Termari ja noki

[Werner]

Paljonko termari vaikuttaa nokeentumiseen lämmönvaihtimen pinnoilla?

Minulla on 60 asteinen termari. Valmistaja suositteli 55. En sellaista uskaltanut laittaa. Ajattelin kuitenkin että termarilämpötila on tärkeämpi laitteessa jos liekit ehtivät löydä kylmää terästä vasten ja sammua siihen. Joka ei pitäisi tapahtua omassa laitteessa. Siksi alempi kuin perus 72. Nyt kuitenkin nokea syntyy, liikaa mielestäni.
Pitäisi nuohota kerran kuukaudessa.

Lämmitän pytyn 80-90 asteeseen.

[jolla]

parempi mintä korkeampi lämpötila
minulla on motonet 30-6250 89° termari

[sukula]

Alle 70 C kattilaveden lämpötilan alkaa vastustamottomasti nokea esiintymään kattilan ja/ tai konvektion metallipinnoille. Jos kattillan tulipesä on hyvin vuorattu tulitiilillä, niin siitä huolimatta kattilaveden lämpötila on ratkaiseva tekijä nokeentumiselle. Yleisesti pidetään 72C termostaattia latauspumpussa.

[Werner]

Jo 72 on useissa oletuksena. Halusin tietää millä perusteella just 72.
Kyselin laddomatilta, niin tekninen manageri ei tiennyt. Selitti vaan että isommalla saa enemmän energiaa ladattua..

[Jra]

Liittynee kastepisteeseen. Jos lämpötila konvektiossa laskee liian alas, savukaasujen kosteus tiivistyy vedeksi ja noesta kastuessaan tulee hyvin vaikeasti nuohottavaa "pikeä". Vai nokeentuuko yhtä paljon konvektion alku ja loppupäästä? Alkupäässä ei pitäisi vielä kondenssia olla, mutta loppupäässä voi hyvinkin.

Monesti puhutaan, että kattilaveden lämpö pitää olla korkeampi, että hyvä palaminen on mahdollista. Mielestäni kattilavedenlämpötilan vaikutus itse palamiseen on olematon, jos liekki törmää vesitilan seinämään se sammuu on veden lämpötila sitten 50 tai 100°C. Hyvälle palamiselle täytyy tehdä olosuhteet suuremmalla tulipesän koolla ja tulipesän muurauksilla - mutta näihinhän ei olemassaolevalla kattilalla oikein voi enää vaikuttaa.

Onhan toisioilmaa varmasti tarpeeksi? Onko savu kirkasta?
Olisi mielenkiintoista tietää savukaasun happipitoisuus..

[sukula]

Olisi mielenkiintoista tietää savukaasun happipitoisuus..

Happipitoisuudestahan se hyvä palaminen alhaisemmilla kattilaveden lämmöillä on suoraan verrannollinen.
Huononpaan suuntaan mennään, jos kattilaveden lämpötilaa nostetaan. Samoin tapahtuu alemmilla kattilaveden lämpötiloilla, polton kokonaishyötysuhde laskee.

[Jra]

Happipitoisuudestahan se hyvä palaminen alhaisemmilla kattilaveden lämmöillä on suoraan verrannollinen.
Huononpaan suuntaan mennään, jos kattilaveden lämpötilaa nostetaan. Samoin tapahtuu alemmilla kattilaveden lämpötiloilla, polton kokonaishyötysuhde laskee.

[sukula]

Ja jos toisioilmaa pelkästään lisätään palotapahtumaan niin polttohyötysuhde alenee. Tavan tallaajan on mahdottomuus näkö/kuulo tai muilla ihmisen aisteilla ja havainnoinnilla todeta hyvä palaminen.

[Pähkäilijä]

Jo 72 on useissa oletuksena. Halusin tietää millä perusteella just 72.
Kyselin laddomatilta, niin tekninen manageri ei tiennyt. Selitti vaan että isommalla saa enemmän energiaa ladattua..

kahdessa kattilassa oon testannu 80c termaria ja molemmissa matalilla paineilla kylmänä (0.4bar tjsp) esiintyi pistekiehuntaa. 72c termarilla toimii normaalisti.

[AnssiKo]

Paljonko termari vaikuttaa nokeentumiseen lämmönvaihtimen pinnoilla?

Minulla on 60 asteinen termari. Valmistaja suositteli 55. En sellaista uskaltanut laittaa. Ajattelin kuitenkin että termarilämpötila on tärkeämpi laitteessa jos liekit ehtivät löydä kylmää terästä vasten ja sammua siihen. Joka ei pitäisi tapahtua omassa laitteessa. Siksi alempi kuin perus 72. Nyt kuitenkin nokea syntyy, liikaa mielestäni.
Pitäisi nuohota kerran kuukaudessa.

Oikein suunnitellussa pannussa liekit ehtii palaa loppuun jo ennen konvektiota/lämmönvaihdinta. Jos palo jää liian kylmäksi, pitkä liekki voi puskea liian pitkälle. Huonossa pannussa liekin palamiselle ei ole tilaa, eikä tarpeeksi lämpötilaakaan. Eli palotilan kylkien lämpö voi vaikuttaa sen nokeutumiseen, ja jos jäähdyttää liikaa, niin sitten voi nokea tulla konvektioonkin.
Myös oikea ilmamäärä eri palon vaiheissa on hyvän, puhtaan palon edellytys. Ja onhan niitä vähän muitakin nyansseja viel.

Normaalistikin sinne konvektioon tulee kyllä tuhkaa, mutta se lähtee kepoisesti irti vaikka tuubiharjalla. Jos tulee nokea, niin sitten ensiö- ja toisioilmat ensin kuosiin.

Ja toi 60 astetta on minimisuositus, ettei tuu kosteilla puilla poltellessa kondenssipistettä sinne vesipinnoille. Kondenssi -> syöpyminen. 

Mitäs etua valmistaja sanoi olevan, jos vaihtaa termarin 55-asteiseksi???

[AnssiKo]

Liittynee kastepisteeseen. Jos lämpötila konvektiossa laskee liian alas, savukaasujen kosteus tiivistyy vedeksi ja noesta kastuessaan tulee hyvin vaikeasti nuohottavaa "pikeä".

Puhdas noki lähtee kyllä näpsästi pois vaiks vesipesulla, jos ei ole rasvaista niiku öljylampussa. Toi pannun piki on sitten taas yleensä tervaa eli pitkälti puun höyrystyneitä pitkiä hiilivetyjä yms, noella sun muulla värjättynä. Sama syy molemmilla, liian matala palolämpö ja huono palaminen.

Monesti puhutaan, että kattilaveden lämpö pitää olla korkeampi, että hyvä palaminen on mahdollista. Mielestäni kattilavedenlämpötilan vaikutus itse palamiseen on olematon, jos liekki törmää vesitilan seinämään se sammuu on veden lämpötila sitten 50 tai 100°C. Hyvälle palamiselle täytyy tehdä olosuhteet suuremmalla tulipesän koolla ja tulipesän muurauksilla - mutta näihinhän ei olemassaolevalla kattilalla oikein voi enää vaikuttaa.

Samaa mieltä. Tosin tulipesän koko mieluummin niin, et liekillä on tarpeeksi aikaa palaa loppuun. Tilavuus sinänsä ei välttämättä riitä, jos liekin tie on liian lyhyt. Tässä nyt sitten ne 'täydellä rähinällä' polttelevat vetävät äkkiä liekit pitkäks, ja palo jää pannusta riippuen enempi vähempi vajaaksi.

[AnssiKo]

Jaaha, se on sitten taas rautalankatuokion aika. Eikä se ole musajuttu, ei ainakaan mitään haitarihommia! 

Happipitoisuudestahan se hyvä palaminen alhaisemmilla kattilaveden lämmöillä on suoraan verrannollinen.
Huononpaan suuntaan mennään, jos kattilaveden lämpötilaa nostetaan. Samoin tapahtuu alemmilla kattilaveden lämpötiloilla, polton kokonaishyötysuhde laskee.

Miten happipitoisuus korreloi veden lammön kanssa? Tarkoitatko ilman happipitoisuutta vai savukaasujen happipitoisuutta?

Mikäs suoraan verrannollinen se on, kun happipitoisuuden sweet spot on paras, ja molempiin suuntiin heikkenee??? 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suoraan_verrannollisuus

Ja jos toisioilmaa pelkästään lisätään palotapahtumaan niin polttohyötysuhde alenee. Tavan tallaajan on mahdottomuus näkö/kuulo tai muilla ihmisen aisteilla ja havainnoinnilla todeta hyvä palaminen.

Ei.

Jos jäännöshappi on nolla, ja CO korkealla, niin toisioilman lisääminen parantaa polton hyötysuhdetta -> sweet spottia kohti.
Jos jäännöshappea on jo sen vert, et pannu polttaa käytännössä kaiken mitä kykenee, ja CO on alhaalla, niin jäännöshapen lisääminen ei enää paranna polton hyötysuhdetta. Vaikutus on kuitenkin periaatteessa pieni polttohyötysuhteeseen, niin kauan kun yli-ilma ei liikaa jäähdytä toisiopaloa.
Runsas yli-ilma kuitenkin yleensä heikentää myös konvektion hyötysuhdetta (eli sitä kautta kattilan hyötysuhdetta).

Tavan valistunut tallaaja tunnistaa kyllä ihan kohtuullisesti hyvän palamisen. Ei se asiasta mitään ymmärtämätön 'asiantuntija' millään kalibroimattomalla mittarillakaan sen parempia tuloksia saa.

Alle 70 C kattilaveden lämpötilan alkaa vastustamottomasti nokea esiintymään kattilan ja/ tai konvektion metallipinnoille. Jos kattillan tulipesä on hyvin vuorattu tulitiilillä, niin siitä huolimatta kattilaveden lämpötila on ratkaiseva tekijä nokeentumiselle. Yleisesti pidetään 72C termostaattia latauspumpussa.

Mites noi takkojen ja kiukaiden lasiluukut? Ulkopuolella huoneilman lämpö, eikä ne läheskään kaikissa edes nokeennu?

Mites noi kylmät pannut, oli sitten kylmä vesi tai kylmä tulitiili, ne sitten nokeentuu ihan tukkoon ennenkuin lämpenevät?

Entäs sitten noi säädettävät lataussysteemit? Mites se 72 asteen termari niihin sopii? Vai onko se niissäkin pumpussa??? 

Kun se noki nyt vaan kertoo siitä vajaasta palamisesta, niin ei se kattilavesi siinä ole se eka tekijä. Palamisen kolmio kuntoon, eikä nylpytetä pelkän kattilaveden kanssa! 

[sukula]

Yli-ilmalla poltto luonnollisestikin jäähdyttää palokaasuja, eli ei hyvä toimenpide nokeentumisen estämiseen. Kattilaveden lämmöllä on ratkaiseva merkitys puhtaaseen palamiseen. Hyvissä käänteispalokattiloissa automatiikka hoitaa palamisen kuosiin, vaikka poltettavat puut olisivat polttokelvottomia tai kattilalaitoksen mitoitukset pielessä.

[AnssiKo]

Yli-ilmalla poltto luonnollisestikin jäähdyttää palokaasuja, eli ei hyvä toimenpide nokeentumisen estämiseen. Kattilaveden lämmöllä on ratkaiseva merkitys puhtaaseen palamiseen. Hyvissä käänteispalokattiloissa automatiikka hoitaa palamisen kuosiin, vaikka poltettavat puut olisivat polttokelvottomia tai kattilalaitoksen mitoitukset pielessä.

Tämäpäs onkin outo juttu, koskas perinteiseen palamisen kolmioon on lisätty neljänneksi kulmaksi kattilaveden lämpö?

Mut hieno juttu, et olet päässyt kärryille automatiikan vaikutuksista. 

[Werner]

Laitoin kysymyksen valmistajalle. Saa nähdä.
Veikkaan että alhaisimman mahdollisen lämpötilan käytöllä saa parhaimmat numerot certifikaattiin, ensimmäisellä poltolla.

Se 55c vaatii 18% puut.

Pikeä ei ole, vain helposti irtoavaa nokea.

Suurin osa ajasta palaa puhtaasti(silmämääräisesti, tuli ja piipusta).
Mutta helposti tulee silloin tällöin laitettua liian paljon liian pientä puuta jolloin ei ehdi palaa/happi jää vajaaksi vähäksi aikaa kunnes tuli rauhoittuu. Ja myös liian pitkiä jotka sojottavat ulos kylmempään ilmaan ja siinä palaa epäpuhtaasti. Siihen ei ilman lisääminen auta.

Pistekiehuntaa alkaa noin 93 asteessa. Muutta hätäjäähdytys 97C alkaa avautua selvästi ennen 97, niin koitan pysyä 90c tai alle.

Tottakai pystyy polttaa huolellisemmin mutta ensin kikka kolmonen jos sellainen löytyy