Puukeskuslämmityksen suunnittelu uudiskohteeseen.

[kallejaa]

Tervehdys,

Olen seurannut foorumia nyt hyvän aikaa ja saanut täältä paljon vinkkejä oman projektini suunnittelussa – kiitokset siitä.

Olen aloittamassa omakotitalon rakentamista tulevana keväänä. Taloon tulee lämmitettävää alaa 192m2/530m3 + talousrakennus 100m2/250m3.  Puukeskuslämmitys tulee. Se päätös on tehty oman kiinnostuksen, harrastuneisuuden sekä eurojen perusteella. Mutta järjestelmän tarkempi suunnittelu on vielä alkutekijöissään ja tähän kaipaisin kokeneimmilta neuvoja. Pannuhuone n. 10m2 tulee talousrakennukseen josta n. 20 metrin lämpökanaali taloon. Pannuhuoneeseen olen ajatellut n. 35-40kw tehoista kattilaa + n. 2,5m3 varaajaa. Varaajaan sähkövastukset sekä lähtöjä niin, että aurinkokeräinten/ vesi-ilmalämpöpumpun tms. liittäminen on jälkikäteen kohtuudella mahdollista. Itse asuinrakennukseen olen ajatellut perus 300l lämminvesivaraajaa puskurivaraajaksi ja kesäkäyttöön, kun lämmitystä ei tarvita.. Tähän asti lienee aika perus systeemi? Mutta mitä muuta olisi syytä huomioida tässä vaiheessa?

Millaisen lämmitysjärjestelmän tekisit, jos nyt rakentaisit uutta taloa?
Mitä lämmitykseen tai lämpimään käyttöveteen liittyvää tekisit nyt toisin, jos rakentaisit?
Mitä merkkiä/ mallia suosittelet? Itselle kaupattu Ariterm 35+:aa ja acvaterm varaajaa, mitä olen tällä hetkellä tutkinut
Käyttöön liittyviä vinkkejä?

Yleensäkin kaikki kokemukseen ja näkemykseen perustuvat vinkit uudiskohteen lämmityksen suunnitteluun ja toteutukseen kiinnostavat.

[Iskä]

Terve Kalle,

Mukava kuulla, että meitä intiaaneja vielä löytyy, jotka tekevät uuteen taloon puukeskuslämmityksen. Minäkin tein, enkä ole katunut. Kirjoittelen tähän muutamia asioita karkealla tasolla. Hienonnetaan sitten tarpeen mukaan.

Olen yrittäjä itsekin, mutta valitettavasti kokemukseni estävät suosittelemasta kotimaista kattilaa. Keskemmältä Eurooppaa saa ostettua kaksi toimivaa kattilaa sillä hintaa, mitä kotimainen niin ja näin menevä maksaa. Esimerkiksi oma Attackini maksoi 2088 euroa + rahti. Varaajan suhteen vähän sama tarina. Viron suunnasta saa alle tonnilla saman pöntön, mikä maksaa kotimaisena yli kaksi rahaa. Minulla on Akvaterm. Ei mitään huonoa sanottavaa, mutta nyt en ostaisi.

Sitten suunnitteluun. Mieti varsinkin puulogistiikka kuntoon. Itselläni on kylmiä katoksia, joista tuon lämpimään noin kaksi mottia kerrallaan kottikärryillä. Vuodessa menee 14 mottia, joten siitä saa laskettua vuoden täyttökerrat.

Kattilahuoneen kamppeiden sijoitteluun kannattaa myös käyttää aikaa. Ohjemitoitus kattilahuoneelle on kymmenen neliön nurkilla, minä olen käyttänyt 5,5 neliötä. Jos lopun saa käytettyä muuhun tai nipistettyä laajuudesta, niin hyvä.

Varaaja ja kattilan varastopesä pitäisi olla sopusuhtaiset. Itselläni pesällinen riittää täyttämään varaajan tyhjästä täyteen. Toki puita voi lisätäkin, mutta pitkässä juoksussa kyttääminen alkaa kyllästyttää. Varaajan lataus olisi hyvä olla joku vuorokausikulutuksen monikerta, joka ilta tai joka toinen ilta on hyvä rutiini, mutta tänään illalla ja ylihuomenna aamulla ei moneen elämänrytmiin sovi.

Käyttöveden lämmittäminen noinkin pitkän kanaalin päästä on mielenkiintoinen kysymys. Kovin herkästi en olisi kiertoa, enkä edes energiavaraajan kautta syöttöä laittamassa. Jos käyttövettä kuluu runsaasti, sitä on ärsyttävää lämmittää sähköllä. Siinä tapauksessa tulee kaksi ratkaisua mieleen. Joko käyttövesi lämmitetään talolla lämpöpumpputekniikalla käyttäen puuta primäärienergiana, tai sitten ainakin osa energiavaraajasta sijoitettaisiin taloon, jolloin käyttövettä voisi lämmittää kierukassa ja mahdollisesti priimata sähköllä. Siinä tapauksessa järkevä priimausvaraaja on mahdollisimman pieni, koska sen hukka kasvaa pinta-alan kasvaessa.

Tässä päällimmäiset aivopierut. Lisää voi tulla pyytämättäkin, mutta jos kiinnostaa, paiskaa ihmeessä kysymyksellä.

Missä päin maata aiot taloasi alkaa lämmittämään?

[perde]

Morjens. Itse rakensin viime kesänä pannarin ja laajensin taloa, meillä on suunnilleen samat lämmityskuutiot kun nyt itselläkin on työtilatkin puulämmityksen alla. Erona on se, että itsellä on yli 70v vanha hirsitalo jota on jatkettu ja navettaan aikanaan rakennettu ei-niin-hyvin-eristetty työtila. Lisäksi itsellä pääasiallisesti käytössä patterilämmitys, vain 30m2 lattialämmityksen piirissä. Sulla on se etu, että varmaankin laitat lattialämmityksen niin pystyt ajamaan varaajan hyvinkin tyhjäksi (jonnekin 30 asteeseen) ennenkuin on tarvetta lämmitellä uudelleen. Jos saisit 2,5m3 vaikka varaajan lämmitettyä 85 asteeseen niin siellä on sitten varastossa lämpöenergiaa noin 160kwh. Se vaatisi 80% kokonaishyötysuhteella vajaa 50kg puuta. Kannattaa valita kattila siis niin, että ainakin tuon verran pesään menee jos päädyt 2.5 kuution varaajaan. Itsellä on 80kW kattila ja ~6000L varaajaa ja silti lämmitellä saa aika usein kun talo ja kaikki fuskaa joka suuntaan vaikka näitä on tiivistelty ja yläpohja eristetty uudeelleen. Kanaalin (n. 30m) kautta menee talolle lämmitysvesi  ja esilämmitetty käyttövesi 100L varaajaan vähän eri paikkaan talossa. Itse tein vähän tilanteen pakostakin ja osittain tyhmyyttäni sen virheen että käyttövesi menee omalla yksiputkisella kanaalilla varaajaan. Kannattaa laittaa neliputkinen kanaali ja kuljettaa käyttövesi sitä kautta, niin ei jäähdy ihan niin viileäksi, kun tuo lämmityskierto pitää sen saman vaipan sisällä suht lämpöisenä. Suht nopeasti se paikallaan oleva vesi nimittäin jäähtyy siellä kanaalissa. Erillismittaus näyttää itsellä että tuon 100l käyttövesivaraajan energiankulutus on noin 2kWh per päivä oikeastaan riippumatta siitä kuinka paljon vettä käytetään. Mulla tulee vielä tuo esilämmitetty vesi samasta haarasta kuin työtilojen käyttövesi, joten varaajaan tulee max. 60 asteista vettä. Sinne kannattaa sinun surutta laskea niin kuumaa kuin kierukasta tulee (jos vain kanaali kestää) ja laskea sähköllä toimivan varaajan termari jonnekin 55-60 asteeseen niin saat vähän puskuria tuohon sähkövastukseen.

Siinä muutamia nopeita ajatuksia, voin kirjoitella paremmalla ajalla enemmän ja saa toki kysellä jos on kysyttävää. Kuten iskä totesi, mitoita varaaja ja kattilan pesän koko sopusuhtaisesti, että lämmitys hoituu yhdellä pesällisellä. Ei ole mielekästä juosta lisäämässä puita ulkorakennukseen joka ilta vaikka alkuun siellä tulee ravattua ihan mielenkiinnosta. Itselle paras rytmi olisi töiden jälkeen laittaa tulet kattilaan ja unohtaa koko laitos seuraavaan tai sitä seuraavaan päivään saakka, mutta jokaisella tietysti on oma päivärytminsä jonka puitteissa systeemiä kannattaa ehkä miettiä.

[VPJ]

Mahdollisimman suuri tilavuudeltaan, pyöreä ja korkea varaaja joita harvoin näkee suomessa, mutta euroopassa kylläkin. Ainakin 5 m3
Varaajan hukkalämpö pitää suurenkin tilan peruslämmössä eli ei tarvita lämpöpattereita.

Aurinkokeräimet hoitaa lämmityksen kokonaan 5kk, aurinkopaneeleille myös paikka valmiiksi. Voi lämmittää vain korkean varaajan yläosaa.

Mahdollisimman pitkää puuta, helppo pinota, 60 cm on parempaa kun 50 cm, tiedän kun minulla on käytössä molemmat. Metrinen puu ja kattila olisi
ehkä paras. Vaatii kaluston sen mukaan. Puut valmiiksi kuivumaan lava/häkki jonka saa suoraa pannuhuoneen viereen. Mielellään ylivuotista puuta,
kuusi ehtii ehkä kuivua kevättalvella tehtynä, katettua puuvarastoa tarvitaan siis kahden vuoden puulle.

Kannattaa käydä tutustumassa muutamaan järjestelmään ja lambdaankin.

[Pähkäilijä]

Tervetuloa!

Kun suunnitelmat on hyvin selvillä niin energiatehokkuuskin lienee laskettu? Minkä verran on huipputehontarve? Kuten yllä oli mainittu niin lämmitys x vuorokausi on ihan ok laskukaava, jos paukkupakkasilla tarviaa lämmittää kerran päivässä niin sitten -10c kelissä joka toinen päivä ja nollakelissä joka kolmas-neljäs. Omassa wanhassa rintsikassa on vähempi neliöitä ja kuutioita mutta hataruutta enempi, nyt menee 0c 3 kW ja siitä 1 kW lisää aina kun tulee 5 astetta enempi pakkasta.

Ariterm - hmmm - onhan se kotimainen mutta eihän kylän LVI asiantuntijat muista tiedäkään kun puukeskuslämmitys on marginaalinen lämmitysmuoto uudisrakennuksiin, onneksi eivät sentään suositelleet saman firman yläpalopannua 

Itsellä on varaajakapasiteettiä sillai että jos ne laskee viileäksi voi lämmittää 2 x pesällisen. Tämä antaa pelivaraa huomattavasti koska "lähes aina on tilanne" että voi polttaa pesällisen puita ja jos on tiedossa esimerkiksi viikonloppureissu niin silloin voi varata kapasiteettiä jo ennakolta täydemmäksi. Toki nykyiset käänteispalokattilat osaavat mennä "katkokäynnille" tilanteessa jolloin varaajan vesi on niin kuumaa ettei se pysty enää jäähdyttämään kattilaa riittävästi ja silloin sulkeutuu savukaasuimuri ja ilmansaanti. Täällä on myös käyttäjäjiä kenellä on pieni varaaja ja tällä tavoin "pidentävät lämmitysväliä".

Kuten aikaisemminkin jo mainittiin, suunnittele puulogistiikka kunnolla että rukkasenjälkiä tulee mahdollisimman vähän kannolta tuhkaksi kierrossa. Vuosikymmenien projektina kuitenkin tuota toteutat ja jos kerralla pääset kippaamaan vaikka traktorin peräkärrillisen puita varastoon niin silloin homma on suht ok - pari tälläistä paikkaa olen nähnyt.

[tuomas]

Tuon kokoiseen taloon rakentaisin 40 kW:n kääteispalokattilan lambdalla ja 2 x 2000-litran ja 1500-litran energiavaraajat. Hyöty- ja mukavuustekijät huomioon ottaen. Mitään muuta "ilmaisenergioita" ei tarvita.
Puulla kun lämmittää niin siinä samassa tulee lämmin käyttövesi.
Puun hankinnan suhteen tulee merkittävä rooli. Jos raaka-aine on omasta metsästä niin silloin puulämmitys on ehdoton ykkönen nykytekniikoihin verrattuna. Jos raaka-aine on ostettava, sitten kannattavuus on jo hiukan toinen. Toki ostopuutakin saa sopivasti, jos tietää alan toimijat ja yhteydet metsänomistajiin.

[Zetor]

Tuon kokoiseen taloon rakentaisin 40 kW:n kääteispalokattilan lambdalla ja 2 x 2000-litran ja 1500-litran energiavaraajat. Hyöty- ja mukavuustekijät huomioon ottaen. Mitään muuta "ilmaisenergioita" ei tarvita.
Puulla kun lämmittää niin siinä samassa tulee lämmin käyttövesi.
Puun hankinnan suhteen tulee merkittävä rooli. Jos raaka-aine on omasta metsästä niin silloin puulämmitys on ehdoton ykkönen nykytekniikoihin verrattuna. Jos raaka-aine on ostettava, sitten kannattavuus on jo hiukan toinen. Toki ostopuutakin saa sopivasti, jos tietää alan toimijat ja yhteydet metsänomistajiin.

no niin nyt on topikin päässy eroon molle ja econature kattiloista,hyvä !

[tiihaerkki]

Tervetuloa vaan ja ihan hyviä vinkkejä edellä on jo tullu.
Tilat jos antaa myöten, uudiskohteeseen laittaisin 3-4kpl 2 kuution varaajia sarjaan (=vastaa korkeaa 6-8m3 pönttöä), 60-80kW laatukattilan lambdalla ja isolla varastopesällä) . Varaajiin sarjan ensimmäiseen ja viimeiseen kierukat käyttövedelle. Iso varaaja-sarja antaa puskuria kovimmankin pakkasjakson aikana eikä koko pakettia ole tarve vetää kuumaksi vuoden ympäri... ja kattilan teho/toimiva ohjaus/iso varastopesä helpottaa ja nopeuttaa lämmitystyötä.

[lj]

Ehkä kannattaisi laittaa yksi varaaja sisälle, jolloin putkikanaalissa ei virtaisi kokoajan vesi.

[tuomas]

Ehkä kannattaisi laittaa yksi varaaja sisälle, jolloin putkikanaalissa ei virtaisi kokoajan vesi.

Tuolla aikaisemmin omassa ehdotuksessani kerroin, miten oikeaoppisesti varaajakapasiteettia pitäisi hyödyntää.
Sisälle lämmitettävään kiinteistöön yksi vararaaja...esimerkiksi 1500-litrainen jota puskuroidaan/ ladataan isommista varaajista lämmön pyynnin mukaan. Omassa järjestelmässäni puskurointia tapahtuu kuusi (6) kertaa vuorokaudessa. Tällöin siirtolinjojen lämpöhäviöt minimoituu. Tosin on niitä muitakin mahdollisuuksia, mutta kukin tekee minkä mieleisekseen näkee ja kokee. Lämmönsiirtologistiikka olisi hyvä teetättää alan ammattilaisella.

[tiihaerkki]

Ehkä kannattaisi laittaa yksi varaaja sisälle, jolloin putkikanaalissa ei virtaisi kokoajan vesi.

Tuo on vähän kakspiippuinen juttu, hyvät ja huonot puolet, useammanki suunnittelijan suusta kuultuna. Lähinnä mitoitus puskurivaraajalla pitää olla oikea (=tarpeeksi pieni) että kanaali ei puske viilentynyttä vettä puskuriin vaan vesi liikkuu tarpeeksi nopeasti ettei kanaalin vesi jäähdy missään vaiheessa.

Kanaaliin lähtevä vesi tulisi joka tapauksessa shuntata niin että kanaalin lämpöhäviöiden jälkeen lämpötila on n. 2-4 astetta yli lämmitysverkostoon tarvittavaa maksimilämpöä.

[hiili]

Kun on madollisuus tehdä uusi niin hukkalämpö pitää ottaa huomioon.varaaja ja uuni pitää laittaa sinne missä lämpöä tarvitaan.Eli talon keskelle,vaikka pitkältä takaseinältä keskeltä ensin varaaja sisään ja pannu perään mahdollisimman lähelle pannuhuoneen ovea,koska näin puulokistiika on helppo toteuttaa,nyt et tarvi takkoja etkä ilmalämpöpumppuja,näin kaikki lämpö minkä puista saat jää sinne missä sitä eniten tarvit.

[Iskä]

Kun on madollisuus tehdä uusi niin hukkalämpö pitää ottaa huomioon.varaaja ja uuni pitää laittaa sinne missä lämpöä tarvitaan.Eli talon keskelle,vaikka pitkältä takaseinältä keskeltä ensin varaaja sisään ja pannu perään mahdollisimman lähelle pannuhuoneen ovea,koska näin puulokistiika on helppo toteuttaa,nyt et tarvi takkoja etkä ilmalämpöpumppuja,näin kaikki lämpö minkä puista saat jää sinne missä sitä eniten tarvit.

Olet oikeassa, että kanaali tuo ongelmia. Toisaalta kattila tuo asunnossa ongelmia kesäaikaan, kun hukkalämpö tulee lisäksi jo muutenkin liian kuumaan huoneilmaan.

Olisin taipuvainen ehdottamaan edelleen käyttöveden hoitamista paikanpäällä lämpöpumpulla (puheltu tälläkin palstalla laitteista, tuhannella eurolla saa jo jotain) ja kanaaliin lattialämpöinen vesi, niin hukka jäisi mahdollisimman pieneksi.

Aika isoja varaajia täällä tarjoillaan. Meillä on 2010-luvun talossa 1400 litraa. Huoneistoalaa 240 m2, josta 175 m2 22-asteista, loput 15-asteista. Lämmitysväli -5-asteeseen asti joka toinen päivä.

Edit: Vielä lisäys tuohon varaajan kokoon. Pähkäilijän kirjoituksessa on myös paljon asiaa. Liioitella ei kannata, mutta pieni puskurointimahdollisuus on hyvä ja se, että "aina on tilaa yhdelle pesälliselle". Jos käyttövesi olisi energiavaraajan varassa, tarvitaan huomattavasti isompi varaaja kuin meillä on, mutta minä priimaan 800 kwh:n verran vuodessa sähköllä.

[Iskä]

Edelliseen kirjoitukseeni sisältyy kehäpäätelmä. Jos käyttövesi tuotattaisiin lämpöpumpulla, ei kesäaikaan tietenkään tarvitsisi lämmittää puulla ollenkaan. No, molempi pahempi.

[vilhos]

Hei

Tervetuloa vaan puulämmitys piiriin. Olen lämmittänyt n. 4 vuotta sellaista n. 300 m2 lattialämmitys alaa. minulla on 3000 l akvaterm varaaja. Tällaisella lähes -30 asteen pakkasella saa viettää pannuhuoneessa tunteja/päivä.
Minulla on halkoliiteri sellain 17 pinokuutiometriä vievä sisätiloissa. Tein viimeksänä taloni pohja kerrokseen lämmön talteen ottava ilmastoinnin. Yritän hyödyntää pannuhuoneen hukkalämpöä. Halkoliiterin lämpötila 25-30 astetta, siellä puukuivaa lähes rutikuivaksi parissa kuukaudessa ilmastoinnin avittamana. Tällä hetkellä olen sitä mieltä että tarvitsen varaaja tilaa lisää pari kuutiota.
Kattilana minulla on Ariterm +35 automaatio hoitaa polttamisen laadukkuden.

Terv. Kajaani Koutaniemi