Pintamateriaalina yläkerrassa 28 mm lastulevyn päällä muovimatto.
Uups, mistähän mulle oli jäänyt mielikuva ei olis lautaa lattiassa. Ehkä johtui noista lämmönluovutuslevyistä, kun niitä samoja käytetään lautalattian alla. Mut joka tapauksessa lastulevynkin lämmönjohtavuuskin on jotain ihan muuta ku betonissa tai lattiagyprocissa.
Olis muuten varmalti mielenkiintoista vilkaista tota lattiaa lämpökameralla, miten hyvin lämpö tasoittuu.
Putkituksen toteutus on sellainen, että yläkerta lähtee jakotukilta niin kuin mikä tahansa huonepiiri. Ainoa ero on putkikoko, joka valun sisässä on 15 mm ja olikohan peräti 20 mm yläkerrassa. Linjasäätönä siis toimivat jakotukilta lähtevien piirien säädöt, jos näin voidaan sanoa.
Eli yläkerrassa ei ole omaa jakotukkia, vain ilmanpoistolenkki per piiri? Onko sulla muuten tietoa piirien putkipituuksista? 20 mm putkella menee jo aika pitkä lenkki.
Nythän kierto on yläkerran piirissä huimasti suurempi kuin yhdessäkään alakerran piirissä (~3 vs 1). Mitannut en ole, mutta kädellä koittamalla valun sisällä olevien piirien vesi selvästi jäähtyy matkalla (shuntin vieressä on mittarit, koko kierto jäähtyy nollakelillä pari astetta). Yläkerran piiri on käsitarkkuudella paluussa samanlämpöinen kuin menossa. Tämä siis kertoo sen, että siirtohäviötä ei sanottavasti liene ja toisaalta yläkerran lattian lämmöneristävyys on liian hyvä verrattuna alakertaan.
Noi piirikohtaiset lämpötilaerothan (ΔT) kertovat aika äkkiä, vaikuttaako virtauksen nostaminen vai nousisko lämmitysteho pelkästään syöttöveden lämpötilaa nostamalla. Eli jos lämpöä ei jää piiriin, ei virtauksen nostaminen enää pahemmin nosta tehojakaan. -> Syöttöveteen lisää lämpöjä.
Noi on hiukan järjestelmäkohtaisia juttuja, joissakin lasketaan ΔT esim 4
oC mukaan, joissakin voi olla jopa yli 10
oC, varsinkin jos ollaan (esim. teollisuus-) halleissa.
Ylempänä jo mainitsin, että yläkerran vaipparakenteet ovat täsmälleen samat kuin alakerrassakin. Eristävyydet edustavat minimitasoa ennen 7/2012. Tiiveys on hyvä, sillä höyrynsulkuna SPU 40 mm seinissä ja 30 mm yläpohjassa. Kaikki saumat ja läpiviennit teipattu/kitattu.
Omaksi shunttipiiriksi erottaminen taitaa olla tekemätön työ, koska nykyisellään lähtö jakotukilta, joka ei edes ole pannuhuoneessa.
Mistäköhän mulle oli jäänyt mielikuva, että olis ollu dramaattisempikin ero eristävyyksissä... Tietty tuossa lämmityksen suunnittelussa pitäis huomioida tehontarve joka huoneessa erikseen, sen mukaan miten lämmönhukkaa tulee vaipasta. Tie sit, onko tuossa tullut lapsus?
Yks mahdollisuus on viel laittaa 'alisunttaus', eli oma suntti ja pumppu pelkästään alakerralle, niin et ottaa yläkerran tarpeiden mukaan suntatusta linjasta kuumaa, ja blandaa siitä alakertaan sopivasti viileämpää. Noita systeemejä käytetään yleensä, kun osa talosta muutetaan lattialämmitykselle, ja uuden syötön sijasta käytetään patterinousua syöttönä. Mut toikaan ei käy, kun yläkertaa syötetään samasta jakotukista. Eikä noita suntteja ja pumppuja muutenkaan mieluusti sirottelis pitkin kämppää.
En ole vielä ollut yhteydessä lämmityksen suunnittelijaan, mutta todennäköisesti tulen olemaan, mikäli täältä ei läpimurtoa tule. Sinänsä alakerta toimii erittäin hyvin lähellä mitoitusarvoja, mistä voisi päätellä suunnittelijan olleen jokseenkin kokenut. Liekö tämä nyt ensimmäinen kohde, jossa on kokeiltu yhdistää näitä lämmönjakotapoja, eikä siitäkään ole vielä viisi vuotta toimituksen jälkeen tullut palautetta!
Hmm... Ei ton nyt pitäis olla tekemätön paikka. Yks kysymys on sit viel, onko myös toteutettu suunnitelman mukaisesti, eli löytyykö lattiasta sen vert putkea mitä on suunniteltukin?
Minä toistan itseäni, mutta esitän edelleen kysymyksen, kuinka pienelle nuo alakerran piirit voi säätää? Kiertoveden lämpöhän tässä pitäisi saada nousemaan. Sikäli kuin minä olen ymmärtänyt, patteri- ja lattialämmitykset ovat toiminnaltaan hiukan erilaisia. Lattialämmityksessä, ainakin varaamiskykyisessä sellaisessa, hurutellaan suhteellisen kovalla nopeudella melko lähellä huonelämpöä olevaa vettä putkiston läpi pienellä jäähtymällä. Patterilämmitystä voidaan käyttää näinkin, mutta toinen tapa on käyttää huonetermostaatteja, jolloin vain osa patterista on lämmin ja jäähtymä suuri ja toisaalta syöttöveden lämpötila ei niin merkittävä. Minun tapauksessani pitäisi alakerran lattialämmitystä käyttää kuin patterilämmitystä.
Kyl patterilämmityksessäkin on mukavampi, ku virtaus on mahdollisimman tasainen. Kylmä patteri ei katkaise ikkunavetoa.
Alakerran suhteen virtauksen minimiraja tulee varmaan just ton lattian lämpötilan tasaisuuden kautta. Kuuma ja hidas kierto pitää pelkän putken alkupään (turhan) kuumana, ja loppupää jää sit vähemmälle. Tossa putkitus tulee myös esille, siksak-putkitus jättää toisen puolen huonetta vähemmälle ku spiraaliputkitus. Mieluummin joka tapauksessa jatkuva hidas virtaus ku termarilla tiukkaan tahtiin pätkivä. Lattian varaavuus huomioiden voi tulla jännä hystereesi huonelämpöön.
Yks mistä ei ole vielä puhuttu, on ilmanvaihto. Sama IV-kone, ja virtaamat varmaankin säädetty? Sulla oli muistaakseni pyöriväkennoinen IV-kone? Paljonko on korvausilman lämpö? Oletko kokellut kuristaa yläkerran ilmanvaihtoa?
