Kattilan vaihto edessä :(

[markkulievonen]

Niin, jos on manuaalisäätöinen käänteispalo kattila, nin se vaatii tutustumista kattilaan ja sen toimintaan,- jos  haluaa sen palavan puhtaasti.Jos oikein ymmrrän, niin lambda version säätöihin ei tarvitse koskea.

Jokainen voi tutkia kattilansa toimintaa, miten puhtaasti se palaa. Jos / kun  harjalla puhdistuksen jälkeen ei jää pikikerrosta,- jonka havainnoi vain esim. puukolla raaputtaen, niin kattila palaa puhtaasti. Mitä paksumpi pikikerros, sitä huonommin kattila palaa. Kattilan savutuksen aikana muodstuu juuri tätä pikikerrosta.

Omassa kattilassa suurin ongelma on tuon ohut lentotuhka, jota kertyy rakenteiden nurkkiin. Alussa puhdistin kattilaa kuukauden välein, mutta huomasin se aivan turhaksi puuhasteluksi. Nyt,- hyvä jos parikertaa vuoteen ja silloinkaan savukaasumittarista ei huomaa erikoista muutosta.

Niin, toisaalta olisi mielenkiintoista käyttää lamdalla varustettua kattilaa ja todeta onko se mainettaan  suosiva.

[VPJ]

Pitäisi omistaa molemmat versiot, käsisäätöinen ja lambdaohjattu että voisi kommentoida niiden ominaisuuksia.

Kotimaisen yläpalon sai tukkoon parissa päivässä sopivalla puulla säädöistä huolimatta, tarkalla puun valinnalla selvisi viikon tuubien nuohousvälillä (leka ja krassi).

Nykyiset lambdaohjatut selviävät vuoden nuohousvälillä ja silti tuhka on kevyttä helposti harjattavaa (käsin tuubiharjalla ja pensselillä).

Oma mielipiteeni on että manuaalisäädöt voi unohtaa ja lambda on nykypäivää kunnes kehitetään parempi ohjaus kohtuu hinnalla, lambdahan on halpaa jokapäiväistä nykytekniikkaa eikä mitään hifiä.

[jolla]

Kotimaisen yläpalon sai tukkoon parissa päivässä sopivalla puulla säädöistä huolimatta, tarkalla puun valinnalla selvisi viikon tuubien nuohousvälillä (leka ja krassi).

pahasti on jokin pielesä, jos noin

1-2 kertaa vuodessa rassaan tuubit harjalla, kotimainen -66 malli högfors yläpalo, hieman harmaata kevyttä untuvaa lähtee

[hiili]

Pannarix kenenkä tekele tuo teidän tehokaampi kattila ja onko käytössä hake vai puu, mitenkä polttoaineen syöttö tapahtuu ?

[Markku]

Pannarix kenenkä tekele tuo teidän tehokaampi kattila ja onko käytössä hake vai puu, mitenkä polttoaineen syöttö tapahtuu ?

Eiköhän allekirjoituksessa oleva Attack DPX Profi ole panopoltto kattila.

[Zetor]

Eiköhän allekirjoituksessa oleva Attack DPX Profi ole panopoltto kattila.

tarkoitti varmaan tuota isompaa kattilaa.

[vesimies]

Tässä ihan naapurissa laitettiin uusi kotimainen puukattila, jonka merkkiä en nyt viitsi mainita, viime vuonna. Sitä ennen oli vanha jämä joka tuli tiensä päähän ja tähän uuteen laitettiin aivan samoja puita ja oli valtuutettu asentaja tekemässä säädöt, tulos oli että reilun viikon päästä tämä uusi kattila oli täysin tukossa, samaten savupiippu, nuohoojakin kuulemma ihmetteli kun oli koko piippu nuohottu saman nuohoojan toimesta ennen kattilan asennusta ja oli tämä nuohooja vielä enemmän ihmeissään kun tuo piippu on melkein 10m metriä pitkä ja pitäisi ihan heittämällä riittää tuohon kattilaan. Ongelma ilmeisesti korjaantui niin että vetoa lisättiin reilusti ja kaikki ns. valtuutetut ohjearvot unohdettiin.
Vähän OT, mutta luulisin että jos ne Suomi-kattilat olisi niin erinomaisia niin ei tuolla keski-euroopassa muita käytettäisikään.
Ja kun tuossa jossain aiemmin epäiltiin noita keski-euroopan valmistajia ja niiden kokemuksia kattilan valmistuksesta niin esim. Atmos on tehnyt kattiloita 1920-luvulta lähtien joten kokemusta löytyy varmaan enemmän kuin suomalaisilta valmistajilta yhteensä.

[Basilisk]

Dodii Kattila on pörissy jo toista viikkoa alkuun oli vaikeuksia puuiden lisämisen kanssa...(pari kerta on tullu piippua avattua räjäyttämällä XD kyllä noi savukaasut sytty piipussakin) ja toinen ongelma oli siinä ku poltta rakennusjätettä eli kakkosnelosia niin ne meina asettua aika tiiviksi ja jäävät roikkumaan ilmaan ku kaikki pohjapuut on palannu... muuten 3000l lämmenny +4 - +80 asteiseksi noin 90kg sekapuilla, parhaitten palaa oksasilput mitä tuli tehdyksi tos alkukesällä savukaasut on menny siihen 260C sitte kattila rupes rajottamaan ilmanotto, puilla sain parhamillan siihen 220C.

[repa]

Kliffat uudelle kattilalle, vigas ei liene huono valinta ollenkan. Itsekkin siihen mieltynyt kun olen uutta/seuraavaa kattilaa haikaillut.

Oksasilppu siitä hyvää että ei holvaa vaan laskeutuu hienosti arinalle. Ilmeisesti palaakin paremmin kun savukaasut pompsahtaa ylemmäs. Jos se kiusaa mieltä niin ensiö ilmaa vois pienentää. Tehon pienentäminen vois auttaa myös isompien kalikoiden polttamisessa kun kalikoille jää enempi aikaa hiiltyä.

Jos vetoa piissaa niin "savukaasujarruilla" saa myös jonkin verran savujen lämpöä alemmas. Oksasilppu arinalla lisää hiukan ( aika tavallakin ) vedontarvetta, puhallin-imuri yhdistelmä siittä hyvä että hiukan tasaa painevaihteluja.

Pientä opettelua pitää harrastaa uuden kattilan kanssa, sitten kun ollaan sinuja niin homma hoituu itsekseen.

[varikonniemi]

Avaa se salavalikko ja säädä se maksimi veden lämpötila johkin 88-90 ja max. pakolämpö sopivaksi. Näin kattila ei ala jarruttelemaan esim. kun toisen puolen holvaus romahtaa ja teho kasvaa hetkellisesti, jolloin toinenkin puoli romahtaa kohta perässä. Jos teho putoaa kun eka romahtaa, niin virtaus pienenee ja kaikki ilma menee keskeltä/takaa, ja etuosa jää helposti kantamaan.

Kattila antaa pakolämmön elää ja ylittyäkin tilanteesta riippuen, mutta veden lämpö on absoluuttinen raja kaikelle ohjaukselle.

[dieseljätkä]

Meillä on kokemusta vanhasta  käänteispalosta, joka nokesi huushollin, itsensä, piipun ja pihamaan. Yläpalo ei savuttanut juurikaan sisälle kuin sitä kautta, että ulos tuli savua kuin pistettynä ensimmäiset 10-30 min,  polton keskivaihe meni hyvin ja lopussa taas käkäleet savutti pihalle. Nykyinen käänteispalo centrometal bio tec Lambda 34kw: ei savuta sisälle, ei nokea arinan alapuolista aluetta, tuubeja en ole alle 100 heittomotin  jälkeen vielä puhdistanut kuin omalla vipunuohouksella, nuohooja kehui piippua puhtaimmaksi minkä nähnyt; ennen jokaista lämmityskertaa poistan tuhkat ja erotan hiilet sytytykseen sekä lanaan keraamiset osat; kertaalleen olen imurin käyttänyt auki ja puhdistanut, samalla imuroin tuubien alta  ja päältä irtotuhkat; kokemusta nyt keväästä 2016 lähtien.

[markkulievonen]

Tuosta tuhkien poistosta ja hiilien siivilöinnistä. Eikö tuo ole turhaa? Alussa,- tämän foorumin esilletuomana tein  jopa hiilien eroittelu seulan ja seuloin hiilet pois tuhkasta.

Mutta, tarkemmin tutkittua asiaa tuo on aivan turha puuhastelu. Nyt en yli vuoteen ole koskenut koko pesän pohjan tuhkiin ja tuhkassa oleviin hiiliin ja tuhkakerros polton jälkeen on aina vakio. Se ei siis lisäänny, vaan tuhka sulaa / palaa keramiikan pinnassa.

Siis ladon puut suoraan tuhkakeroksen päälle ja sytytän. Ei mitään eroa,- koska tuhkan seassa olevat hiilet alkavat jatkaa palamistaan siitä mihinn ne jäi. Tuhkassahan on pieniä palamattomia hiilikokkareita. Tuhkakerros omassa pysyy n 20mm paksuutena.

Taas tuon lentotuhkan poistan joka kerta toisiopalo kammiosta ja  vähennän siten sen menemistä hormiin / konvektioon. On, nopea toimienpide.

[dieseljätkä]

Pitääpä kokeilla, jotta putsaa vain toisiopalopuolen.  Siivilällä minäkin erottelen tuhkat hiilistä ja tuhkia levittelen sitten ajastaan hyötykasveille. Kiitos ja kumarrus neuvosta!

[25mottia/v]

Kompattava markkulievosta.  En ole itsekään pesän tuhkia enää edes katsonut nuohotessa. Päinvastoin tuhkaton arina ottaa suoraan liekin termisen rasituksen vastaan ja kuvittelen että alkukin lähtee kylmempänä jos putsaa kaikki arinalla olevat tuhkat ja hiilet. 
Olen siirtänyt se kansiosta: " puhdistettavat kohteet" kansioon : " autogeenisellä itsemuotoutuvalla huoltovapaalla eristepatjalla varustettu kaasutuspesä..." 
Eli laiskana huomasin että se tuhkan syntyminen ja kulkeutuminen alas on jatkuva prosessi ja kun siihen ei kajoa, on pesässä tasaiset olosuhteet.  Paljas arinakivi ei mielestäni anna mitään etuja eristävään tuhkaan verrattuna.  + tuhka luiskaa pesänkin sopivasti aukkoon ohjaavaksi.   Joskus pitää alimmaisella puulla kaivaa päille kolot ettei se jää ylös nielusta. 
Tuhka tosiaan joskus jopa omakoti-kokoluokan käänteisessä sulaakin.  Alakourussa on joskus "valettuna" parin ruokalusikallisen kokoinen hauras mutta selvästi sulanut tuhkamälli.

[markkulievonen]

Ymmärrän tuon tuhkan todella sulavan ja palavan pesän pohjalla, joka on kauttaaltaan keramiikkaa.Kattilan jäähtyessä tuhkakerros onm kiinteää / kovettunutta.

Tuhkaa tulee todella vähän eli palamisesta on kysymys.