Kymenlaakso Jollin lämmitysihmettelyt, apuja / vinkkejä?

[Pähkäilijä]

Juu jakotukista venttiilit auki ja vettä haaleammalle. Tasaisempi lämpö kun kiertää haaleaa vettä enemmän verrattuna et kiertäs kuumaa ja vähemmän. Miten iso paisuntasäiliö siellä on kun paineet heittää noin paljon varaajan viilennessä? Tai sitten paisarissa on esipainetta reippaasti.

Onkos Arimaxissa oma termostaatti joka ohjaa latauspumppua? Termari antaa pumpulle on off käskyt ja kattilassa voi olla pistekiehuntaa jossain kohtaa. Pääseekö varaajasta ilmat pois automaattisesti vai onko päällä hana josta voi ilmat laskea pois?

[ev3449]

Tuolta löytyy excel-tiedosto josta selviää paineen ja lämpötilan välinen suhde.

Muutamaa tilannetta (omilla arvoillaan) vertaamalla saa "lähtöpaineen" haettua kohdilleen. Tämän jälkeen vesimassan keskilämpötilan määrittäminen on huomattavasti tarkempaa kuin kahteen lämpömittariin perustuvalla tavalla. Nyt saat kulutuksenkin jo hyvin tarkasti laskettua. Kun punnitset vielä poltetut puut niin saat jo halutessasi selville hyvinkin paljon lämmitysjärjestelmästä ja säätöjen vaikutuksesta...

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=608.msg12242#msg12242

[AnssiKo]

Vanhalla puolella kämppää (=yleiset tilat) on edellinen omistaja rapsinut huonetermarit irti ja käsisäädöllä jakotukista on säätänyt lämpöjä. Nyt ne ovat melkoisen pienellä / kiinni. Mikäli ymmärsin oikein, nämä pitäisi käytännössä nyt avata lähes kokonaan -> käsijarru pois päältä? Paineet tippuu ja menolämpöä voi pudottaa entistä enemmän?

Uudella puolella (= makkaripuoli) on huonetermarit käytössä paluupuolella, näiden annetaan olla kuten ovat?

Just joo... Tukeissa on yleensä kaksi säätöä, piirikohtainen perussäätö ja sitten hienosäätöön käsisäätö, johon yleensä laitetaan termostaatti, mikäli piirissä on. Toinen on menopuolella ja toinen paluu puolella. Käytäntö taitaa hiukan vaihdella. Eli nyt käsisäädöt kokonaan auki, termostaatit tappiin auki ja syöttölämpö alas. Näillä keleillä abt 30 astetta on ihan hyvä lähtökohta. Varaajan lämmönvaihtelu ei tee käsisuntin veivaamisesta kovinkaan rentoa puuhaa!

Toivottavasti edellinen omistaja ei ole koskenut noihin perussäätöihin.

Tutkaisehan löytyykö noita aiemmin mainittuja linjasäätöventtiilejä syöttöputkista. Yleisin on Oraksen venttiili, valkoinen kiekko jossa asteikko ja keskellä yhdenlainen viisari. Samassa rungossa on myös palloventtiili sulku. Voi olla et noita on jakotukkien vieressä, toinen järkevä paikka on se jossa tuleva syöttöputki haarautuu eri tukeille. Linjasäädötkin voi olla auki, ainakin se jossa kosteat tilat takana. Mikäli kaikki toisen tukin takana olevat huoneet ovat liian lämpimiä, voi hiukan kerrallaan kuristaa linjasäädölläkin.

Laitoin tilaukseen nyt Ouman EH-800 ja TMR-SP yksikön, toivottavasti näillä saadaan jotakin järkeä tähän mystiseen lämmittämiseen 

Antza0 kyseli menon- ja paluun lämpötila-eroja, ensimmäisessä viestissä on lokitietoja missä myös ne on mainittu.

Ouman helpottaa varmasti elämää. Muistitko tilata myös sovitteen, jotkut sunttityypit eivät sovi suoraan.

Meno- ja paluuveden lämpötilaero on lattialämmityksessä pieni, käytännössä alle kymmenen astetta. Hiukan hankala käsisäädöllä seurata, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja aivan totta, pitänee meikin käydä taas vaihteeksi optikolla.

[Jolli]

Tulet heitetty kattilaan nyt 10:00

30,3kg sekapuuta meni (vaaka pääsi hyötykäyttöön!), eli kolme sylillistä taas.

Lähtötilanne
Varaaja ylä 39
Varaaja ala 24astetta
Lattialämmitys meno 30astetta
Paluu 26astetta
Kattila 28astetta
Paine 0,45

Puut sen verran kosteita että sytyttäessä sihisi selvästi.

Vanhan puolen termarit ruuvailin kiinni, wisbron termostaatteja olivat, kaikki käännetty keskiasentoon nyt termareista mitä kämpästä löytyi, samalla ruuvasin jakotukista tietenkin irti nämä käsisäätö-viritelmät, varmaan vaikuttaa paluulämpöön aluksi.

Kuvailemasi kaltaisia linjasäätöjä en löytänyt, ainoastaan normaalit hanat jolla saadaan piiri(t) suljettua.

Laittelen kuvia mitä olen räpsinyt lämmitysjärjestelmästä, eiköhän näihin saada järkevä selitys.

Paisuntasäiliö (punainen pönttö, Reflex valmistajana) volyymi lukee 300litraa.

Hetken jo ehdin ihmetellä kun puulämmittämistä kehutaan helpoksi tänäpäivänä, kunnes tosiaan aloin miettimään että jotakin on pakko olla pielessä 

[Jolli]

Ohessa kuvia







Varaajan päällä oleva rystinki




Lämmityksen KV pumppu


Kattilan mittareita

[kahe]

Helppoa se on, kun kaikki toimii ja säädöt ovat kohdillaan ja vuosien saatossa hienosäädetty. Mutta tuleepa lämmitys tutuksi kerralla, kun pääset säätämään. Opettelua se on täälläkin ollut. Laitteistoa kun vaihtaa, niin aina muuttuu säädöt. Promixin säädin kun vaihtui Oumaniin, niin pitää myös hakea oikeaa asetusta käyrälle. Yläkerta alle 19 asteinen aamulla ja alakerta reilu 20 astetta. Kävinpä säätämässä Oumania myös täälläkin. Ongelmat tulee, kun pakkanen kiristyy ja nyt taas jo aurinko lämmittää kivasti. Lattiameno 29 paluu 28 täällä juuri nyt.

Samanlaista hakua se on kaikilla, myös uusissa taloissa, ennen kuin säädöt ovat kohdillaan. Tuskinpa kukaan saa kerralla kohdilleen asetuksia. Millainen on ilmanvaihtokone? Onko kesäpeltiasetus automaattinen? Täällä oli moottori tiltannut, joten oli jonkin aikaa LTO ohitus päällä ja viileetä puhalteli sisälle. Tuokin kannattaa tarkistaa. Kuumaa laskettu lattiaan kompensoimaan ilmanvaihdon viileyttä.

[Jolli]

Juu, on se oikeasti varmasti helppoa, kommentti oli vaan välikevennykseksi tarkoitettu

Mietin että ruuvasinko termarit turhaan paikoilleen, kun sisäanturihan tekee kompensointia veden lämpöön eh-800 kanssa?

Löytyi ilmauspisteetkin, lattialämmityksessä ei yhtään ilmaa, kattilasta tuli 10sek ajan ilmaa ennen vettä ja varaajan kanssa odotettiin minuutin verran ennenkuin alkoi vettä tulemaan..

Klo 12:00 lisätty 21,5kg puuta kattilaan, lämmöt 30kg polton loppupuolella (huonosti syttyi, varmaan 40min oli täyttö-asennossa)
Ylä 50
Ala 26
Sisäänmenevä 30
Paluu 27
Kattila 76asteinen
Paine 0,7
Savukaasut 260astetta

Pilkoin kokeeksi pannuhuoneeseen lämpenemään 31kg polttopuita, punnitsen nämä ennen kuin seuraavan kerran laitan tulet, näkee, paljonko ovat keventyneet.

[AnssiKo]

Juu, on se oikeasti varmasti helppoa, kommentti oli vaan välikevennykseksi tarkoitettu

Mietin että ruuvasinko termarit turhaan paikoilleen, kun sisäanturihan tekee kompensointia veden lämpöön eh-800 kanssa?

Löytyi ilmauspisteetkin, lattialämmityksessä ei yhtään ilmaa, kattilasta tuli 10sek ajan ilmaa ennen vettä ja varaajan kanssa odotettiin minuutin verran ennenkuin alkoi vettä tulemaan..
---------------------
Pilkoin kokeeksi pannuhuoneeseen lämpenemään 31kg polttopuita, punnitsen nämä ennen kuin seuraavan kerran laitan tulet, näkee, paljonko ovat keventyneet.

Linjasäätöjen puuttuminen helpottaa tilannetta tässä kohtaa. Wirsbossa oli muistaakseni piirikohtaiset perussäädöt alemmassa tukissa, ei kosketa niihin toistaiseksi. Eikä toivottavasti tarviikaan.

Hyvä, että ilmat ovat pois. Pahimmillaan siitä seuraa aika kummia ilmiöitä. Kokeilitko ilmata jakotukkeja? Mikäli kiertopumppu on paluupuolella, pysäytä se ilmauksen ajaksi.

Termarit auttavat kyllä huonekohtaisesti, vaikka keväämmällä kun mollikka alkaa taas posottamaan sisään ikkunasta. Tuo huonekompensointi ei oo imho välttämätön. Nyt kun haet säätöjä automatiikalla, väännä termarit täysille. Tai sitten jopa sulake auki, jos ovat omana ryhmänään. Muuten termarit voivat peittää säätöjen vaikutuksia. Automatiikan säätöjä kannattaa tehdä max. kerta päivässä, jotta ehtii nähdä säädön vaikutuksen. Eikä kannata veivata useampaa säätöä kerralla, kokonaisvaikutus voi olla jotain muuta kuin oli tarkoitus, jos ei muuta niin skaalaltaan.

Nyt sitten yritä pitää lähtevä lämpö vaikka jossain 30 asteen huitteilla. Jos alkaa paleltaa, nosta hiukan. Ja jos hiki tulee, voi karvan laskea. Eiköhän se siitä ala setviytyä.

Puut taitavat olla aika kosteita. Saatko jostain kuivia puita vaikka kokeeksi, ei mene kokonaan into puulämmitykseen. Kosteuden höyrystyminen vie energiaa poltettaessa, vaikka joku muuta väittäisi.

[Jolli]

Pidetään siis termarit asennettuna.

Puut ovat tosiaan hyvinkin kosteita, tuskin ne turhaa sihisevät ja savuavat sytytysvaiheen jälkeenkin vielä.
Kuivia puita on myös saatavilla ja jatkossa kun saa halkovaraston tyhjennettyä, saa siihen siirrettyä niitä, ei tarvitse pitää taivasalla pressu vaan suojanaan (silloinkun sen muistaa)

Lähtevä lämpö tulee tuossa 30asteessa pidettyä, näyttää vakioituneen paluulämpö hyvin tuohon 27-28 asteen välille.
Tällä hetkellä on vielä hyvä hiillos palamassa, lämmöt:
Varaaja yläosa 76
Alaosa 45
Kattila 80
Paine 1.1

Edit:
Hiillos hiipunut, pelti kiinni
Varaaja ylä 76
Ala 52
Sisään edelleen 30
Sisältä edelleen 27
Kattila 82
Paine 1.2
Kosteita halkoja paukuteltu n. 100kg pieniksi klapeiksi ja osa niputettu pannuhuoneeseen kuivumaan, osa katon alle auringonpaisteeseen.

[Pähkäilijä]

30,3kg sekapuuta meni (vaaka pääsi hyötykäyttöön!), eli kolme sylillistä taas.

Lähtötilanne
Varaaja ylä 39
Varaaja ala 24astetta

39+24/2= 31,5c keskilämpö

Varaaja ylä 76
Ala 52
Sisään edelleen 30
Sisältä edelleen 27
Kattila 82
Paine 1.2

76+52/2 = 64c - 31,5c -> 32,5c x 3,6 = 117 kWh. Arimaxin ylösajoon noin 10 kWh joten 127 kWh saatu talteen, puuta paloin 51,8 kg (jos x4 kWh/kg) -> 207,2 ->127/207,2 x 100 = 61,3% hyötysuhde poltossa. Jotenkin ensimmäisen pesällisen onneton lämmönnousu tuossa ylimmässä mittarissa ihmetyttää, mutta huonosti syttyminen sen selittänee. Samoin kokoajan käyttöön on mennyt lämmintä vettä ja jos tuohon vielä muutama suihkussakävijä osuu samaan niin tokihan se haukkaa varaajasta kuumaa pois.

täällä samanlainen varaaja ja nuo siun mittarit näyttäs olevan noni 60 ja 140 cm kohdilla varaajassa. Tuossa kuvaa miten varaaja latautuu pienemmällä kattilalla, sinänsä siellä sama pitäs tapahtua puolta nopeammin.

Hyvä kun ilmat sait pois, niillä on ruostuttava vaikutus kattilassa ja varaajassa. Paineet ei tainneet kuitenkaan paljoa tippua lämpöihin verrattuna ilmanlaskun jälkeenkään?

[Jolli]

Taas oli mennyt suihkussakäynti pieleen kun oli vesi ollut kylmää, eli pyttyyn tulet taas.

Aamulla oli -8astetta pakkasta, tällä hetkellä maltillinen -7, plussan puolella / nollassa oli klo n.12-17:30

Lämpenemään pilkotut puut olivat keventyneet, 26kg painoivat enää.

Varaajan ylälämpö 32astetta
Alalämpö 25astetta
Lattialämmitykseen 32astetta edelleen
Paluu 24astetta
Paine 0,4bar
Savukaasut 260astetta
Klo 19:45 tulet ja pytty ladattu täyteen, nyt sitten muutama tunti eteenpäin ja ladataan lisää puuta.

Ilmoja laskettu pois varaajasta taas jonkin verran, reilu tunti ja lisätty 20kg puuta. Iloisesti palavat pienet ja kuivat klapit.

Hyötysuhdetta laskettu ja tällä hetkellä 67% ja kattilassa edelleen tulet/hiillosta. 3h20min sytytyksen jälkeen ylä 76 ala 50 ja paineet 1.15bar
Ilmaa oli edelleen kattilassa ja varaajassa, paljonkohan sitä on pahimmillaan ollutkaan järjestelmässä..

EDIT

Pelti vetästy kiinni
Ylä 76
Ala 64
46kg puuta
1.2bar

Hyötysuhde 83,9% jos 5kw laskee nyt ylösajoon.
Jonkun tässä yhtälössä pitää nyt heittää, en usko noin kovaan hyötysuhteeseen. Lisäksi melko kova ero näyttää tulevan sillä että puut ovat pieniä ja paremmin kuivuneita.
Ilma vaikuttaa paineisiin ainakin siten että 12astetta kuumemmaksi sai alaosan ja paineet samat..

[Repa]

Ilmaa tuppaa kertymään vielä 30 vuoden keittämisen jälkeenkin.  etenkin kun lämmöt karkaa yli sallitun.
Voisko tuo paissarinkalvo jotenkin suotaa ilmaa lävitsensä ?

Vanhoissa lattialämmitysputkissa oli kuulemma sellainen ilmiö että ilmaa ( happea ) kulkeutui putken läpi hapettomaan veteen Happi ja vesi muodostaa jonkinlaista limaa putken seinämiin ja tietty ruostuttaa rautaosia.

Ilmatkaas muutkin aikaajoin pannujanne, älkääkä laske sitä vuotovettä eristeisiin, itellä metrin pätkä letkua ja irtoastia, johon hukkatipat kerään "talteen"

[Pähkäilijä]

Hyötysuhde 83,9% jos 5kw laskee nyt ylösajoon.
Jonkun tässä yhtälössä pitää nyt heittää, en usko noin kovaan hyötysuhteeseen.

Kun mittauspaikkoja on vain 2 tulee heittoa enemmän, piirrä käyrä keskilämmöistä niin huomaat ettei se ole tasaisesti nouseva. Ylämittarin yläpuolella on 1 kuutio vettä ja alamittarin alapuolella ~ 666 litraa eli yli puolet on mittareiden ulkopuolella.

Oletkos kokeillu ajaa kovemmalla kattilatermarin säädöllä varaajaa täyteen, esim 85 asteeseen? Muistelisin kotipaikan samanlaisen pannun toimivan paremmin ku kattilojesi on kuumempaa.

[ev3449]

Varaajan ylälämpö 32astetta
Alalämpö 25astetta
Lattialämmitykseen 32astetta edelleen
Paluu 24astetta
Paine 0,4bar

Pelti vetästy kiinni
Ylä 76
Ala 64
46kg puuta
1.2bar

Tuollaisella paineen nousulla jää iso osa järjestelmän varauskapasiteetista hyödyntämättä.
Nyt 1,5bar, jolloin turvaventtiili aukeaa, saavutetaan kun veden keskilämpö nousee jonnekin 77 asteen tietämille, eli energiaa voidaan varata max. ~ 165kWh (dT~47C (77C-30C)). Parhaimmillaan 3000l ja 300l paisunta sallisi 245kWh kapasiteetin (dT~ 70C (100-30C)).
Liitteinä kuvat joista ero selviää.

[Pähkäilijä]

Liikaa esipainetta paisarissa lienee yleisin ongelmantapainen pannuhuoneissa.

Onkos tuo paisari "kylmällä" puolella eli sinne menevä vesi tulee jostain lämmityskierron paluusta tai varaajan alaosasta? Jos paiariin menee kuumaa vettä menettää kalvo neitsyytensä nopeastikin...