Kirjoittaja Aihe: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos  (Luettu 17036 kertaa)

Atehi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Iltaa kaikille.

Sellaista lähtisin kyselemään tässä viestiketjussa että mitä tulisi ottaa huomioon kun vaihdan kattilaa.

Vanha kattila kaksoispesällinen Högfors Maxi 15 + sähkövastus ( ilmoitettu teho puulla 10kW )
Talon alakerrasta löytyy myös 3000L öljysäiliö jossa  ~1400L öljyä pahanpäivän varalle / jos ollaan reissuun lähdetty. Sehän ei ongelma ole, öljyn saa myytyä jos tarvis ja rälläkällä säiliö palasiksi. Ehjänä ei pois saa kun on laitettu paikoilleen talon rakennusvaiheessa.

Tällä hetkellä talon alakerrassa on edelliskesän aikana asennettu Kaukoran 500L lämpöakku kattilaan kytkettynä ja siitä eteenpäin ollaan menty pelkillä puilla. ( muutamaa poikkeusta mukaan ottamatta )

Alakerrassa on myöskin ~vuoden polttopuut odottamassa 22 pinokuutiota sekapuuta.  ;D

Näillä keleilla ( yöllä 0 ja päivällä auringossa +15 ) päivässä menee puuta tuommoiset ~10kg
Kun pakkaset yli -20 alkavat painaa päälle, menee puuta aamuisin 15kg ja illalla ennen nukkumaan menoa.
Ajallisesti tuo on liikaa omasta mielestä, 30-40min välein pesätäyteen puuta 4-5 tunnin ajan X2.

Kattilan hyötysuhteeksi olen laskenut ~50% eli puolet lämmöstä menee harakoille. ( kertonee miksi tiilipiipun ulkopinta on lämmityksen päätteeksi yli 100°C)



Uudeksi kattilaksi olen meinannut Attack Profi 25kW mallia

Ensikesän aikana olen meinannut laittaa alakertaan 1000L toisen varaajan jonka tilaan ulkomailta huomattavasti huokeamman hinnan takia.

Vanhassa kattilassa itsessään on tuo patterivesien shuntti jotenka sellainen pitänee ostaa ja kytkeä tuohon Kaukoran lämpöakkuun.
Samoin lämmin käyttövesi pitää sieltä jatkossa ottaa. Ei ongelma siinä vapaana käyttövesi kierukka.
Varalämmöksi sähkövastus 500L varaajaan. ( toivottavasti högforsin kattilasta vanha 6kW sopinee )


Aika paljon vaatii putki töitä
En ole vielä päättynyt että onko homma vielä tämän vuoden vai ensikesän prokkis
 Kaikki riippuu mitä kaikkia lisäkustannuksia tuohon hommaan tulee yllä mainittujen lisäksi josta toivon teiltä apua.
Onko joku hakenut / saanut ARAlta tukiaisia kun muuttanut lämmitystapansa uusiutuvaksi?

Korjattu kattila valmistaja oikeaksi Atmos -> Attack
« Viimeksi muokattu: 03.07.2015-12:02 kirjoittanut Atehi »

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #1 : 07.10.2014-20:20 »
Miksi et tee öljysäiliöstä varaajaa systeemiin?
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Atehi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #2 : 07.10.2014-20:34 »
Miksi et tee öljysäiliöstä varaajaa systeemiin?
Ai sellainenkin on mahdollista  ;)

Haittaneeko että säilöä on pinnoitettu viisi vuotta sitten?

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #3 : 07.10.2014-20:38 »
Iltaa kaikille.

Sellaista lähtisin kyselemään tässä viestiketjussa että mitä tulisi ottaa huomioon kun vaihdan kattilaa.

Vanha kattila kaksoispesällinen Högfors Maxi 15 + sähkövastus ( ilmoitettu teho puulla 10kW )

Aika samanlaisesta lähtökohdasta tuli siirryttyä puulämmitykseen. Tosin ilman sähkövastusta, ja kaksoispesä varaajalla jäi kokeilematta, kun poltin puita poltellessa uuden savukaasulämpömittarin, oliskohan ollu 350 vai 500 asteen mittari. Ei kestäny piippuyhteessä ylilämpöjä. Reiästä näki piippuun menevät liekit. Tuomio oli aika selvä siinä vaiheessa.

Sisäsäiliö tosin oli jo ehtinyt hapertua edellisten omistajien aikana, ja öljyt löytyivät ulkoa uppoasennetusta lasikuitupöntöstä.

Maxi on sinänsä helkatin hyvä pannu, ja siinä palaa mikä vain vähänkin palava. Saastepäästöt tosin ovat rankat, aika pahat vaikkei polttaiskaan asiattomia juttuja.
Öljypuolen hyötysuhde on suht hyvä, varsinkin ku kaikki jarrut ovat paikallaan. Ja valurautaisena kestää paljon pidempään ku enää ees olisi tarvis.

Kattilan hyötysuhteeksi olen laskenut ~50% eli puolet lämmöstä menee harakoille. ( kertonee miksi tiilipiipun ulkopinta on lämmityksen päätteeksi yli 100°C)

Vaikuttaa jopa yllättävän hyvältä. Sulla lienee se versio Maxista, jossa puupuolen savut kiertävät ens öljypuolen yläosan kautta, ja vasta sitä hormiliitoksesta ulos? Mulla oli se toinen versio, missä puupuolen yläosasta oli suoraan pitkä ja kapea aukko ylös hormiliitoksen viereen.

Uudeksi kattilaksi olen meinannut Atmoksen Profi 25kW mallia

Ensikesän aikana olen meinannut laittaa alakertaan 1000L toisen varaajan jonka tilaan ulkomailta huomattavasti huokeamman hinnan takia.

Hyviä vaihtoehtoja on aika paljon. Atmos, Attack ja muutama muukin ulkomainen kohtuuhintainen on ollut usean valinta. Volyymituotteita, toisin sanoen testattuja ja käypäisiksi havaittuja.

Pienempää kattilaa ei ainakaan kannata harkita. Paikallisen palotarkastajan kanta ratkaissee, voiks laittaa yli 30 kW padan ilman palo luokan parannusta. Betoniseinät varmaan jo onkin, mutta ne palo-ovet.

Varaajakapasiteettia kannattaa nostaa saman tien. 500l on pikku purkki 25 kW pannulle.

Itselle tuli tuo sigussa mainittu Ariterm. Hyvä vaihtoehto sekin, kotimaisena hintava. Toimii ja on helppokäyttöinen. Lambdaohjausta kaipaisin. Vaiks naapurit kaava-alueella eivät ole polttaneet hihojaan, lambda olisi se kirsikka nätin kakun päällä.

Vanhassa kattilassa itsessään on tuo patterivesien shuntti jotenka sellainen pitänee ostaa ja kytkeä tuohon Kaukoran lämpöakkuun.
Samoin lämmin käyttövesi pitää sieltä jatkossa ottaa. Ei ongelma siinä vapaana käyttövesi kierukka.
Varalämmöksi sähkövastus 500L varaajaan. ( toivottavasti högforsin kattilasta vanha 6kW sopinee )

Kaksi varaajaa sarjaan kytkettynä, käyttöveden esilämmityskierukka toiseen ja patteripaluu siihen. Samaten paluu kattilaan. Toiseen varaajaan käyttöveden priimaus kierukka, vara sähkövastus ja pannun tulo. Aurinkokierukka jälkimmäiseen, mikäli sellaiseen aikoo joskus investoida. Nelitieshuntti olisi hyvä vaihtoehto. Sille tietenkin myös automatiikka, vaikka Oumanilta. Muillakin tulee toimeen.

Vanha vastus on varmaan aika sykerö. Uusi vastus ei ole sikakallis, mutta ulottuu syvemmälle varaajan sisälle. Eikä simahda kriittisellä hetkellä, vanha ehkä hiukka epäilyttää.

Aika paljon vaatii putki töitä
En ole vielä päättynyt että onko homma vielä tämän vuoden vai ensikesän prokkis
 Kaikki riippuu mitä kaikkia lisäkustannuksia tuohon hommaan tulee yllä mainittujen lisäksi josta toivon teiltä apua.
Onko joku hakenut / saanut ARAlta tukiaisia kun muuttanut lämmitystapansa uusiutuvaksi?

Lämmityskausi pukkaa päälle aika pian, kestää hetken saada kamat tontille ja asennuskuntoon.

Oma projekti sai energia-avustusta.

Latauspumppu ja -venttiili, käytännössä valmis latausryhmä tarvitaan myös. Kiertovesipumpun haluat varmaan myös vaihtaa. Putket pitää myös eristää, varsinkin latausputket. Myös pannarin korvausilmasta pitää huolehtia, vähintään 200 millin reikä pannun tehosta riippuen. Mikäli pannari ei ole ulkoseinällä,  putki pitää eristää palovillalla ja koteloida muissa palo-osastoissa.

Puulogistiikka kannattaa miettiä, sillä saa motivaation kestämään.

Sorru muuten pätkittäinen muokkailu, piti hoitaa välillä isyystoimenpiteitä, ja sessiokin vanheni välillä.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2014-22:19 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Atehi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #4 : 07.10.2014-20:54 »
Aika samanlaisesta lähtökohdasta tuli siirryttyä puulämmitykseen. Tosin ilman sähkövastusta, ja kaksoispesä varaajalla jäi kokeilematta, kun poltin puita poltellessa uuden savukaasulämpömittarin, oliskohan ollu 350 vai 500 asteen mittari. Ei kestäny piippuyhteessä ylilämpöjä. Reiästä näki piippuun menevät liekit. Tuomio oli aika selvä siinä vaiheessa.

Sisäsäiliö tosin oli jo ehtinyt hapertua edellisten omistajien aikana, ja öljyt löytyivät ulkoa uppoasennetusta lasikuitupöntöstä.

Maxi on sinänsä helkatin hyvä pannu, ja siinä palaa mikä vain vähänkin palava. Saastepäästöt tosin ovat rankat.
Öljypuolen hyötysuhde on suht hyvä, varsinkin ku kaikki jarrut ovat paikallaan. Ja valurautaisena kestää paljon pidempään ku enää ees olisi tarvis.

Vaikuttaa jopa yllättävän hyvältä. Sulla lienee se versio Maxista, jossa puupuolen savut kiertävät ens öljypuolen yläosan kautta, ja vasta sitä hormiliitoksesta ulos? Mulla oli se toinen versio, missä puupuolen yläosasta oli suoraan pitkä ja kapea aukko hormiliitoksen viereen.


Joo itsekin koittelin noita savukaasuja mittailla monenmoisella kinkkumittarilla suurin lämpöjohon olen päässyt 350°c mittarilla taisi olla reipas 400°c ja sitten pimeni  :)

Itselläkin on tuo että pesään yläviistoon kun katsoo niin näkee hormin suun. Olen itse rajoittanut tuota vetoa ensi + toisioilmalla + vetoluukulla niin että hormiyhteen lämpömittarin paikasta ei leikkejä näe. about 5cm kattilan takana
Aluksi kesti vain todella kauan löytää oikeat "säädöt" että lakkasi kattila nokeentumasta / tervaantumasta

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #5 : 07.10.2014-21:07 »
Uudeksi kattilaksi olen meinannut Atmoksen Profi 25kW mallia
Uudeksi kattilaksi olen meinannut Atmoksen Profi 25kW mallia

Vai Attackin Profia... Vai onko Atmoksellakin Profi?
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

Atehi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #6 : 07.10.2014-21:13 »
Uudeksi kattilaksi olen meinannut Atmoksen Profi 25kW mallia
Vai Attackin Profia... Vai onko Atmoksellakin Profi?


Joo todellakin Attackin Profi :)

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #7 : 07.10.2014-21:32 »
Joo itsekin koittelin noita savukaasuja mittailla monenmoisella kinkkumittarilla suurin lämpöjohon olen päässyt 350°c mittarilla taisi olla reipas 400°c ja sitten pimeni  :)

Itselläkin on tuo että pesään yläviistoon kun katsoo niin näkee hormin suun. Olen itse rajoittanut tuota vetoa ensi + toisioilmalla + vetoluukulla niin että hormiyhteen lämpömittarin paikasta ei leikkejä näe. about 5cm kattilan takana
Aluksi kesti vain todella kauan löytää oikeat "säädöt" että lakkasi kattila nokeentumasta / tervaantumasta

Pannussasi on varmaan aihio reiälle puupesän yläosasta öljypesän puolelle, ylimmän jarrun alle? Mikäli et vaihda vielä pannua, tuon voisi avata ja sulkea turhan suoran yläraon. Hyötysuhde puilla voisi parantua kummasti. Sen jälkeen tosin pitää poistaa tuhkat molemmista pesistä.

Tuhkasta puheenollen: Uutta pannua valitessasi huomioi huoltosuunnat. Itseltä Atmos putosi pois vaihtoehdoista, kun pannun takapää on syvennyksessä, eikä pystykonvektioiden vähääkään tuhkaa olisi saanut pois sivualaluukuista. Aritermissä tuo käy edestä, suoraan toisiopalotilasta.
Samaten jotkut pannut vaativat paljon tilaa sivulle, että saa vedettyä esim vipunuohouksen akselin tms ulos.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2014-21:43 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #8 : 07.10.2014-21:35 »
Atmos / Termax ovat Natureita.

???

Rica on oikeasti Atmos, ja Termax taas Orlan.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #9 : 07.10.2014-22:09 »
Ai sellainenkin on mahdollista  ;)

Haittaneeko että säilöä on pinnoitettu viisi vuotta sitten?

Miten matalassa lämmössä pinnoitus sulaa (lasikuitua)? Veden ei luulis niin vaarallista olevan pinnoitukselle kuin öljyn. Täällä on parillakin käyttäjällä projektina öljysäiliöstä varaaja. Jos sen pääset hyvin eristämään niin mikäettei, päällä lienee miehistöluukku josta saat kaikki tarpeelliset liitännät tehtyä, pariin ohjeusputket pohjalle (lämmitysverkosta paluu ja kattilalle lähtö) ja yks kanteen joka menee pikkuvaraajan alaerunaan mikäli sieltä on lämmitysverkon lähtö.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #10 : 07.10.2014-22:18 »
Miten matalassa lämmössä pinnoitus sulaa (lasikuitua)? Veden ei luulis niin vaarallista olevan pinnoitukselle kuin öljyn.

Suora sulaminen tuskin on ongelma, mut hartsi (polyesteri- tai epoksihartsi) luultavasti pehmenee pikku hiljaa lämmössä, ja menettää ominaisuutensa. Löpön kestävää hartsia ei ole varmaan seostettu lämpöä kestäväksi.

Varastoidusta puumäärästä arvaan, et tilanpuute ei ole varsinainen ongelma. Ja halpis Kotly/ToruJüri-varaaja ei ole kohtuuttoman kallis vaihtoehto, varmuus huomioiden ainakaan.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Pannarix

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 64
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Atmos
« Vastaus #11 : 07.10.2014-23:22 »
Miten matalassa lämmössä pinnoitus sulaa (lasikuitua)? Veden ei luulis niin vaarallista olevan pinnoitukselle kuin öljyn. Täällä on parillakin käyttäjällä projektina öljysäiliöstä varaaja. Jos sen pääset hyvin eristämään niin mikäettei, päällä lienee miehistöluukku josta saat kaikki tarpeelliset liitännät tehtyä, pariin ohjeusputket pohjalle (lämmitysverkosta paluu ja kattilalle lähtö) ja yks kanteen joka menee pikkuvaraajan alaerunaan mikäli sieltä on lämmitysverkon lähtö.
Lasikuituhartsit kestävät kyllä hyvin alle 100C lämpöjä. Samaten polyesterihartsit ellei mukaanlueta kaikkein halvinta bulkkia joka ei kestä kyllä sitten kemikaalejakaan. Mielestäni ei este varaajana käyttämiselle.  Laittaisin kyllä linjaan sihdin josta voi tarkkailla jos joitain hiutaleita alkaa irtoamaan.
Toinen juttu on kantikkaan säiliön kanssa että voi alkaa pullistelemaan jos ei ole vahvistuksia laajoissa pinnoissa. Siihenkin riittää kulmarautaa poskiin jos ei jo ole ennestään kun käyttöpaineet ovat hieman isompia kuin säiliökäytössä. Minä ainakin käyttäisin hyödyksi, saa kookkaan varaajan mikä on iso plussa jatkossa.
Kaikki lisälitrat ovat arvokkaita käytössä.Halpisvaraajalla ei luultavasti saa mitään lisäarvoa aikaan.
Yksi huomio, uretaanivaahdon kanssa hyvä olla varovainen. Liimailin aikanaan styrokseja sillä kiinni ja lopputulos kun putkiliitos päästi vettä läpi niin vaahto toimi kuin pesusieni ja ruostutti metallin puhki. Eristämisessä hyvä huomioida että mahdollinen vesi pääsee poistumaan rakenteesta.
Attack DPX Profi  + DIY alapalo 150kw + Yläpalo 350kw - poistettu ja uusi tehty tilalle -Varaajia 2m3, 10m3, 20m3  +24kw kaasu + Ritmüller 6 1/2 oktaavia

Tumppi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 15
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Attack
« Vastaus #12 : 08.10.2014-16:48 »
Täältä löytyy myös högfors 15maxi ja juuri se versio, jossa puupuolen savut menevät suoraan hormiin. Puun hyötysuhde on olematon ja liekit löivät suoraan hormiin. Savukaasumittarin tappi oli punahehkussa, mittarin näyttäessä helposti yli 500astetta. Tein puupuolen kattoon "liekkilevyn", joka roikkuu puupesän katosta. Nyt liekit eivät pääse suoraan hormiin vaan joutuvat nuolemaan pesän yläreunoja sekä kattoa. Savukaasut tippuivat noin ~100astetta. Kyseistä levyä voisi vielä levittää reilusti isommaksi..

Öljypuolella on pellettipoltin ja tuo väliseinän puhkaisu on usein käynyt mielessä. Vielä en ole uskaltanut työhön ryhtyä etten saa aikaiseksi halkeamaa. Tosin jos reikäsahalla sen tekee niin tuskin tulee ongelmia..

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Attack
« Vastaus #13 : 08.10.2014-18:39 »
Täältä löytyy myös högfors 15maxi ja juuri se versio, jossa puupuolen savut menevät suoraan hormiin. Puun hyötysuhde on olematon ja liekit löivät suoraan hormiin. Savukaasumittarin tappi oli punahehkussa, mittarin näyttäessä helposti yli 500astetta. Tein puupuolen kattoon "liekkilevyn", joka roikkuu puupesän katosta. Nyt liekit eivät pääse suoraan hormiin vaan joutuvat nuolemaan pesän yläreunoja sekä kattoa. Savukaasut tippuivat noin ~100astetta. Kyseistä levyä voisi vielä levittää reilusti isommaksi..

Tutun kuuloista. Mietin yhden öljypuolen irtojarrun tuuppaamista puupuolen yläpään aukosta aukon päälle, mut lähtökohtaisesti noin heikon hyötysuhteen kanssa toiveikkuus loppui kesken. Tuosta satasen pudotuksesta huolimatta ollaan vielä aika kaukana kohtuullisesta hyötysuhteesta.  :(

Mietin joskus missä versiossa tuo pidempi reitti on. Kaikista nähtävästi löytyy pitkulainen aitio reiälle, ilman vesivaippaa öljy ja puu puolen välissä. Mulla oli muistaakseni vuosimallia 81 tuo maxi. Voi tietty olla, et reikä on pikkuveljelle, minikö se nyt sit oli? Teurastetussa padanraadossa näki hyvin, et pannu oli yhdistetty kahdesta valusta, saumataso oli muistaakseni vähän hormiliitännän yläpuolella. Luultavasti sama alaosan valu kuitenkin molemmissa.

Öljypuolella on pellettipoltin ja tuo väliseinän puhkaisu on usein käynyt mielessä. Vielä en ole uskaltanut työhön ryhtyä etten saa aikaiseksi halkeamaa. Tosin jos reikäsahalla sen tekee niin tuskin tulee ongelmia..

Rohkeasti vaan alkureikä, ja siitä sitten ympäri!  ;)

Jos tulee halkeama, tai vilahtaa vesi vaippaan asti, on ainakin hyvä syy päivittää modernimpaan. Högforssi ei käyttämällä lopu. ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Tumppi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 15
Vs: Järjestelmän muutos kysymyksiä Högfors -> Attack
« Vastaus #14 : 09.10.2014-16:40 »
Mietin yhden öljypuolen irtojarrun tuuppaamista puupuolen yläpään aukosta aukon päälle, mut lähtökohtaisesti noin heikon hyötysuhteen kanssa toiveikkuus loppui kesken. Tuosta satasen pudotuksesta huolimatta ollaan vielä aika kaukana kohtuullisesta hyötysuhteesta.  :(

Mietin joskus missä versiossa tuo pidempi reitti on. Kaikista nähtävästi löytyy pitkulainen aitio reiälle, ilman vesivaippaa öljy ja puu puolen välissä. Mulla oli muistaakseni vuosimallia 81 tuo maxi. Voi tietty olla, et reikä on pikkuveljelle, minikö se nyt sit oli? Teurastetussa padanraadossa näki hyvin, et pannu oli yhdistetty kahdesta valusta, saumataso oli muistaakseni vähän hormiliitännän yläpuolella. Luultavasti sama alaosan valu kuitenkin molemmissa.

Rohkeasti vaan alkureikä, ja siitä sitten ympäri!  ;)

Jos tulee halkeama, tai vilahtaa vesi vaippaan asti, on ainakin hyvä syy päivittää modernimpaan. Högforssi ei käyttämällä lopu. ;D


Minulla on koneella kaaviokuvat noista kahdesta eri versiosta. Molemmat kaaviot ovat maxista. Se malli jossa puupuolen savut menevät öljypesän kautta eroaa muutenkin tästä minun mallistani. Itselläni öljypuolella on kolme "hyllyä" joissa on siis kolme savujarrua. Näiden hyllyjen jälkeen savut menevät yläkammioon josta ne menevät hormiin. Tässä toisessa versiossa ei tätä yläkammiota ole, tai on mutta se ei ole kosketuksissa savuihin. Öljypuolen hyllyjäkin on vain kaksi ja puoli. Eli hormi sijaitsee kolmannen hyllyn perällä. Tässä vielä kuva tästä B-mallista: