molle 45 alapalo

[AnssiKo]

Mitä tarkoittaa Õhkkütteahjud? Mikä 600neliön Õhkkütteahi maksaa 635€?
toru lienee putki, küttepuu on polttopuu ja pikkus on pituus

Kuten jo aiemmin tuli esille, õhkkütteahi tarkoittaa ilmalämmityskattilaa. Tässä tapauksessa esimerkiksi tällaista: http://interbauen.ee/vesuvi-ohkkutteahi-02-kuni-200-m.html
Tuosta on helppo katsoa tehon laajennettavuus ilmaputkia lisäämällä, samalla palotilaankin mahtuu pidempi kalikka. Tuollaisen voi löytää Virossa vaikka kapakan nurkasta, ei ole pelkkä pajalämppäri.

[kahe]

Käänteispalokattilassa  polton onnistuminen vaatii poltettavan puun olevan alle 20 %:n kosteuspitoisuuden, kun taas MOLLE:ssa menee vähän kosteampikin puu. MOLLE on kaasuttava alapalokattila, kattilan korkea lämpötila palokammiossa ( 1000 C ) takaa puhtaan ja tehokkaan polton. Ensio ja toisioilmaa ei tarvitse juurikaan säädellä, kunhan on päässyt sinuiksi puun ja kattilan sielunelämään.

Kyllä sen kostean puun näkee sitten kattilan sisuksista ja piipun päästäkin, vaikka kuinka tehokas molle olisikin. Siinä jää tehot hyödyntämättä, jos ei kuivaa tavaraa polttele. Kompromissi säädöin tulee keskinkertainen tulos. Korkeaa lämpötilaa ei saavuteta huonolla polttomateriaalilla. Eiköhän labramittaus ole toteutettu hieman toisella tapaa, epäilisin ainakin itse.

Uskoo ken tahtoo. Yläpalollakin pääsi huipputuloksiin, kun oli puhdas kattila ja sääteli hieman ilmaluukkuja palon eri tilanteissa ja sopivan pienin lisäyksin. Eli asuttiin pannarissa ja toimittiin säätöautomaattina.

[ev3449]

MOLLEEN päätyminen perustuu sen hyvään hyösuhteeseen vähän huonommallakin energialähteillä.
Mitoittamalla lämmittettävän veden tilavuus ja kattilan hyvä puskurointikyky ratkaisivat valinnan. Matalaenerginen lämmitysmuoto, joka sallii laskea puskuroinnin  eli veden lämmön jopa 35C lämpötilaan.
En ole tarkkaan laskeskellut, montako pesällistä joudun polttamaan alkuperäispannulla viikossa, kun en ole tarkkaa tietoa lämpöhäviöistä. Lämitettävä talo on suhteellisen energiatehokas.

Ei kyseisessä kattilassa ole rakenteellisesti mitään paremmuutta hyötysuhteen edes "huonompien energialähteiden" osalta verrattuna muihin alapaloihin tai edes käänteispaloisiin, niin kauan kuin vain polttoaine kaasuuntuu. Molempien poltto perustuu samaan periaatteeseen. Märän puun poltossa ei ole kattilalla lämmittämisen kannalta mitään järkeä. Mitä enemmän kosteutta, sitä enemmän puun sisältämästä energiasta menee kosteuden poistamiseen.

Videossa palaa käänteispaloisessa muukin kuin koivu kuoripuoli ylöspäin:
https://www.youtube.com/watch?v=F1C9F85hwLk

Tuota mitoituskysymystä en kyseisen kattila/varaajavalinnan kohdalla juurikaan ymmärrä. Kattilan varastopesä on käytännössä pienimmästä mahdollisesta luokasta etenkin suhteutettuna tehoon kun taas varaajatilavuus on epätavallisen suuri.
Varaajien täyttäminen vaatii käytännössä tuolla kattilalla yli puolen vuorokauden jakson jonka aikana on juostava minimissään 1,5-2h väleinen pannuhuoneessa puuta lisäämässä. Tämä kertomasi mukaan 2-3 kertaa viikossa. Lisäksi joka lisäyksen ja laadun vaihtuessa pitäisi säätöjä muuttaa jos tavoitteena on kertomasi mukainen hyvä hyötysuhde.

Tuolla varaajan lämpötilan matalaksi käytöllä ei puulämmittämisen kohdalla ole niinkään merkitystä kunhan järjestelmä on suunniteltu niin että kerrostuminen on tehokasta. Toki aivan loppuun käytettäessä käyttöveden tulistus on jollain tapaa varmistettava.

Jos hyötysuhde on tärkeä kriteeri valintaa tehdessä, pelkästään tuollainen varaajamäärä "hukkaa" energiaa ympäristöönsä vähintään 10, luultavammin 20kWh/vrk, 300-600kWh/kk, toivottavasti ei mene harakoille. Myöskin kun aikaa ei ole useampia pesällisiä peräkkäin polttaa, kuluu ylimääräistä energiaa kattilan ja sen sisältämän vesimäärän lämmittämiseen.

[Kyläseppä]

Se noissa perinteisissä alapaloissa on hyvää, että toimii aina riippumatta minkäsorttista puuta sille tarjoaa.
Yksinkertaisia, toimintavarmoja, eikä noissa oikein ole mitään särkyvääkään.
Alakerrassa on nyt ollut 21 vuotta Arimax alapalo, eikä ainuttakaan osaa ole vaihdettu, arinakin kuin pakasta vedetty.

[AnssiKo]

MOLLEEN päätyminen perustuu sen hyvään hyösuhteeseen vähän huonommallakin energialähteillä.

VMT:n sivuilla sanovat hyötysuhteeksi 75%. Tuo lienee mitattu maksimihyötysuhde, tuskinpa tehdas ilmottaisi ehdoin tahdoin huonosti kuvaavaa alhaisempaa lukemaa. Jotenkin nyt kuulostaa oudolta, että hyötysuhde laskisi hitaammin tietynlaisella kattilalla poltettavan tavaran lämpösisällön tai olomuodon heikentyessä. Edelleen, jos otetaan lähtökohdaksi käänteispalon ~90% hyötysuhde vs. Mollen 75%, ja molempien hyötysuhde laskee yhden viidenneksen huonon puutavaran takia, käänteispalolla on edelleen noin 72% hyötysuhde Mollen 60% vastaan. Toisin sanoen, vaikkei Mollen hyötysuhde laskisi tippaakaan, käänteispalo olisi silti vieläkin suht tasoissa.

Tähän vielä uskallan väittää, että savukaasuihin perustuvalla ohjauksella (esim. lambda) poltettavan puutavaran laatuerojen vaikutukset hytötysuhteeseen saadaan minimoitua paremmin kuin passiivisilla polttoteknisillä ratkaisuilla.

Sitä en yritä kieltää, etteikö alapaloinen pystyisi polttamaan sellaista tavaraa jota käänteispaloinen ei enää huoli. Omalta kohdalta tuo ei ole ollut kattilan valinnassa pointti, kun puutavara on joka tapauksessa normi klapia. Ja ei, ei ole lambdadakattilaakaan.

[ev3449]

Alkuviestissäni kerroin MOLLEN hyötysuhteesta, joka tarkoittaa 75 %:n hyötysuhdetta paljonko poltettavasta puusta saadaan ladattua varaajaan prosentuaalisesti. Kattilan hyötysuhde onkin samoissa lukemissa kuin käänteispaloisissakin.

Miten kattilavalmistaja voi tietää varaajaan siirtyvän energiamäärän?
Kyseessä oletettavasti kuitenkin veteen siirtyvä energia millä tarkoitetaan kattilan hyötysuhdetta. Mainittu palamishyötysuhde esitteessä viitannee palamisen hyvyyteen joka on luonnollisesti korkeampi. Tämä erotus on energiamäärä joka menee hukkana piipusta harakoiden iloksi, se mitä MOLLE ei pysty siirtämään veteen.

[nikke]

Onko Topi tehny come backin?

[ev3449]

Käyttäjä tietää jos mittaa tai laskee

Varaajaan siirtyvän energian määrä on niin monesta ulkoisesta tekijästä riippuvainen ettei valmistaja voi mitenkään sitä tietää.

Sanotaan että järjestelmässä on latausryhmä 82 asteisella termostaatilla.

1.Poltat yhden pesällisen koska se riittää. Pesään mahtuu sekapuuta 20kg (82kWh). 75% hyötysuhteella veteen siirtyy ~ 62kWh. Tästä määrästä kattilaan jää 7,4kWh veteen+mitä 450kg rakenteiden lämmittäminen on vienyt, sanotaan yhteensä 10kWh. Varaajaan siirtyy ilman mitään häviöitä matkalla poltetusta 82kWh:sta 52kWh, eli ~ 63%.

2. Jos varaajaan mahtuu esim. 10 pesällistä, jää kattilaan yhä sama energiamäärä, mutta varaajaan meneekin ~ 74% poltetun puun sisältämästä energiamäärästä kun ei oteta todellisia hukkia mukaan.

Jospalamishyötysuhde on 90% tarkoittaa se että 20kg sisältämästä energiasta muuttui lämmöksi 90%. Kattilan hyötysuhde kertoo kuinka tehokkaasti palamiskaasujen sisältämä lämpöenergia saadaan siirrettyä veteen.
Kokonaisuudesta menee hukkaan energiaa palamattomina, päästöinä sekä lämpöenergiana. Tuota hukkaan menevän lämpöenergian määrää voi arvioida mittaamalla esim. savukaasun lämpötilaa. Palamisen hyötysuhteen mittailu vaatiikin esim. sen lambda anturin jne.

[Pähkäilijä]

Palamisen hyötysuhteen mittailu vaatiikin esim. sen lambda anturin jne.

tai laskee varaajaan siirtyneen energiamäärän.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0

pollucom tms väliin näyttää toki tarkemmin kun varaajassa lämmöt kerrostuvat reippaasti ja laskennasta tulee vähemmän tarkkaa mutta kotikäyttöön kivaa iltapuhdetta jos eri polttotekniikoita testailee.

[VPJ]

Onko Topi tehny come backin?

http://www.tori.fi/varsinais-suomi/MOLLE_45_kW_14562111.htm?ca=10&w=3

[ev3449]

tai laskee varaajaan siirtyneen energiamäärän.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0

pollucom tms väliin näyttää toki tarkemmin kun varaajassa lämmöt kerrostuvat reippaasti ja laskennasta tulee vähemmän tarkkaa mutta kotikäyttöön kivaa iltapuhdetta jos eri polttotekniikoita testailee.

Tuossa jää juurikin nuo kaksi mainittua eri asiaa erottelematta. Palamisen hyötysuhde ja kattilan hyötysuhde.

Jos varaajaan siirtyy esim. 50% poltetun puun sisältämästä energiamäärästä (huomioiden kosteus jne) miten tiedät johtuuko hukka epätäydellisestä palamisesta ja onko esim. kattilan lämmönsiirtopinta riittämätön suhteessa tehoon (virtaus) jne.? Huonontaako kattilan massa ja vesi palamisen hyötysuhdetta?

Se mitä varaajaan siirtyy on jokaisen järjestelmän kokonaishyötysuhteesta ja itse käyttäjästä jne. riippuvaista.

[kahe]

Heräsi myös epäilyt ensimmäisistä viesteistä, kun tunnisti kirjoitustyylin samaksi ja nimimerkkikin sopiva. Hyvä että selvisi heti alkuunsa. Se oli siinä vänkääminen osaltani.

[Pähkäilijä]

Onko Topi tehny come backin?

voi perhana...

[Kattilakalle]

Jos joku toisin väittää todistakoon väitteensä. Tässä tapauksessa on uskottava valmistajan ilmoitukseen.

Tuo on lienee aika lailla ristiriidassa tieteellisen tutkimustyön perusteiden kanssa jonka tuloksiin viittaat. Mutta joo, ei siitä sen enempää. Pointtini ei ole Mollata Mollea, vaan ymmärtää alapalon ja käänteispalon sielunelämää.

Jos poltetaan märkää puuta, niin kaiketi sama energiamäärä veden lämmittämiseen menee kattilamallista riippumatta.

Mutta onko tuo käänteispalokattilan kaasutusprosessi jollain tapaa herkempi tässä tapauksessa. Eli jos puu on märkää, niin "häiriintyykö" kaasutusprosessi, ts. laskeeko käänteispalon hyötysuhde tässä tapauksessa enemmän kuin alapalon.

[Juhani]

Näyttävä paluu ja sama jankkaus jatkuu.....