Kirjoittaja Aihe: Ylivoimaisesti edullisin lämmitysmuoto on omalla puulla käyvä hakelämmitys  (Luettu 18772 kertaa)

puhalluspelletti

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
kävin toissapaäivänä eräässä taloudessa missä on 80kw rosteri alapalo 2m³ varaajalla mitä lämmitetään joka päivä, ei lataustermaria, isäntä säätelee varaajan ylä palloventtiilillä lämmitettäessä paineita ettei kiehu, lattialämmitys säädetään pallohanalla ja kaikki lämmöt mitataan kämmenellä, hake kattilaan kaadetaan ämpärillä ja välillä laitetaan suuri tukinpätkä sekaan, pannu sisältä senttien paksuudelta pikikarstassa, ouman on otettu pois kun käsisäädöllä saa enempi ja tasaisemmin!!! lämpöä

tuommosia lämmityslaitoksia löytyy vielä monesta paikkaa:)

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Sitä olen itsekin ihmetellyt, kun nykypäivänä on tarjolla pienitehoisiakin stokereita.
6-merin merikontti pihapiirissa ei ole hakevarastoksi kallis eikä rumenna pihapiiriä.
Juu ei istuisi mitenkään päin tuollainen kontti pihaan eikä pihaa ainakaan kaunistaisi. Eikä rakennusneliötkään enää salli mitään ja kontti voitaisiin jo laskea kiinteäksi rakennukseksi. Tai sitten pitäisi olla renkaat kyljessä, jotta "siirrettävyys" säilyisi.

Sen sijaan tuollaisen voisi upottaa vaikka autokatokseen. Joskus tuli mietittyä tuota lisävaraajan upottamista myös talon viereen. Miksi kaiken pitää olla maan päällä. Kyllähän se kierukka hakkeen sieltä säiliöstä nostaisi.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Juu ei istuisi mitenkään päin tuollainen kontti pihaan eikä pihaa ainakaan kaunistaisi. Eikä rakennusneliötkään enää salli mitään ja kontti voitaisiin jo laskea kiinteäksi rakennukseksi. Tai sitten pitäisi olla renkaat kyljessä, jotta "siirrettävyys" säilyisi.

Sen sijaan tuollaisen voisi upottaa vaikka autokatokseen. Joskus tuli mietittyä tuota lisävaraajan upottamista myös talon viereen. Miksi kaiken pitää olla maan päällä. Kyllähän se kierukka hakkeen sieltä säiliöstä nostaisi.

Ja onhan niitä hakesiiloja maaperään upotettaviakin.

ahvena

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 61
Itsekin kun tuohon muutettiin, niin pannu oli paksussa piessä. Tuolloinen asukas suunnitteli porakoneeseen jotain teräsharjaa sen putsailuun. En sanonut mitään. Tämä oli "säästänyt" haketta kuristamalla ilmaa.

Kun vaan syöttää tuonne happea riittävästi ja lämpöä, niin puhtaana tuo pannu on kyllä pysynyt. En nyt itsekään ole mitään viimeisen päälle virittelyjä tehnyt, eikä meillä ole edes Oumannia, mutta mielestäni tuo hakkeen kulutus on sen verran kohtuullista, että ei se ihan harakoille voi hirveästi lämmintä työntää.

Syksyllä avaan shunttia ja jos kovin kovia pakkasia tulee, niin sitten käyn avaamassa vähän lisää ja taas lauhduttua pienennän. Ei tuota montaa kertaa talven aikana tarvitse kääntää ja kun pannuhuoneessa joutuu muutenkin käymään aina välillä, niin samalla tuota vähän säätää kelien mukaan. Muuten saa patteritermarit hoitaa. Alakerran lattialle on termarishuntti ja tuo on koko talven samassa kohtaa. Kesäksi otan vähän pois.

Tosiaan maatiloilla hakelämpöä on. Muutenkin tuossa 50..80 kW luokassa alkaa noita olla. Näitä tällaisia pienempiä tiedän itseni lisäksi yhden. Ja tuo toinen on ihan taajamassa. Itsehän ollaan muutama kilometri taajaman ulkopuolella.

Muukalainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 124
Onhan näitä reri virityksiä nähnyt hakevarastoista. jotkut on tehnyt pyöreistä teräsviljasiiloista. varaston suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää kuinka täyttö onnistuu ja holvaantuminen on toinen juttu. Paras ratkaisu on rinne ratkaisu. varasto tulee täytettäväksi ylhäältä. sivurinteeseen katsottuna hallin päätyyn tulee hake kattila. purkain tule varsinaisen hakevaraston lattian ja kattilahuoneen lattian väliin siihhen korkoon että purkain on vaaka tasossa.
Näin tehden purkain tulee kahdelat sivulta maansisään ja yhdeltä sivulta kattiahuonetta vasten. Tällä saadaan aikaan se että mahdollinenhake ei jäädy ja aiheuta ongelmia purkaimen toiminnassa.

Yksi erittäin vaarallinen tekijä on hake kasan holvanntumisen purkaminen tai hake kasa voi tyhjentyä luolaksi joka sitten romahtaa, että sinne kasan päälle ei sitten saa mennä missään nimessä tai jos menee täytyy olla joku toinen matkassa.

Edellä jo joku pohtikin tuota hakeinvestoinnin mielekkyyttä pientaloon. Jos lähtökohdaksi otetaan lämmityksen vaivattomuus, korkea automaatio taso hakelämmityksessä. niin karkeasti  se on on investointi hinnaltaan noin puolet kalliimpi kuin esim maalämpö.. Markku olikin jäljillä hinta tasosta tuolla aiemmin. 50 KW tehoinen hake systeemi ei ole kuin kattilan hinnan verran kalliimpi kuin esim 25-30KW systeemi. koska niissä vielä käytetään samaa hakkeen siirto laitteistoa. Tästä johtuu se hake lämmityksen investoinnin kalleus pientalolämmitys muodoissa. eli ahvenan tyyppiset omatoimi systeemit on tarkoitettu omakoti suuruus luokkaan.

Hake lämmityksellä on puolensa se toimii kyllä omatoimisella lämmittäjällä niin kuin ahvenako siitä kirjoitti. Käsi täyttöisissä on varmistuttava että hake on riittävän hyvä laatuista eli vähitään sellainen hakkuri jossa seula. toiseki niin kuivaa että ei homehdu varastossa(oma terveydellinen riski) ON vaan nähnyt niin monta oman terveytensä pilannutta maatalon isäntää kun saaveilla pulannu homeista haketta.

Toiseksi jos otetaan vaikka halko lämmitys. URPO on nyt laittanut uuden isomman systeemin. kaksi 4 motin varajaa ja kattila hankinta hinta siinä 10 tonnin luokkaa jos kaikki ostaa uutena.

Jos puulogistikan saa kuntoon niin suht helppo systeemi. Pitkälle automatisoitu poltto ja lämmönsiirto.. Huonona puolena  2- 4 vuorokauden sitovuus. Toiseksi polttoaine varastoa ei välttämättä tarvii. pinot hyvin suojattuna energia varastoituu useita vuosia ja joskus tulee isompi pömpsi jostain puuta edullisesti.
Lämmitys ratkaisut on aina ns, henk koht. ratkaisuja mitä painoarvoa pitää tärkeänä. Edullisuus, helppous vaivattomuus, luotettavuus. aika pitkälti noiden arvojen painoarvoista se lämmitys muodon valinta tulee. 

ahvena

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 61
On totta, että kallis tulee hakelämmityksestä jos tosiaan aletaan tehdä luokkaa kymmenen kuution siiloa.

Mutta onko tuossa omakotikokoluokassa mitään järkeä? Jos on kotona, niin joku 500 l säiliö riittää noin viitisen päivää. Jos ei ole kotona, niin hakesiilon ja purkaimien hinnalla ostaa vähän älyttömästi vaikka sähköä. Mielestäni tuollaista pitäisi verrata esimerkiksi puulämmitykseen. En ole hintoja katsellut, mutta luulisin alta kympillä moisen saavan. Plussana hakelogistiikkaa pidän paljon helpompana mitä puulogistiikkaa eikä tarvita monen kuution varaajia tilaa viemään. Puulla ei myöskään ole edes mahdollista saavuttaa oikein minkäänlaista automaation tasoa.

Tuolla yhdellä puolitutulla on sellainen välimuoto noista. On ulkona isompi siilo, mutta tuolta ei ole automaattisyöttöä. Eli sisällä on säiliöstokeri ja sen päälle tulee kuljetinputki. Stokerissa on pintavahti, joka kertoo kun hake alkaa olla vähissä. Eli säiliön kansi auki ja napilla alkaa kuljetin syöttää haketta sisään. Ei tarvitse mitään sulkusyöttimiä ja ulkopuolelta koneella tuon välisiilon täyttö.

Itselläni on hakevarasto autotallin takaosassa. Noin 20 neliötä pohjapinta-ala, verkkopohja noin puolisen metriä maasta ylös nostettuna ja alla on iso ropeli. Tuohon metrin patja haketta päälle ja hyvillä keleillä silloin tällöin ropelia olen pyöritellyt vaikka periaatteessa suht kuivia rankoja haketankin. Tuntuisi, että hake on kuivaa ennen kattilaan päätymistään. Mitään jäätymisongelmaa ei ole vaikka kylmä tuo varasto onkin. Tosiaan hakkeen mätän reilun 100 l paperisäkkeihin ja noissa hake on pannuhuoneessa pari päivää ennen stokerin säiliöön päätymistä. Ulospäin tuota hakevarastoa ei huomaa.

Tuo hakeurakoija jota käytän, niin ei muuten omaa seulaa. Ei ole ollut ongelmaa. Ei tule tylsillä terillä/välijillä vastaterillä ja kuulemma syöttää rauhallisemmin kun tekee näihin pienstokerihin tarkoitettua haketta. Jos on kovin ohutta rankaa, niin seassa on välillä vähän sellaisia lisuja. Noita viskelen pois jos näen ja välillä ajan stokerin vähän tyhjemmäksi jolloin sieltä on suht helppo napata nuo kerääntyneet lisut pois.

Itse en hirveästi innostu noista isoista siiloista. Juuri noiden turvajuttujen takia ja myös se purkain hajoaa silloin kun siilo on täynnä. Takapalo jos pääsee tuonne, niin moni on häkään siilossa kuollut. Vähän varovainen tuon hakkeen kanssa on kyllä hyvä olla. Puupölykään ei kovin terveellistä hengitettynä ole. Lapsia en tuonne hakevarastoon laske peuhaamaan ja itsekin yritän minimoida tuota pöllyttämistä. Välillä jos täytän säkkejä enempi kerralla (on 50 säkkiä), niin sitten laitan hengityssuojaimen. Jos muutaman säkin täyttää, niin hirveää pölyä ei vielä siitä nouse ja aikaa ei mene tuossa kauaa. Tosin kyllä puuliiterissäkin pölyä on ilmassa kun siellä klapeja siirtelee. Moni on tainnut myyräkuumeen saada.

riusmies

  • Vieras
Meillä on juoksevat kulut puulämmityksestä sahasta 100 ekee polttoaineet, ketjut ja öljy. Tilhi on nyt laulanut 6 vuotta ja on hyvässä kunnossa vielä. Toinen mokoma menee mönkijän ja kelkan polttoaineisiin. Sähköä kattila vie arviolta noin 50 ekee. Eli yhteensä 250 ekee vuodessa. Ei muita kuluja. Itse en käytä rahaa muihin kuntoilumuotoihin eli voittoa tulee puumetsästä jo sen puolesta. Tuli nimittäin aikanaan käytyä salilla 5-8 kertaa viikossa, lisäksi sulkapalloa ja uintia - tiedän mitä ne matkoineen maksaa. Sähkölläkin on joskus lämmitetty ja sähköä vuodessa meni lähes 50MWh eli nykyrahassa noin 5000 ekee. Puut tulee metsänhoidon sivutuotteena ja jos puulämmitystä ei olisi niin yhtään harvennuskalikkaa en pihaan rahtaisi. Jos hakepuuna tekisi, niin aisaus jäisi pois eli aikaa menisi paljon vähemmän metsässä. Metsäpalsta lähtee meillä pihasta eli ajomatkat ei ole pitkiä. Jos meillä olisi ollut toinen varaaja talon ulkopuolella ennen kunnollisen kattilan hankintaa, voisi olla lämmitysmuoto hake meilläkin. Isommissa kiinteistössä hake on todennäköisesti helpompi verrattuna kalikkalämmitykseen. Toisaalta jos on iso kattila ja metrikkäät halot, niin äkkiä lämpiää isokin varaaja. Luulen kuitenkin, jotta hake olisi meillä kalliimpi ollen kustannuksiltaan noin 1000 euroa(täälläpäin hakkuri ottaa 200-300 euroa/kerta ja 3-4 haketusta vuodessa). Hakkurin ottamat kulut on  suhteettomuusteorian mukaan kuitenkin taskurahoja, kun sillä kuitenkin saa vuoden lämmöt ja kuumat vedet.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 873
    • charts
laskenpa mitenpäin hyvänsä, niin minulla polttopuihin riittää 5L kannu pienkone Aspenia 15€, valmetilla ne kulkee ja halkeaa jerrykannullisella, tai jos nyt lasken kaksi = 40€ sahoja on useempia joten ei niitä polttopuiden takia ole hankittu ja polttopuiden teko niiden kustannuksissa on 'pohjakohinaa', sama traktorissa
kuten aiemmin totesin, lämmitysmuoto tavalla tai toisella nivoutuu olemassa olevaan tai vahvasti harrastukseen
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

Urpo82

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 483
Paljonko hakelämmitys maksaa c/kwh? Kun laskee pelkän polttoaineen? Entä jos siihen laskee koko vuoden työajan vaikka 10€/h?
Itse poltan vuodessa n.20pm3 halkoa. Ostohalko maksaa 2,7c/kwh sis.kuorma-auton kulut. Siihen oma työ päälle: häkitys lavalta 3h ja lämmittämiseen yms. käytetty aika 1,5h/pm3? Lämmittämiseen, nuohoukseen sekä puiden siirtelyyn käytetty oma-aika on 1.2c/kwh

Eli minun puulämmitys maksaa 3.9cent/kwh.
Ja laskennassa on otettu mukaan myös 93% kattilan hyötysuhde.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2018-06:15 kirjoittanut Urpo82 »
Vigas 80LC, 6800L 60 putkea tyhjiökeräintä.

223+156 lämmintä pinta-alaa ja 156 puolilämmintä hallitilaa
Varajärjestelmänä: Jäspi Tupla 2, Termovar, 1400L,