molle 45 alapalo

[lamina]

Onkos kellään käytännön kokemusta molle 45 kattilasta? Virolaista laatua ja vissiin ruotsin maalla käytetään jonkin verran.. Suht edellinenkin olis reilu 2tonnia vaan

[jiihuima]

Tainnut jäädä alapalot käänteispaloisten jalkoihin, varsinkin kun kotimaisten hinta karannut käsistä. Tuon Mollen ohjehinta Virossa on muistaakseni 1500€ tehtaan dokumenteissa, sillä hinnalla olisi kyllä kelpo ostos ja suomen hintakin 2500€ toki järjellinen verrattuna aritermin hintaan. Jos olisi paku ja käyntiä virossa, niin mikä jottei. Minulle on jäänyt epäselväksi, että mihin kattilahyötysuhteisiin niillä käänteispaloisilla päästään, onko se niin paljon parempi, kuin nämä alapaloiset, että on niin ehdoton valinta, kuin nyt tuntuu olevan palstan henki.

[Pannarix]

Tainnut jäädä alapalot käänteispaloisten jalkoihin, varsinkin kun kotimaisten hinta karannut käsistä. Tuon Mollen ohjehinta Virossa on muistaakseni 1500€ tehtaan dokumenteissa, sillä hinnalla olisi kyllä kelpo ostos ja suomen hintakin 2500€ toki järjellinen verrattuna aritermin hintaan. Jos olisi paku ja käyntiä virossa, niin mikä jottei. Minulle on jäänyt epäselväksi, että mihin kattilahyötysuhteisiin niillä käänteispaloisilla päästään, onko se niin paljon parempi, kuin nämä alapaloiset, että on niin ehdoton valinta, kuin nyt tuntuu olevan palstan henki.

Netistä löytyvän piirroksen perusteella voisi jopa olla käyttökelpo kattila jos on maltettu tehdä tukevasta pellistä. Harmi että varastopesän koossa on pihtailtu. Enempiä tietoja kattilasta ei näy löytyvän.
Alapaloissa on hyvä se että pesän saa mättää täyteen ja kaikki palaa tikuista klapeihin, omasta kokemuksesta. Jos poltettava tavara on sekalaista niin voisi olla hyväkin valinta. Hyötysuhde lienee kiinni lähinnä ilmojen säädöistä ja lämmön talteenottopuolelta/tulipinnoista ja varaajastakin.  Jos hakee tehtaalta niin hintakin on vielä järkevä.
Itsellä asennusvaiheessa nyt käänteispalo, dpx 25 jota palstalla kehuttu. Näkee sitten myöhemmin kuinka käy.

[lamina]

Tuo on totta että kotimaisten alapalojen hinta on karannut järkyttävän korkeaksi!! 5000e huh huh..siksi tässä ulkomaista vaihtoehtoa pakko katellakkin ku reilulla puolella hinnalla o tarjontaa!käänteispaloseen en vielä ole "lämmennyt"ennakko luuloja käyttövarmuudesta..alapalo kuitenkin lähes pommin varma peli..ja käyttösuhde taasen puolet paree mitä yläpalossa

[kahe]

Kannattaa käydä tutustumassa käänteispaloiseen paikan päällä, voi ajatus muuttua. Täällä voi nähdä vaikka käytössä kattilan. Varastopesän koko on monessa se suurin vaiko pieni ongelma. Kyllä tuon puun kulutuksesta huomaa, että on hyötysuhde kohdillaan. Ei vaan pysty samoin mittaamaan pelkkien lämpömittareiden avulla kuten aiemmalla, kun automatiikka pyörittelee pumppua tarpeen mukaan koko yön ajan jäähdyttäen pannua. Elektroniikkaa on enemmän tietysti, vaan eipä ole kuulunut kellään vielä hajonneen ja noita moottoreita ainakin saa ebaysta suoraan tilalle.

[sakarif]

Hyvä puoli Molle 45 kattilassa on käänteispaloiseen verrattuna, että Mollessa voi polttaa aivan mitä vain. Mollessa ei myöskään ole haavoittuvaa elektroniikkaa.

Oletan, että tällä "mitä vain" tarkoitetaan normaalia kotitalousjätettä, joka koostuu suurelta osin maitopurkeista, erilaisista pahveista ja muoveista. Näitä voi polttaa aivan normaalisti käänteispalossa ilman mitään ongelmia. Eri asia tietysti, jos "mitä vain" tarkoittaa kaikkea mahdollista mineriittilevyihin saakka.

Muutamissa keskusteluissa (eri palstoilla) on tullut esiin näkemyksiä, jonka mukaan käänteispalossa voisi polttaa vain priima-koivua ja muilla tulee ongelmia. Omassa kattilassa palaa sulassa sovussa kaikki kotimaiset puulajit ilman ongelmia eivätkä maitopurkitkaan valittele. Varaajaan ovat menneet puiden perässä. Kotitalous"jätteen" osalta käänteispalo ja alapalo eivät eroa.

[kahe]

No ei, mutta kyllä meillä toimii kierrätys muille jätteille ennemmin kuin laitan roskat/jätteet savustumaan ympäristöön. Yläpaloisella ehkä jokunen pahvi paloikin.

[Kattilakalle]

Taannoin harkitsin itsekin alapalon ostoa. Etuina olisi ollut pienempi koko ahtaassa tilassa ja elektroniikan puuttuminen vikaantumismielessä.

Toisaalta elektroniikastakin on hyötynsä ja täysin ilman sähköä taitaa aika harvalla puukattilajärjestelmällä pystyä toimimaan. Varsinkin nuo lambda-kattilat tuntuvat järkeviltä hyötysuhteen ja vaivattomuuden kantilta.

Kompromissi on tehtävä vaivattomuuden, hyötysuhteen, vikaherkkyyden, koon, tehon ,varastopesän, hinnan, jne... suhteen.

Kun vertaan vielä tallissa majailevaa Orlignoa Arimaxiin, niin epäilykseni kohdistuvat Orlignossa ensimmäisenä säätimen käyttöpaneelin kestävyyteen: Kuinka monta vuotta kuluu ennen kuin painonapeista häviää tekstit, irtoaa muovipäällys tai tulee kontaktivikoja. Tai kuinka kauan jaksaa "hyrrä" pyöriä suht haasteellisissa olosuhteissa.

Toisaalta, kattiloiden elektroniikka on melko yksinkertaista ja TI-miehelle/naiselle helppoa korjata.

Kattilaan aion survoa kuivaa puuta eri muodoissa (lavan pätkät, muottilaudat, pilkeet, purut ja lastut, jne..) ja seassa pieniä määriä paperia ja pahvia ynnä muuta puupohjaista.

Palaapa se jossain kattiloissa näköjään elikotkin:
http://www.hake.fi/raatoruuvi/

[kahe]

Olisko Mister X:llä omakohtaista tietoa vaiko pelkkiä valmistajan arvoja? Itse epäilen kaikkien valmistajien ilmoittamia lukemia. Kyllä briketeillä ja koivuilla saa kovat tehot "labra" olosuhteissa, vaan mikä on todellisuus. Mittasinpa oman Arimaxin tehon lähelle 80% parhaimmillaan, vaan en silti usko lukemien paikkansa pitävyyteen kotimittaustarkkuuksilla. Vähän samaa kuin autojen ilmoitetuissa kulutuksissa. No, omat kg/kk kulutukset kertovat totuuden.

[Rampe]

Joo.. Kyllä se ihan kattilalta näyttää 
Sitä toki vähän tuumailin, miksi tuo varaston puoli mitoitettu vähän alakanttiin? Kuitenkin 45 kw?
Täyttöaukon mittaa en äkkiseltään löytänyt. Ilmeisesti leveys yli puolimetriä. Olisiko syvyys luokkaa 25-30 cm?

[jussi]

Tavasin tuota esitettä ja hinnastoa.
Hinnastossa on kohta jota vielä hieman vajavainen viron taitoni ei aukaissut:

Õhkkütteahjud
Õhkkütteahi (19 toru küttepuu pikkus 1,0 m) 600 m² 635.00
Õhkkütteahi (17 toru küttepuu pikkus 0,85 m) 550 m² 575.00
Õhkkütteahi (13 toru küttepuu pikkus 0.65 m) 450 m² 450.00
Õhkkütteahi (11 toru küttepuu pikkus 0,5 m) 350 m² 400.00
Õhkkütteahi (7 toru küttepuu pikkus 0,33 m) 100 m² 285.00

Mitä tarkoittaa Õhkkütteahjud? Mikä 600neliön Õhkkütteahi maksaa 635€?
toru lienee putki, küttepuu on polttopuu ja pikkus on pituus

[jussi]

Mielellään tästä tosiaan lisätietoa kuulee, itellä projekti on edessä, ollut jo pitkään.
Sitä mukaa kun talous menee piukemmalle alkaa edullisemmat vermeet kiinnostamaan.

Minkälaiseen piippuun mister X on kytkenyt pannun? Esitteessä taitaa olla ns. täyden tiilen hormin mitat, tai ainakin lähellä sitä.
Entä minkä yhteet pannussa on, meno ja paluu?

[ev3449]

Kyllä valmistajan dokumentaatioihin on luottamista, kun kattilat tässäkin tapauksessa testataan luotettavissa tutkimuslaitoksissa.
MOLLESTA on vain toisen käden tietoa käyttäjältä, jotka myös ratkaisivat oman valintani MOLLEN hankintaan. MOLLEA kyllä tulen testaamaan monenlaisilla polttoaineilla ja tarvittaessa käytän "aputekniikkaa" tarpeen mukaan.
Mahdollisesti tulen modaamaan kattilaa ainakin varastipesää suurentamalla, koska yhdellä latauksella voisi olla tapauksessani järkevää palaa tulet yhteen soittoon 7-8-tuntia. Energiavaraajien yhteistilavuus noin 6.5 m^3. Lämmityskauden aikana olisi kaavailu kahdesti ta kolmesti viikossa polttaa pesällinen.

Ihan pessimistisesti laskettuihin numeroihin perustuen kiinnostaa miksi kyseiseen kokoonpanoon päädyit?
Varmaan muillekin miettijöille voi olla hyvä ymmärtää mitkä ovat tässä olleet ratkaisevat tekijät.

Itselläni on myös alapalokattila, mutta enemmän mietityttää varastopesän- ja varaajien koko suhteessa kuvuvaan energiaan, ajankäyttö ja sen jakautuminen sekä tietysti se kuinka alkuperäisenä kattila tulee säilymään. Monelle on "helpompi" vaihtaa sensori tai puhallin kuin alkaa kattilan rakenteita muuttamaan, esim. varastopesää kasvattamalla.

Tuo sinun kokoonpano vaati käytännössä sekapuulla 14-21 pesällisen polttoa viikossa mainitsemallasi lämmityskaudella kattilan ollessa kuten se tehtaalta saapuu. Monellako riittää mielenkiintoa ja aikaa tähän? Lisäksi alapalo/käänteispalo on tarkoitettu toimimaan panospolttona parhaan hyötysuhteen ja mahd. pienten päästöjen aikaansamiseksi. Jokainen puiden lisäys huonontaa tätä.

Toinen mielestäni suuri etu on juurikin nykykattiloiden kohdalla tuo automaatio. Jotta päästään hyvään hyötyyn ja päästöarvoihin on kattilan säätöjä muutettava tilanteesta ja polttoaineesta riippuen. Joko automaatio hoitaa tämän tai on tyydyttävä huonompaan lopputulokseen ja/tai seistävä itse vieressä säätämässä ilmansaantia.



 

[Kattilakalle]

Kyllä valmistajan dokumentaatioihin on luottamista, kun kattilat tässäkin tapauksessa testataan luotettavissa tutkimuslaitoksissa.

Kyllä ei ole valmistajan dokumentaation luottamista. En onnistunut ylipäätään löytämään dokumenttia valmistajan sivuilta tai SP:n tietokannasta. En väitä ettei tutkimusta olisi tehty, en vain itse onnistunut löytämään sitä.

Uskottavuuden nimissä kun testituloksiin viitataan, niin dokumenttia olisi hyvä esittää. Tutkimuskeskukset tekevät tutkimuksia yleensä maksullisena tilaustyönä ml. Sveriges tekniska forskningsinstitut. Näissä tutkimuksissa teettäjä sanelee tutkimusmenetelmät. Tutkimus perustuu yleensä sovellettaviin ja kansainvälisesti hyväksyttyihin standardeihin, mutta ei aina.

Ja sitten standardejakin on eri tasoisia. Valmistaja voisi runoilla vaikkapa: Kattila ylittää selvästi Eurooppalaisen tiukan 
EN 303-5:2012-standardin päästörajat. Jättäen tietysti mainitsematta minkä luokan (3, 4 vai 5).

Molle vaikuttaa hyvältä kattilalta, sitä en kiellä. Olisin jopa itsekin vakavasti harkinnut sitä, jos olisin kuullut siitä aiemmin.

[Kattilakalle]

MOLLEEN päätyminen perustuu sen hyvään hyösuhteeseen vähän huonommallakin energialähteillä.

Kun en näistä asioista paljoakaan tiedä niin kysyn. Eikös Lambda-ohjattu kattila polttaisi kaikkein parhaiten huonompaakin tavaraa, kun sen ilmanotto säädetään "reaaliaikaisesti" kulloisenkin tarpeen mukaan?

Olen myös sokeasti uskonut, että hyötysuhteessa mennään järjestyksessä yläpalo -> alapalo -> käänteispalo. Myönnän, että en edes kunnolla ymmärrä ala- ja kääteispalotapahtumien eroja .