Katseltuani linkittämääsi listaa, niin sieltä puuttui kaikki pohjoismaissa valmistetut kattilat, jotka täyttävät mainitut päästöisyysvaatimukset EN 303-5 mukaan...miksiköhän ?!
Ei nyt pidä sekoittaa MOLLEN 75 %:n hyötysuhdetta palamishyötysuhteeseen, vaan mainittu hyötysuhde on kerrottu aikaisemmissa viesteissäni.
Mitä itse olen mitannut käänteispalokattiloiden palamishyötysuhdetta useitakin, niin alapaloisilla mennään tapauksista riippuen paremmilla palamishyötysuhteilla varsinkin silloin jos puu on epäkuranttia.
Linkin lista oli Saksan ympäristöministeriön lista kuten mainitsinkin. Tarkoitus oli antaa vertailuarvoja ilmoitetuista kattilan hyötysuhteista. Saksalaisilla tuskin on tarvetta listata tuotteita joita ei esim. kyseisessä maassa markkinoida. Nopeasti vilkaistuna ainakin parin Ruotsalaisfirman tuotteita listalta löytyy (CTC, Värmebaronen jne.) Lisätietoa löytyy halutessa:
http://www.bafa.de/bafa/de/index.htmlVielä rautalangasta noista mainitsemiesi hyötysuhteiden eroista.
-
Kattilan hyötysuhde kertoo käyttäjälle karkeasti sen kuinka paljon sisään menevästä energiasta on mahdollista saada lämmittyskäyttöön. Tämä on riippuvainen palamisen hyötysuhteesta, mutta myös kattilan lämmönsiirtokyvystä ("lämpöhyötysuhde") yms..
-
Palamisen hyötysuhde ei sinällään lämmitä kuin käyttäjän mieltä sen kertoessa kuinka paljon päästöjä palamattoman materiaalin muodossa poistuu päästöinä jne. Huonolla palamisella on kuitenkin mahdoton saavuttaa hyvää hyötysuhdetta kattilalla. Tämän takia suositaan kaasutusta jolloin päästään parempaan palamiseen. Tätä hyötysuhdetta valmistajat eivät tunnu kokevan tarpeelliseksi ilmoittaa. Tieto näkyy ilmoitetuissa päästöissä ja kattilan hyötysuhteessa.
Hukka menee hormista käytännössä palamatta jääneenä (päästöt) sekä lämpönä, mutta myös ylimääräisen ilman mukana. Molle ei mittaa tai reagoi millään tavoin yhdenkään näiden hukkaan vaikuttavien tekijöiden kohdalla.
Jos palamisen hyötysuhde on Mollen kohdalla samaa tasoa kuin noissa mainitsemissasi "muissa" kaasutuskattiloissa, tarkoittaa ero kattiloiden hyötysuhteissa +90% vs 75% rakenteellisia puutteita Mollen kohdalla. Toisin sanoen puusta, palamisella saadaan lämmöksi sama energiamäärä (palamishyötysuhde), mutta lämpöä lämmittäjänkäyttöön saadaan huomattavasti vähemmän(kattilan hyötysuhde).
Maailmalla puhutaan yleisesti puun kaasutuskattiloista ja muista. Onko kaasutuskattilan liekki sivulle, alas jne. ei sen kummemmin ole merkitystä vaan polttotekniikka -> kaasutus -> kaasun poltto on se olennainen asia.
Mielikuva että kaasutuskattilat toimisivat ainoastaan "priima" polttoaineella taitaa perustua enemmän ennakkoluuloon kuin tieteeseen.
Puun kosteuden vaikutuksesta sen verran, että karkeasti 50% kosteutta sisältävää puuta pitää polttaa kaksinkertainen määrä verrattuna kuivaan, saman lämpömäärän saamiseksi. Eli voidaan ajatella että 50% kosteudella puuta on pesässä puolet kuivaa vähemmän. Jossain tulee varmasti raja vastaan jolloin kaasuuntuminen ei enää ole riittävää jatkuvan toisiopalon ylläpitämiseksi.
Mollen kohdalla ei ole mitään paremmuutta niin kauan kuin polttoainetta poltetaan suunnitellulla tavalla. Tilanteissa jolloin polttaminen perustuu muuhun saattaa homma kääntyä Mollen eduksi, mutta lämmittämisen kannalta homma ei ole monenkaan kohdalla mielekästä ja teho sekä hyötysuhde jotain aivan muuta kuin brosyyreissa mainitaan.
