Ala/ylä/käänteispalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?

[Juhani]

Hyvät lambda- anturin vahvistaman liekin optimoinnin omistajat:  Millainen on se liekin väri ja olemus johon happipitoisuus-takaisinkytketty lambdasäätö yleensä pyrkii?  Onko säädölle laitettavissa haluttua lambda- arvoa vai onko panmtu joku voimakkaan salasanan takana oleva ideaali, johon kattila pyrkii? 
vaihteleeko liekin väri, vaikka lambda kertoisi että ollaan halutussa jäännöshapessa?
Tämä kysely (taikka vastaus) saattaa tuoda valoa hämärään, missä koitan määrittää mielessäni lambdaohjatun kattilan toimintaa, noin ihan käytännössä, että miten aktiivisesti se säätää ja kuinka tiuhaan?
 

Attackin liekkiä ei pääse näkemään, ilmadur lasisilmä ollut kauan haaveena toteuttaa alaluukkuun...

Säätöä tapahtuu esimmäisen tunnin aikana aktiivisesti lähinnä toisiopuolella. Säätöä tapahtuu koko ajan niin tarvittaessa.
Tein tänään taas ilmoista testilämmityksen, nyt lähti paremmin kaasuttaan. Siinä on 20 mittausaikaa ja ensiö, toisioilmat, kattilanlämpö, savuk.lämpötila, CO2, O2 ja lambda.

Tuostahan niitä lambdan mukaan tehtyjä säätöjä voi töllistellä.

[repa]

Liekinväri kaasutuskattilassa on sininen, silloin kun kaasutus toimii 100 prosenttisesti.
Yleensä kuitenkin pilkoutumattomia hiilivetyjä pääsee toisiopalotilaan ja liekki värjäytyy enempivähempi kellertäväksi, toki pilkkoutuminen ja palaminen jatkuu toisiopalossa jos ympäristö on riittävän kuuma ja yli-ilmaa riittää, myös sitä sekoittumista tai pyörteilyä pitää olla.

Tumma punakeltainen väri on erittäin huono, keltavalkoinen on aika hyvä, sinivalkoinen on lähes täydellinen. Puhdas vety-häkä-metaani-liekki on sinininen, samanlainen kuin esim kaasutohossa.
Liekkiä arvioitaessa kannattaa myös huomioida liekkien pituus: pitkät lieskat kielii vajaasta kaasutuksesta. Silloin palaminen jää yleensä vähän vajaaksi, eikä liekki ole kuumin mahdollinen, toisioilman lisääminen huonontaa palamista siinämielessä että se jäähdyttää liekkiä entisestään.

Jos kaasutus toimii vajaasti, sitä ei lamdakaan pysty korjaamaan, koska kaasutustapahtuma riippuu oikeastaan vain siitä mitä varastopesässä tapahtuu. Se miten varastopesän toiminta saadaan kohilleen lienee kaasutuskattiloiden "viisastenkivi" mutta kaasutuskattilat toimivat siitä huolimatta aika hyvin koska toisiopalolla pystytään "paikkaamaan" pieniä virheitä lähes 100 prosenttisesti.

Puhdas vety-häkä-metaani-liekki on siis sinininen, mutta väri ei kerro mitään ilmakertoimesta; tuolla kaasulla on laaja syttymis ja palamisalue ilman suhteen. Ilmakerroin voi vahdella 0,5 - 2 välillä. Silmämäärin on mahdotonta hakea tuolle oikeaa toisioilmanmäärää, vain ja ainoastaan lamda-anturi pystyy siihen.

Tuossa hiukan kotiläksyä niille, joita asia kiinnostaa eli puukasutustietoutta oikein olantakaa:

http://www.fao.org/docrep/t0512e/t0512e00.htm

[Juhani]

Jos kaasutus toimii vajaasti, sitä ei lamdakaan pysty korjaamaan, koska kaasutustapahtuma riippuu oikeastaan vain siitä mitä varastopesässä tapahtuu. Se miten varastopesän toiminta saadaan kohilleen lienee kaasutuskattiloiden "viisastenkivi" mutta kaasutuskattilat toimivat siitä huolimatta aika hyvin koska toisiopalolla pystytään "paikkaamaan" pieniä virheitä lähes 100 prosenttisesti.

Tuo pitänee paikkaansa, lämmitystapahtuma ei ole täysin pilalla vaikka kaasutus ei lähtisikään toimimaan suunnitellulla tavalla. Lambda tosiaan ei pysty paikkaamaan tuota "käyttäjävirhettä" joka tapahtuu yleensä puiden ladonnassa.
Yhä enemmän olen alkanut miettimään noiden hiilien vaikutusta kaasutuksen alkuhetkeen, ne saavat aikaan ison lämpötilan joka on perusedellytys kaasutuksen alkuun. Hiilet sais mielellään olla aivan kaasutusholen päällä ja heti viekussa tarvis olla palamatonta puuainesta jota lähdetään kaasuttamaan?
Pakollisia hiilet ei ole mutta auttavat starttia kummasti.

[repa]

Tuo pitänee paikkaansa, lämmitystapahtuma ei ole täysin pilalla vaikka kaasutus ei lähtisikään toimimaan suunnitellulla tavalla. Lambda tosiaan ei pysty paikkaamaan tuota "käyttäjävirhettä" joka tapahtuu yleensä puiden ladonnassa.
Yhä enemmän olen alkanut miettimään noiden hiilien vaikutusta kaasutuksen alkuhetkeen, ne saavat aikaan ison lämpötilan joka on perusedellytys kaasutuksen alkuun. Hiilet sais mielellään olla aivan kaasutusholen päällä ja heti viekussa tarvis olla palamatonta puuainesta jota lähdetään kaasuttamaan?
Pakollisia hiilet ei ole mutta auttavat starttia kummasti.

Ihan satavarma en ole, onko kyseessä enempi käyttäjävirhe vai valmistusvirhe. Omatekemässä kaasutuksessa tuppaa turhan usein ilmenemään tuo virhetila. Tarkoitus olisi joskus parantaa arinan- ja ilmanjaonrakennetta mutta se arina- ja viisastenkivi on vielä hakusessa  

Se lamdakin on vielä hankkimatta 

[Pannarix]

Attackin liekkiä ei pääse näkemään, ilmadur lasisilmä ollut kauan haaveena toteuttaa alaluukkuun...

Itse tein lasisilmän ensitöiksi kun kattila saapui. Pitäähän tuo liekki nähdä, kuinka muuten tietää mitä siellä tapahtuu
Sitä tässä nyt tuijotellut kuukauden!

[nikke]

Mites onko attackin hyötysuhdemittariin uskominen?? Hyöts.yli 90 nii onko palotapahtuma silloin kunnossa?

[Setämies]

Olen käsitellyt / kirjoittanut ko. asiaa tällä foorumilla toisessa threadissa. Ammattilaisten mittareilla / analysaattorilla tulokset ovat toisenlaiset kuin kattilavalmistajan omissa mittareissa.
Asiasta ei muuta kommentoitavaa, koska kysymys on niin pyhä asia keskusteltavaksi tällä foorumilla.

Totta kai tulokset ovat erilaiset, koska mitataan joka tapauksessa eri asiaa.

Jotta mitään mittaustuloksia voisi arvioida oikeaksi tai vääriksi, pitää tietää mitä on mitattu, niin suureiden kuin ajallisenkin jakson osalta. Sama yksikkö ei vielä tarkoita, että mitattaisiin samaa asiaa.

[Setämies]

Taas joutuu vastaamaan ja oikomaan ja joku saa vaikutelman jankkaamisesta, mutta ammattilaisten analysaattoreilla voidaan mitata moninkertaisesti enemmän tietoa polttotapahtumasta kuin kattilavalmistajan kattilassa olevilla analysoinneilla. Mainituilla laitteilla voidaan mitata kaikki tapahtumat 24/7 reaaliaikaisesti.

Oi voi. :-(

Oikomisesta puheenollen: Jopa täysin samasta mittaustulosaineistosta voidaan ilmoittaa erilaisia, mutta samansuureisia tuloksia.

Kädestä pitäen: Asetetaan anturi mitattavaan kohteeseen. Luetaan tulos näytöltä ja ilmoitetaan tulokseksi vaikka nyt sitten X yksikköä. Jatketaan mittausta, ja kerätään laajempi otos, n kpl edellisenkaltaisia mittaustuloksia: X₁, X₂... X_n. Näytteestä lasketaan haluttu aritmeettinen tunnusluku, vaikka X_muah. Tarkastellaan tuloksia, ja alkuperäinen X ≠ X_muah.

Missä meni vikaan, vai menikö mikään vikaan? 
Jos mikään ei mennyt vikaan, kumpi tulos antaa paremman kuvan mitatusta tapahtumasta?
Voiko tuloksia X ja X_muah vertailla, ja jos niin millä rajoituksilla?

Entä sitten, jos otos X₁, X₂... X_n jaetaan noin tasan kahtia, ja molemmista puolikkaista lasketaan uudelleen sama aritmeettinen tunnusluku, saadaan X1_muah ja X2_muah. Saatiinko tulokseksi kaksi samaa arvoa vai kaksi erilaista arvoa? Entä mitä pitää huomioida, jos näitä arvoja aletaan vertailla?

Sama koe voidaan toistaa vaikka laskemalla joka toinen otoksen tulos, eli X_parilliset ja X_parittomat, ja laskemalla molemmille jälleen sama artimeettinen tunnusluku. Kuka arvaa tuloksen.

Lyhyesti: Vaikka miljardin euron analysaattorilla ei ole mitään virkaa, jos ei ymmärrä mitä ja miten sillä mitataan, tai jos ei edes ymmärrä mihin ja miten tuloksia voidaan vertailla. 

[Setämies]

Edellämainitun perusteella voidaan kohdentaa kuka on todellinen jankkaaja.
En kommentoi enempää, koska käsitykset kattilalaitoksen analysointitekniikoista on maallikoille mahdotonta.

Kun tieto ja ymmärrys loppuu, alkaa temppuilu. 

[Höökvorssi]

Voisko niitä ammattilaisen analisaattorimittauksia normaalikattiloista saada mitenkään tänne palstalle. Kauhesti siitä täällä kirjoitetaan mutta yhtään mittaustulosta mistään kattilamallista en ole vielä nähnyt. Ihan vaikka vaan esimerkkinä vaikka joku kattila josta ilmoitettu mitatut arvot ja sitten vieressä ihannearvot. Ohjeita vaikka siitä mikä säätö vaikuttaa mihinkäkin arvoon jne

Mutta jos esimerkiksi kattilan hyötysuhde on jo liki 90%, voiko ammattilaisen analysaattorin avulla saada vielä merkittävästi parempaa palamista ja hyötysuhdetta?

[Pähkäilijä]

Voisko niitä ammattilaisen analisaattorimittauksia normaalikattiloista saada mitenkään tänne palstalle. Kauhesti siitä täällä kirjoitetaan mutta yhtään mittaustulosta mistään kattilamallista en ole vielä nähnyt. Ihan vaikka vaan esimerkkinä vaikka joku kattila josta ilmoitettu mitatut arvot ja sitten vieressä ihannearvot. Ohjeita vaikka siitä mikä säätö vaikuttaa mihinkäkin arvoon jne

täälläkin olen samaa odotellut, kun ei vielä edes analysaattorin merkki ja mallikaan ole selvinnyt...

[tjh]

osoitteessa http://realisoitavat.net/ löytyy mainosta savukaasujen mittailusta kun sivua vierittää riittävän alas. Löytyy oikein kuva tuosta kaiken kertovasta ihmelaitteesta.

[kaji]

Nämä pienkattiloiden panospoltto on senverran epäpuhdasta ja huonolla hyötysuhteella koko polton ajalta, ettei tässä tarvitse dokumentteja alkaa kaivelemaan. On tyytyminen kattilavalmistajan ilmoituksiin ja käytön valvonnassa näkee liekin väristä kohtuullisen polton, miksei savupiipun päästäkin.Kattilavalmistajan kattilassa olevat mittaustulokset ovat suuntaa-antavia, joskin tarkemmin analysoituna paljon pielessä todellisuudesta. Käyttäjälle tulee hyvä mieli, kun mittaus osoittaa 91 %:n hyötysuhdetta, vaikka mentäisiinkin 85 %:n tienoilla. Tähdellisempää on saada tieto siitä, paljonko polttoaineesta sai siirrettyä / saatu talteen energiaa.

No miks sä sitten joka välis ehdotat että poltto pitäs tutkia analysaattorilla jos se on koti käytös turhaa?? sehän on aivan turhaa jatkuvaa jankkaamista.

[AnssiKo]

täälläkin olen samaa odotellut, kun ei vielä edes analysaattorin merkki ja mallikaan ole selvinnyt...

Sitä odotellessa voisit vaikka kattella leffaa/näytelmää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomenna_hän_tulee  
Sopii aikast hyvin tilanteeseen.  

Edit: Linkkiä ehjätty.

[pelti]

noita ammattilaisten analysaattoreja näkyy olevan viidellä sadalla kaupan tuolla internetissä...