Umpimähkään päivitystä

[msb]

No, toivottavasti ei ihan kuitenkaan otsikon mukaan, vaan hiljalleen ja järjellä.

Talo 70-luvun alkupuolelta, 120 neliötä, lämmitelty meidän osalta lokakuulta. Seinissä 10cm villaa ja öljykriisin aikaan laitettu 5cm styroksia. Nyt aloitettu ensimmäisen huoneen remontointia, styroksit vaihtuu uretaaniin seinässä ja lisäksi katossa kun on ollut viilein huone ja sen mukaan on säädetty kiertävän veden lämpötilaa. Tarkoitus remontoida muut huoneet hiljalleen ja eritys katon osalta ensi kesänä.

Lämmitys kylpyhuoneen pukutilassa olevalla Jämän kaksoiskattilalla (Miniter 2000), öljyä ei poltettu seitsemään vuoteen. Varaaja 1800 litran pyöreä, pattereina yksi, kaksi ja kolmelehtisiä 70-luvun tuotoksia. Lämpöä säätelemässä 800B. Varaajaa lämmitelty normikeleillä iltaisin noin kahdella lihalaatikollisella klapeja. Pesällisiä siis ainakin 3-4, mutta ei kovin työlästä kun kattila on samassa kerroksessa hollilla. Varaajakapasiteettia ei mahdu järkevästi lisää.

Kun puut saa lähialueilta kerättyä ja tehtyä itse, niin eristämisen ja päivittämisen takaisinmaksuaika kasvaa äärettömäksi. Tavoite olisi saada venytettyä lämmitysväliä, mutta onnistuuko käytännössä? Ensimmäinä tulisi mieleen vaihtaa patterit, että veden lämpötilaksi riittäisi alempi kuin nykyään. En löytänyt hakemalla juuri keskusteluja pattereista, joten niistä olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia?

[Pähkäilijä]

Tervetuloa,

menee heti ensimmäisessä vastauksessa ohi mutta liekö vaarallista  Miten kosteiden tilojen lämmitys on tehty? Yksi vaihtoehto on jos sieltä löytyy lattialämmitys kytkeä se patterikierron paluuseen, täällä on vähän yli parikyt neliöä tuollein ja siinä saa kovilla pakkasilla jopa 8 astetta tiputettua paluulämpöjä, nollakelissä 2-3c. Toki muutenkin jos remppaa taloa ja lattioita meinaa rempata kannattaa miettiä siirtäskö lämmityksen sinne pattereiden sijaan.

Puhallinpattereilla taitaa saada kovimmat lukemat aikaan

http://www.solarpower.fi/Pic/Lampopumput/e280509201301.pdf

[msb]

Kiitoksia

Kylppärissä on tällä hetkellä patteri. Melko viileää silti, siellä ei ole lisäeristystä, mutta remontti on sielläkin tarkoitus tehdä kun ei ole tarkkaa tietoa 90-luvulla tehdyistä toimenpiteistä. En vielä sen lämmitystä kerennyt ajatella, mutta tuo lattialämmitys olisi sinne oikein hyvä ja mahdollinen.

Puhallinpattereitakin jo katselin ja sitten ihan perinteisiä nykyaikaisia. Näkyisi noita perinteisiä Euroopasta löytyvän suhteellisen edukkaasti, mistäs puhallinpattereita kannattaisi katsoa?

[Pähkäilijä]

Puhallinpattereitakin jo katselin ja sitten ihan perinteisiä nykyaikaisia. Näkyisi noita perinteisiä Euroopasta löytyvän suhteellisen edukkaasti, mistäs puhallinpattereita kannattaisi katsoa?

Lämpöpumppufoorumilla ovat tehneet joskus yhteistilauksia suoraan valmistajalta Italiasta, nyt ei ole ollut näkyvissä projektia siellä mut tuolla on linkkejä

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9258.msg240954#msg240954

Täältä löytyy kaksoiskattilan kaverina yhteensä 2200 litraa vesitilavuutta, Varem 200 litran paisunta-astia ja G-Flex ehkä 50 litran paisunta-astia. Varem asennettu systeemin kylmimmälle vedelle varaajan alaosaan, G-Flex kuumimpaan kattilan päältä lähtevään yhteeseen. Tällä hetkellä ei pysty koko varaajaa lataamaan täyteen kun varot päästää vettä, sitten taas laskee paineet liian alas kylmimmillään ja kalvot rasittuu jos vesiä päästää pois? Varemissa esipaine 0,5 eli mieluummin pitäisin 0.6 alapaineena.

miten paljon nostokorkeutta talossa on? 0.6 alapaineella mennään 4 metriin asti. Tuolla G-Flexillä sitten kaasun lämpeneminen rajoittaa tuota laajenemisvaraa. Ei kait kalvot rasitu sen enempää kun normaalissakaan varaajalämmityksessä jossa ne venyvät kokoajan johonkin suuntaan.

[msb]

Lämpöpumppufoorumilla ovat tehneet joskus yhteistilauksia suoraan valmistajalta Italiasta, nyt ei ole ollut näkyvissä projektia siellä mut tuolla on linkkejä

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9258.msg240954#msg240954

miten paljon nostokorkeutta talossa on? 0.6 alapaineella mennään 4 metriin asti. Tuolla G-Flexillä sitten kaasun lämpeneminen rajoittaa tuota laajenemisvaraa. Ei kait kalvot rasitu sen enempää kun normaalissakaan varaajalämmityksessä jossa ne venyvät kokoajan johonkin suuntaan.

Katsoinkin noita joskus aiemmin, ilmeisesti juuri tuolta foorumilta.

Yksikerroksinen talo, joten mitäs tässä nyt on parin metrin luokkaa? Tuo kaasun lämpeneminen mietitytti kun lueskelin täältä keskusteluja, pitäisi ehkä vaihtaa tuonne viereiseen varaajan täyttämään huoneeseen isomman paisunta-astian kaveriksi. Jostain luin että ei pitäisi päästää tuonne alarajoille, kun paukuttaisi kalvoa rikki? Ensimmäistä kertaa tällaisella järjestelmällä lämpiävässä talossa asustelen eikä lähipiirissäkään ole vastaavia, joten vähän on ensimmäisen talven jälkeen hakusalla asiat vaikka yrittänyt tavata jonkin verran verkkoa ja ohjeita.

edit: Päästin varaajan yläosasta ilmaa pois. Nyt näyttäisi siltä, että pääsisi vetämään koko varaajan täyteen ilman paineiden karkaamista. Opettelua riittää.

[seppol]

Varaajassa ei saa olla ilmaa ollenkaan eikä muutenkaan koko järjestelmässä. Se laajenee lämmetessään niin ettei mikään umpipaisunta riitä.
Miksi haluaisit pitää 0,6, luulisin esipainetta? Paisunnassa ei ole yhtään vettä alle tuon paineen.

Jos 200 l paisunnan esipaine on 0,6, siihen mahtuu 72 l vettä kun 1,5 bar saavutetaan
Jos esipaine on 0,5, vesimäärä on 80 l
Jos esipaine on 0,4, vesimäärä on 88 l
Jos esipaine on 0,3, vesimäärä on 96 l
Jos esipaine on 0   vettä mahtuu   120 l

1800 l vettä laajenee 4 % = 72 l

Mulla esipaine on alle 0,5 ja korkeutta on n. 10 m. Kattila lienee 150-200 l ja paisunta 15 l. Kylmänä kattilan painemittari nousee juuri ja juuri.  Lämpimänä painetta on 1,4.

[repa]

Ite olen jo vuosia käyttänyt "kalvollista avopaisuntaa" eli paissari ylösalaisin ja venttiili hattuineen pois. Tuossa paissarin hyötysuhde on 100 ja minimissään 3 % vesitilaavuudesta riittää paissarin kooksi.
Tuossa yhdistyy molempien hyvät puolet: pieni koko, ilma ei ole vedenkanssa kosketuksissa, paine on lähes vakio joka tilanteessa jne.

[seppol]

Kyllä se toimia voi. Se pitää kait sijoittaa ylös, mieluummin korkeimmalle koko järjestelmässä.
On siinä huonojakin puolia.
Miten mahdollinen kaasu saadaan kalvon alta pois ja mistä edes tiedetään onko siellä kaasua vai ei. Jos paisari on täynnä kaasua sen on tavallinen umpipaisunta ja käyttäytyy sen mukaan.
Tällainen paisunta saattaa myös putkistoa täyttäessä täyttyä vedellä jos se on paikallaan. Tosin laajennut vesi poistuu varoventtiilistä lämmitettäessä. Vettä ei tämän jälkeen tarvi lisätä.

[jolla]

Mulla esipaine on alle 0,5 ja korkeutta on n. 10 m. Kattila lienee 150-200 l ja paisunta 15 l. Kylmänä kattilan painemittari nousee juuri ja juuri.  Lämpimänä painetta on 1,4.

jos on 10m vesipatsas ja kattila alimmaisena missä tuo mittari ei värähdä, niin mittari on joko rikki tai väärälle mittausalueelle

ja ihan yleisesti
keskuslämmitysjärjestelmää kannattaa ajatella astiana tai suljettuna letkuna, jos ei muuten ymmärrä. ei siellä mitään nostokorkeutta eikä pumpun painetta tarvita veden nostamiseen, ainoastaa kirtoon tarvittava paine, eikä siihen vaikuta korkeuserot mitään, painetta järjstelmässä yleensäkään ei tarvita muuhun kuin kiehumispisteen nostamiseen

[Markku]

ja ihan yleisesti
keskuslämmitysjärjestelmää kannattaa ajatella astiana tai suljettuna letkuna, jos ei muuten ymmärrä. ei siellä mitään nostokorkeutta eikä pumpun painetta tarvita veden nostamiseen, ainoastaa kirtoon tarvittava paine, eikä siihen vaikuta korkeuserot mitään, painetta järjstelmässä yleensäkään ei tarvita muuhun kuin kiehumispisteen nostamiseen

Ei suinkaan edellämaittu pidä paikkaansa. Kannattaa katsella esimerkiksi paine-ero tietopuolta talotekniikassa.
Pienissä kattilalaitoksissa verkoston paineella ei ole merkitystä, sensijaan korkeamman paineen ja teholuvun kattiloissa on välttämätöntä paineistuksella korottaa veden kiehumispistettä.

[jolla]

Ei suinkaan edellämaittu pidä paikkaansa. Kannattaa katsella esimerkiksi paine-ero tietopuolta talotekniikassa.
Pienissä kattilalaitoksissa verkoston paineella ei ole merkitystä, sensijaan korkeamman paineen ja teholuvun kattiloissa on välttämätöntä paineistuksella korottaa veden kiehumispistettä.

jompikumpi meistä on nyt pihalla, ensiksi sanot ettei pidä paikkaansa ja sitten toteat saman kuin minä kirjoitin, painetta tarvitaan korottamaan kiehumispistettä, ei siihen mitään talotekniikkaa tarvita arkijärki riittää

[AnssiKo]

jompikumpi meistä on nyt pihalla, ensiksi sanot ettei pidä paikkaansa ja sitten toteat saman kuin minä kirjoitin, painetta tarvitaan korottamaan kiehumispistettä, ei siihen mitään talotekniikkaa tarvita arkijärki riittää

Taas vängätään samasta asiasta eri termeillä. Paine-erohan tarvitaan putkiston virtausvastusten voittamiseen, eikö niin? Jokainen mutka ja kyhmy vaatii omansa, venttiileistä puhumattakaan. Ja paine-ero on suht sama juttu kuin potentiaaliero, vesipatsaassahan on yhtä lailla varattua potentiaalia, joka sit turskahtaa silmille kun alapäästä pääsee vapaille ilmoille. Joten jos ei viitti kanniskella vesiä ämpärillä vaikka parin-kolmen metrin nostokorkeudelle, voi saman homman hoitaa pumpulla. Sellainen 0.2 - 0.3 bar paine-ero hoitaa saman homman, tosin virtaus on aikast paljon tasaisempi. 

Painettahan tossa tulee pakostakin vähintään hiukkasen, vai mitä sanoo avopaisuntamiehet? Höyrypannuttajat sit vielä erikseen.

[AnssiKo]

Ensimmäinä tulisi mieleen vaihtaa patterit, että veden lämpötilaksi riittäisi alempi kuin nykyään. En löytänyt hakemalla juuri keskusteluja pattereista, joten niistä olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia?

Kannattaa kanssa vilkaista mitä sen vanhan lattiamatskun alta löytyy. Jos on lastulevylattia, rakenteen saa todnäk päivitettyä aika simppelisti lattialämmitykselle. Varsinkin jos löytyy vielä lasivillaa ja puuniskat betonivalun päältä! Samalla pääsee eroon suht riskaabelista rakenteesta.mIsompi operaatio toki, ei oo bolt-on. Mutta eipä ihan oo patteriputkien päivityskään.

[jolla]

Taas vängätään samasta asiasta eri termeillä. Paine-erohan tarvitaan putkiston virtausvastusten voittamiseen, eikö niin? Jokainen mutka ja kyhmy vaatii omansa, venttiileistä puhumattakaan. Ja paine-ero on suht sama juttu kuin potentiaaliero, vesipatsaassahan on yhtä lailla varattua potentiaalia, joka sit turskahtaa silmille kun alapäästä pääsee vapaille ilmoille. Joten jos ei viitti kanniskella vesiä ämpärillä vaikka parin-kolmen metrin nostokorkeudelle, voi saman homman hoitaa pumpulla. Sellainen 0.2 - 0.3 bar paine-ero hoitaa saman homman, tosin virtaus on aikast paljon tasaisempi.  

Painettahan tossa tulee pakostakin vähintään hiukkasen, vai mitä sanoo avopaisuntamiehet? Höyrypannuttajat sit vielä erikseen.

ei sinne ämpärillä vettä kanneta, kyllä jokaisessa järjestelmässä on täyttö/lisäys venttiili ja vesijohto verkossa suihkuunkin riittävä paine jotta kyllä täytettäessä nousee riittävän korkealle, eihän järjestelmää päivittäin täytetä eikä sitä tehdä kiertovesipumpulla

tietysti jos on kantovesi kaivolta....onkohan silloin kiertovesipumppuakaan?

[AnssiKo]

ei sinne ämpärillä vettä kanneta, kyllä jokaisessa järjestelmässä on täyttö/lisäys venttiili ja vesijohto verkossa suihkuunkin riittävä paine jotta kyllä täytettäessä nousee riittävän korkealle, eihän järjestelmää päivittäin täytetä eikä sitä tehdä kiertovesipumpulla

tietysti jos on kantovesi kaivolta....onkohan silloin kiertovesipumppuakaan?

Ei ollut puhe täyttämisestä, vaan virtausvastuksen voittamisesta nosto korkeudella, esimerkinomaisesti ihan kirjaimellisesti.