloon, sillä se vedonsäätimen ketjuhan on aina liian lyhyelle säädetty.

kannattaa asentaa turva venttiili. hoitaa jäähdytyksen ennen kun vesi on kiehumis pisteessä.. menovesi jos nousee yli 97° alkaa kylmäävettä tulemaan kattilan tuloputkeen ja paine kun nousee yli 1.5 niin varo alkaa yläputkesta tyhjentää...

[Pähkäilijä]

Onko kenelläkään kokemusta kuin paljon puunkulutus on vähentynyt kun on vaihtanut yläpalon käänteispaloon?

käytttäjä Kahe on merkannu kuukauskulutuksensa ja tossa seurannan aikana vaihtui Arimax 240 Attackin 35 pannuun

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=448.0

Tuotekehitystä:
- laminoidaan tuo paperi ja tehdään siitä laskutikku laittamalla siihen jonkinlainen liukuluisti
- lisätään vielä yksi asteikko, jossa on varaajan riitävyys tunteina ulkolämpötilan suhteen
- menoveden lämpötilat ois kiva tuohon saada, koska vaikuttaa varaajan riittävyyteen

 Eihän tuolla vielä oikeastaan mitään lasketa. Mietinnässä josko osais jonkinlaisen "polttosuunitelman" saada tuohon ikäänkuin laskutehtävän ratkaisuksi.


Saako joku "neropatti" tuosta inspiraatioita? Mitä muuta tuosta vois irrota? Mielipiteitä ehdotuksia?

Käyttäjällä Jolla on seurantalaskuri josssa tais olla varaajan lämpötilat, ulkoläpötila, tiedetty kulutus ym josta laski kuinka pitkään varaajassa viel riittää paukut ennen uusintalämmitystä.

[kahe]

  ja jatkosta voi seurata siirtymistä mlp, jossa karkeasti lämmitys vei yhtä paljon kWh kuin meni kg puuta. Vähän vaikea luettava copy paste taulukkona ilman erisäätöä tänne paremmin näkyväksi.

[teuvo]

Tuotekehitystä:
- laminoidaan tuo paperi ja tehdään siitä laskutikku laittamalla siihen jonkinlainen liukuluisti
- lisätään vielä yksi asteikko, jossa on varaajan riitävyys tunteina ulkolämpötilan suhteen
- menoveden lämpötilat ois kiva tuohon saada, koska vaikuttaa varaajan riittävyyteen

 Eihän tuolla vielä oikeastaan mitään lasketa. Mietinnässä josko osais jonkinlaisen "polttosuunitelman" saada tuohon ikäänkuin laskutehtävän ratkaisuksi.


Saako joku "neropatti" tuosta inspiraatioita? Mitä muuta tuosta vois irrota? Mielipiteitä ehdotuksia?

Tikkua luonnosteltu.
Alimalla rivillä tulevan vuorokauden keskilämpötila. Sitten oman tönön keskim. kulutus em. lämpötiloilla ( 0 kWh/ +10 C => 270 kWh/ -30 C ), siitä oli helppo laskea keskiteho ( 0 - 11,3 kW ).
Neljännellä rivillä tarvittava puumäärä kiloissa ( 0 - 75 kg ), siihen sisältyy kattilan huötysuhde ja oletettu puun kosteus. Käytin arvoa 3,6 kWh / kg.

Voihan tohon laskenta hässäkkään lisätä myös poltettavan puulajin. Koivu vs havupuu ja sen mukaan lataa pesään puut tarviiko paljon vai vähemmän energiaa.

Kaikilla puulajeilla likimain sama energiasisältö kun mitataan kiloissa. Kosteus vaikuttaa huomattavasti, joten laskutikun luistiin voisi tehdä nivelletyn "viisarin", jossa on itsessään kosteus asteikko. Nivelkohta olis esim. oletetun normipuun kilojen kohdalla ja viisaria käännetään oikealle tai vasemmalle sen mukaan onko käytettävät puut kuivempia vai märempiä kuin  oletus.  Viisari osoittaisi tarvittavan puumäärän eri kosteksilla. Tuon vois vielä onnistua tekemäänkin.

Useimmat puulämmittäjät taitaa kuitenkin mitata puitansa tilavuuden mukaan; varastossa on motteja ja kattilaan laitetaan 1/2 pesällistä tai 2/3 pesällistä jne. Tässä kohtaa tulee puulajin vaikutus esille. Muunnos kiloista litroiksi vaatisi em. viisarin päähän toisen nivelen ja viisarin, jota kääntämällä sitten tulee eri puulajit huomioiduksi. Ehkä tuo ensimmäinen viisari laitetaan kääntö puolelle, jossa omat asteikot koivulle, havupuille ja haavalle litroina.

Tuommosen laskurin tekeminen exeliin olis aika helppoa ( jos osaa ) mutta monellako lämmittällä olis aikaa tai mielenkiintoa tai edes sitä exeliä käsillä?

Yksinkertainen digiversio:
piirretään vaikkapa kattilan otsapintaan 75 mm pitinen viiva, vastaa siis max puun kulutusta. Viiva jaetaan 40 osaan mikä vastaa ulkolämpötiloja +10 - -30 C. Digitönärillä mitataan väli 0 - ennustettu lämpötila, näytössä suoraan tarvittava koivupuun määrä kiloissa 
 

[Urpo82]

Juuri sitä ajattelin mitä tuossa lopussa kirjoitit ja aiemmin kirjoitit jo:
"
 
Em. "laskutikun" tarkoitus on olla osa jotain ohjeen kaltaista, jolla mm. optimoitaisiin sopiva polttopuumäärä, etenkin kun varaajaan ei mahdu kuin 1/3 täydenpesällisen energiasta"

Kun täysipesä havupuuta on n. 3/5 osa pesälistä koivua? Siksi tarvitsisi taulukko olla kiloina ja puut punnita eikä 1/3, 2/3 osa pesällisisä. Tietenkin taulukko olisi helppo tehdä vaikka koivulle ja laittaa siihen sitten kerroin esim. 1.4. Eli 0.5pesällistä koivua olisi 0,7 pesällistä havua. Näin säästyisi puun punnitsemiselta sekä taulukosta voisi tulla selkeä lukuisempi.
Tietenkin mittaus ei pesätilavuuksina ei ole ihan niin tarkka kuin kg mittaus, mutta ei aina käytönaikainen kulutuskaan ole tiedossa jos käytössä on samanaikaisesti vaikka pesukone,tiskikone sekä suihku.