Kirjoittaja Aihe: Ala/ylä/käänteispalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?  (Luettu 29087 kertaa)

VPJ

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 900
Näissä hommissa saa unohtaa nuo "tulenkestävät"teräkset.

Inconelia käytetään pakoputkistoissa ja ydinvoimaloissa sekä ydinpommeissa.
Voisiko käyttää hitech puukattiloissa?
Attack DPXL 25, Schiedel 250mm x 6150 mm Attack AS800K Akva 1000solarplus Ouman EH800B EXP 800 ja TMR/SP
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit (sähkö) odottaa asennusta.
"Päiväkoti" Attack SLXL30, RST 154mmx6000mm+Akva Nero 2000 l+300 l, EH800B ja TMR/SP, Tp 20 kpl

rapid 3

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 168
Inconelia käytetään pakoputkistoissa ja ydinvoimaloissa sekä ydinpommeissa.
Voisiko käyttää hitech puukattiloissa?
Inconelli on tavattoman kallista, tästä syystä en usko sen läpimurtoon kattiloiden valmistuksessa. Aineen hitsattavuudesta ei tietoa, mutta koneistus aiheuttaa harmaita hiuksia. Onneksi aika harvoin sitä joudun koneistamaan.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Juu, halpuusehto ei täyty inconelillä, hiukka vajaaksi taitaa jäädä kestävyyskin.

Lainaus
INCONEL® ALLOY HX (UNS N06002, W.Nr. 2.4665)
(Ni 47.0, Cr 22.0, Fe 18.0, Mo 9.0, Co 1.5, W 0.6, C 0.1)
An alloy with an excellent balance of strength, fabricability and oxidation-resistance
at up to 2000°F (1100°C). Used for aircraft, marine and land-based gas turbine
engine combustors and other fabricated components, and in thermal processing
and nuclear engineering.

H. Miekk-ojan raamattu ei tunne tuommosia seostuksia, kolmas painos vuodelta 1965  ;D

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
mites nuissa oloissa menis jotku kirkkaat teräkset? vai meneekö ne sinne repan aiemmin mainihtemaan "turbiiniteräsluokkaan" vaikka teollisuuden lto hommissa(?) taitaavat käyttää kirkkaita laatuja. Joskus tuli vastaan sanicro28 ja sekin käikäle oli johonki piippuhommaan menossa ja ei ollu ennää mitenkään miellyttävä työstää!
Testaamallahan se selviää, mutta noin mutuiluna ilman kattilanrakennuskokemusta sanosin että aikas monet hapokkaat/kirkkaat raudat muuttaa aika voimakkaastikkin muotoonsa jos niitä työstäessä päästää kappaleen lämpötilan nousemaan liialti/paikallisesti. Sitä en osaa sanoa että mitä tapahtuu jos koko pinta-ala on yhtäaikaa suht tasalämmin... Sitte jos lämpötilat ei oo ns. hanskassa niin voipi tulla ongelmia raudalla kun raudalla!! lämmöllähän niitä vaikka hitsausvaiheessa oiotaan niin voipi tulla ei toivottuja muodonmuutoksia ajanmittaan ainakin kattilan vedettömille alueille!
« Viimeksi muokattu: 01.02.2015-21:50 kirjoittanut savonhumu »
Hitaasti mutta epävarmasti.

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Tulenkestäviä austeniittisia teräksiä biopolttoon on mm. seoksen kemiallisen analyysin mukaan  Kromia 19.9, Nikkeliä 11.3, Molybdeenia 0.24, Mangaania 0.85, Kuparia 0.27 ja Ferriittiä 66.6. Kyseisentyyppiset valuseokset ovat erikoiseriä. Kestävät hyvin arinoissa ja muissa kuumissa kohteissa kattilan rakenteissa.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Olen repan kanssa samaa mieltä että kalliita erikoisteräksiä ei kannata palopesässä käyttää kun ne ei kestä kuitenkaan. Mikä vika keramiikassa on kun siinä voi sulattaa kaikki metallit ehkä volframia lukuun ottamatta. Huonon lämmön johtavuuden vuoksi sen pinta lämpiää nopeammin kuin rautametalleilla.
Tässä naapurihallissa on 500 kW hakekattila jonka syötin on haponkestävästä tehty. Vaikka palamisilma jäähdyttää sitä hapettuu ja vääntyy se niin että joka syksy se on tehtävä uudelleen. Tulimuuraus palopesässä kestää vuosikausia.

Levyjen hitsauksessa tulevat muodonmuutokset ei niinkään haittaa kuin syntyvät sisäiset jännitykset. Niitä tulee vaikkei muoto muuttuisikaan. Niitä ei käytännössä saa pois kuin hehkuttamalla koko rakenne.

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Ala/yläpalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?
« Vastaus #96 : 03.11.2015-22:51 »
Samaa mieltä Kahen kanssa. Yläpaloinen ei toimi kunnolla panospoltolla. Se terivitsee automaatti tai käsityötön jatkuvalla lisäämisellä. Alapaloinen toimii ikään kuin siinä olisi automaattisyöttö. Kuitenkin suurin osa kattiloista on edeleen yläpaloisia. Luulisin että kaikista maailman kattiloista niitä on 1 %. Vähän vaikea kuvitella että tekisi alapaloisen 5000 kw tehoisena. Se soveltuu näihin omakotitarpeisiin.

nopea arvaus minkä tehoisesta alapalosta tämä kuva on:

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Vs: Ala/yläpalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?
« Vastaus #97 : 04.11.2015-16:16 »
nopea arvaus minkä tehoisesta alapalosta tämä kuva on:
8000 kW
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Ei aivan..kilvessä lukee 4500 kW, kuvanottohetkellä 4,7 megaa pannusta ja 700 kW savukaasupesurista, puolet hyvää runkohaketta ja puolet märkää metsätähdehaketta näkyi olevan varastossa... kyllä tuosta varmaan 6 MW jatkuvaa saisi jollain 25% kostealla karkealla runkohakkeella.
« Viimeksi muokattu: 04.11.2015-22:48 kirjoittanut vauxhall1972 »

Lepandeerus

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 66
Tulenkestäviä austeniittisia teräksiä biopolttoon on mm. seoksen kemiallisen analyysin mukaan  Kromia 19.9, Nikkeliä 11.3, Molybdeenia 0.24, Mangaania 0.85, Kuparia 0.27 ja Ferriittiä 66.6. Kyseisentyyppiset valuseokset ovat erikoiseriä. Kestävät hyvin arinoissa ja muissa kuumissa kohteissa kattilan rakenteissa.

En tiedä kuinka tulee kestämään (veikkaan että kauan) mutta mulla sattui olemaan joutilaana 22mm kromimolybdeeni akselia josta tein ittelle Arimax 240 arinan jokunen viikko sitten.
okt 140m²+konehalli 110m², Tiileri takkaleivinuuni (3500kg), Arimax 240, laddomat 21-60, varaaja 1300l, ouman eh-203, lattialämmitykset