Ala/ylä/käänteispalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?

[kahe]

Tein uuden aiheen tuosta:

Pannaapas kysely pystyyn, eli listataan ala/yläpalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia.

- Oma käsitys on että alapalo ei aina pala alaspäin, heti kun luukun avaa niin liekit ja savu tuppaavat yläkautta ulos lämmittäjää tervehtimään. Siis vedon tarve taitaa olla suurempi kuin yläpalosilla?

- Toinen huono puoli taitaa olla huono tulen- ja tehonhallinta, palaminen jotenkin karkaa käsistä ja hakeutuu johonkin tasapainotilaan jossa kattila tukehtuu liialliseen palokaasujen määrään. Konvektio-osa ei pysty nielemään kaikkea kaasun määrää ja palaminen jää vajaaksi. Tämäkin on osaksi huononvedon syytä.

- Ja sitten toi työläs/hidas sytyttäminen eli alkuhiilloksen muodostuminen vie aikaa.

- Sähköriippuvuus jos käytetään puhaltimia ja imureita

- Joissain alapaloisissa ei voi polttaa aisattua puuta


Maailman paras kattilahan se muuten olisi, jos vaan toimisi.

Yläpaloinen Arimax 240:
+ hyvä roskapoltin
+ pieni koko
+ syö puolimetrisiä halkoja
+ ei sähköriippuvuutta, mutta joillain se latauspumppukin on kuitenkin pyöritettävä
- savukaasujen hallinta lähes herran hallussa tai pitää asua pannuhuoneessa säätämässä ensiö/toisio ilmoja
- runsas nuohoustarve
- tuhkan määrä suunnaton
- hyötysuhde ties mistä ilman virityksiä (oma 67%)
- melkein jatkuvalämmitteinen (2400 litran varaajan lataaminen vie noin 3-4 tuntia)
- lisättävä puita sopivin välein ja sopiva määrä, ettei savukaasut ole >300
- ei voi polttaa täydellä rähinällä tai isolla täytöllä kerrallaan -> savukaasut 400 tai joutuu harrastaan kitupolttoa
- kerää tuhkaa piipunyhteeseen, varsinkin jos rajoittaa vetoa pellin avulla
- matalapaineella sytyttäminen on haastavaa toisinaan riippuen sytykkeiden laadusta

[Pähkäilijä]

Kokemuksia Arimax 240 yläpalosta ja Arimax 35 & Hakas Sampsa alapaloista.

Yläpalo
+ pienempi veto riittää

Alapalo
+ palotapahtuma paremmin hallittavissa kun koko puumäärä ei pala kerralla
+ enemmän konvektiopintaa
+ onnistuu hakkeen poltto (molemmissa alapaloissa palaa/paloi pääasiassa hake)
+ pesän voi ladata puuta täyteen - vähemmän pannuhuoneessa ramppaamista

Ei alapaloinenkaan pölläytä silmille jos täyttöluukun avaa ensin raolleen ja antaa olla sillein vähän aikaa ja systeemissä on ohituspelti jolloin liekki pääsee suoraan piippuun konvektorien ohi. Arimax 35 on ilman savukaasuimuria.

[seppol]

Samaa mieltä Kahen kanssa. Yläpaloinen ei toimi kunnolla panospoltolla. Se terivitsee automaatti tai käsityötön jatkuvalla lisäämisellä. Alapaloinen toimii ikään kuin siinä olisi automaattisyöttö. Kuitenkin suurin osa kattiloista on edeleen yläpaloisia. Luulisin että kaikista maailman kattiloista niitä on 1 %. Vähän vaikea kuvitella että tekisi alapaloisen 5000 kw tehoisena. Se soveltuu näihin omakotitarpeisiin.
Mnä kehittelen yläpaloista sen vuoksi että se toimii varaavana takkana asuinhuoneessa. Sihen lisätään puita jatkuvasti eikä polton pituudella ole ylärajaa. Varaavana aineena on vesi. Ei ole erillistä varaaja, vaan kaikki on samassa paketissa. Hyödyllisyysuoja on. Nyt olen polttanut kaksi kuukautta ilman mitään nuohousta. Pitää katsoa miten tuliputket voi. Niiden yhteispinta-ala on 1,3 neliömetriä. Savukaasut saa jäähdytettyä alle 100 täydellä teholla. Ulkomitat on 1 x1 x1,6 m ja paino 900 kg.

[syrjaki]

Mikäs tuo ero oikeastaan käänteispalo ja alapalokattiloiden välillä on?

Katselin tuossa huvikseni Aritermin alapalokattilan poikkileikkausta enkä nyt heti keksinyt mikä ero tuolla oikeastaan on "käänteispaloseen". Puut palavat "väärän suuntaan" ja löytyy toisiopesä, joka käytännössä taitaa olla sama kuin tuo käänteispaloisen alapesä.

Eiköhän ylä- ja alapaloiselle (+käänteis) voida saavuttaa samat hyötysuhteet, polttolämpötilat ym. Erot lähinnä tuossa polttoaineen palamisen hallinnassa, jossa yläpaloinen manuaalikäyttöisenä on huono. Ala/käänteispaloisessa tuo polttoaineen syöttö tavallaan tapahtuu automaattisesti hitaasti painovoimaisena, jolloin saadaan hallittu palotapahtuma ilman erillistä syöttöautomatiikkaa.

[Setämies]

Mikäs tuo ero oikeastaan käänteispalo ja alapalokattiloiden välillä on?

Käänteispaloisessa palamistapahtuma on erilainen, kuten vieraskielinen nimi 'wood gasification burner' viittaa. Osa palamisesta perustuu siis varastosäiliössä olevan puuaineksen kuivatislaukseen ja esimerkiksi havupuilla pineenien yms. polttamiseen toisiopalossa, muun palamisen ohella. Viimeinen vaihe palamisesta on sitten lopulta jäljellejääneen puuhiilen poltto. Joku esite puhui neljästä palamisvaiheesta, taisi olla täälläkin joskus linkitettynä?

Lyhyesti: Tärkein ero on se, että käänteispalo polttaa pääsääntöisesti tehokkaammin ja puhtaammin.

[Juhani]

Kysymys väliin tietäjille
Onkohan noita puun kaasuja mahdollista polttaa ja erottaa tehokkaasti muutakuin alaspäin?

[Repa]

Niin toi mun pannu onkin käänteispalosemmonen.  Sen takia se on vähän konstikas. Eli vinkejä tohon käänteispaloon tarvis.

[Pähkäilijä]

Joku esite puhui neljästä palamisvaiheesta, taisi olla täälläkin joskus linkitettynä?

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

tuolla sivulla 9 ja 10

[Juhani]

1wire käppyrät näyttää muuten hyvin nuo eri palamisen vaiheet. Kun olen ihmetellyt esim. tuloilman
nopeata väliaikaista lämmönnousua.
Pyrolyysin alkaessa tarvittavan paloilman/ hapen määrä vähenee ja viilentävä ulkoilman virtaus loppuu tuloilmaputkessa silti savukaasut lämmittää tuloilmaa joten lämpötila nousee.

[Repa]

 

Nuuppina sekoilen, selvinpäinkin!

[Harri2]

Etna K-30
+ Täyttöluukku edessä ja varastopesä muutaman sentin luukun ylälaitaa korkeampi, ei savuta puita lisättäessä.
+ Kattilassa konvektion ohittava "kesäpelti" ja varastopesän ylälaidassa tuuletuspelti suoraan tuonne ekan pellin luo. Helpottavat sytytystä ja puita lisättäessä.
+ Aika paljon kiveä toisiopaloalueella, uskoakseni eivät ainakaan huononna kattilaa.
+ Suuri varastopesä, kottikärryllinen kerralla. Palaa n. 1,5 - 2 tuntia.
+ Pystykonvektiot, ei kerää irtotuhkaa.
+ Helppo nuohota, harjaus kerran-pari viikossa, aikaa kuluu noin 45 sekuntia. Tuhkalle tilaa konvektioiden alla, tuhkan poisto pari kertaa vuodessa.
+ Tehokas, ilmoitettu teho 35 kW, mitattu 8h keskiteho 39kW, sisältää sytyksen ja sammutuksen.
+ Helppo sytyttää: Alaluukusta paperisuikaleet kipinäraudan läpi pesään, yläluukusta puotellaan tuohia, paperia ja muutamia ohempia puita arinalle, pesä kattoa myöten täyteen ja yläluukku kiinni. Kumpikin ohituspelti auki ja tulta paperisuikaleisiin. 30 sekunnin päästä ohituspellit kiinni, ilmaläpät vedonsäätimen varaan ja alaluukku kiinni. Sohvalle ja parin tunnin päästä puita lisäämään.
+ Iso tuhkatila, tyhjennys kerran viikkoon riittää.
+ Kapea arina, puut palavat aika hallitun tuntuisesti.
+ Ei holvaa, jos ei käytä ylipitkiä puita. Joku 53 senttiä maksimi.

- Ei tuhkalaatikkoa. Tyhjennys lapiolla kattilan alla olevaan peltilootaan.
- Iso vesitilavuus, 190 litraa.
- Herkästi pistekiehumisia, paine oltava kylmänäkin yli 1 bar.
- Valurauta-arinat kestivät vain 5 vuotta. Nyt soluarina kestänyt 13 vuotta.

Vaihdettu 24 vuoden aikana: kahdet alkuperäiset valurauta-arinat, tiili tuliaukon ylälaitaan kolmesti ja yksi yläluukun kahva. Toisioilmasuuttimeen hitsattu uusi reuna tänä syksynä.
https://lh5.googleusercontent.com/--Lw4k1VI9S0/UJANwyUJWFI/AAAAAAAAAAo/cVPeUY9gFzg/s800/IMG_005.jpg

[Repa]

Tänne onkin tullut paljon asiaa! Lisääkin mahtuu. Noita huonoja ominaisuuksia tuntuu olevan paljon, onko niihin keksitty parannus keinoja

[kahe]

Jatketaas kokemusten keräilyä +/- tyyliin puolen vuoden kokemusten jälkeen Attack 35DPX Lambda mallista.
+ lambda ohjaus säätää ensiö/toisio ilmansäädöt kohdilleen, eikä vaadi pannuhuoneessa juoksua käsin säätämässä
+ pannu lopettaa polttonsa itsekseen
+ vähemmän tuhkaa kuin yläpaloisella
+ nuohoustarve vähäinen
+ helppohoitoinen
+ helppo toiminnaltaan varauksin, kunhan sytytys/kaasutus lähtee päälle
+ polttaa reilun kokoisia 65 cm pitkiä halkoja, vähemmän pätkimistä
+/- vipunuohous, jonka tarve tai hyöty vielä epäselvää, kun tuubit puhtaita
+/- jättää kasan puuta polttamattta, mutta tämä helpottaa seuraavaa sytytystä

- isompi varastotila (108 litraa) puulle saisi olla eli noin 10 cm korkeampi yläpesä vähintään
- ei kertalataus aivan riitä 2500 litran varaajalle, mutta ei ole vaikeata lisätä toista pesällistä perään, vaikka savut pöllähtääkin ulos
- tuhkaa kasaantuu takaosaan kivien ympärille
- konvektiojarrujen purkaminen vaatii jonkin verran aikaa, ainakin ekalla kerralla
- kaasupolton syttyminen hankalaa riippuen sytytys tavasta, puun koosta ja kosteudesta
- ei pienille puille, kun tahtovat palaa vain yläpesässä
- ei tarkastelureikää toisiopalolle
- painonapit huonolaatuiset, ottavat huonosti painalluksen ja hankala siirtyä valikossa
- ei tee tuhkaa paljoa, mutta hiilikekäleitä saa poistaa enemmänkin eli alapesään putoaa paljon hiiliä, kun yläpuolta kolaa kasaan

Ei siis mikään täydellinen puukattila, mutta toimii verrattuna yläpaloiseen ja hintatasoonsa nähden. Jatkakaas muutkin tätä.

[Jortsu]

Melkoisen kivikkoista tietä on kuljettu Attack DPX 45 profin kanssa nyt 4kk
+ Lopettaa itsekseen, sammuttaa puhaltimet kun haluttu lämpötila saavutetaan.
+ 70 senttiset halot
+ Ongelmista huolimatta ilmeisesti kuitenkin suht hyvä hyötysuhde koska polttopuun kulutus vanhaan yläpaloiseen verrattuna on pienempi

- Hormiyhde putkea ei tullut mukana, ja kattilan lähtö oli niin soikea ettei siihen mikään valmis putki käynyt, piti teettää levystä
- Vähän viimeistelemätön rihveli
- Varastotila voisi olla isompi
- Maailmassa ei liene semmoista piippua jossa riittäisi veto
- Käänteispalon toimimaan saanti melkoista raketti tiedettä, tai sitten koko käänteispalo on satua niinkuin hobitit ja lohikäärmeet
-Toisiopalon tarkistusrööri puuttuu
-"Ohitusläppä" pikeentyy jumiin ja sitä avausvipua saa riuhtoa  olan takaa (odotan sitä päivää milloin koko vipstaaki jää kouraan)...
- ohjauksessa voisi olla enempi relelähtöjä jotta kattilan voisi laittaa ohjaamaan myös esim moottoripeltiä ja piipun nokassa olevaa savuimuria
-tehtaan tech support osaston "veto ei riitä"-mantra ja kun on mitattu että riittää niin sen jälkeinen totaalinen kiinnostuksen puute

[kahe]

Ohitusläppä tosiaan pikeentyy jumiin, muttei sillä mitään teekään. Unohtunut jo kokonaan. Moni omistaja todennut jo saman. Luinko Arimax 25 ohjeista, että veto piti olla 30 pascalia, joka varmaan vaikea toteutua niillä minimimitoilla, 150mm halkaisija ja 4.5 m piippua. Sanottiin savukaasuimurin hoitavan riittävän vedon. Hataria muistikuvia lukemastani.