Kattilan teho ?

[hiili]

Esimerkki kattila
 - 25-60 kolmivaihe pumppu grundfors ( litroja / h ? ) pumppu käy täysillä
 - nostokorkeus 180 cm
 - lämpötila ero 80 astetta ( kattilan meno-paluu )
 - kattilan ilmapuhallin käy 3 min ja 7 min pois, saavutettuaan oikea lämpötila,tulisiko tästä kerroin 3 ?
 - puumäärää ei laskettu(reilu) oma mutu yli 200 kw
                                                                                                                                                                 Kiitos etukäteen                                                                     

[Markku]

Valitettavasti antamallasi tiedoilla ei voi laskea kattilan tehoa.

[hiili]

Eikös jos saadaan pumpun litramäärä niin mitä muuta ?

[markkulievonen]

Eikös jos saadaan pumpun litramäärä niin mitä muuta ?

Niimpä. Litramäärä tunnissa ja  veden lämmönnousu, niin teho on laskettavissa.Muuten  valmistajan antamat tiedot pumpun tehosta on eri asia kuin käytännön tasolla oleva teho. Veden kiertoon liittyvät vastukset ovat kohde kohtaisia.

[Jra]

Pitäis tietää paine-ero pumpun yli, niin vois katsoa pumppukäyrästä mitä virtaus suunnilleen on.
Karkea tehon kaava on:
virtaus [l/s] x lämpötilaero [C] x veden ominaislämpkapasiteetti 4,2kJ

Eli jos verkostossa on suuri vastapaine ja virtaus olisi 0,2l/s niin
0,2l/s x 80C x 4,2kJ = 67kW

Jos verkko on väljä ja virtaus on 0,8l/s
0,8l/s x 80C x 4,2kJ = 270kW

Mutta jos puhutaan varaajan latauspumpusta ja käytössä on latausventtiili niin suurehko osa vedestä menee takaisin kattilaan ja teho on pieni osa tuosta. Ja pumppukäyrän hain nopeasti googlesta, täytyis olla oikean pumpun käyrä.
Saa korjata jos laskin väärin

[markkulievonen]

Niin tässä ei ole mitään hiluvitkuttimia välissä,pumppu pyörii koko lämmityksenajan täysillä,ilmapuhallin säätää palamista,varaaja niin sanottu avopaisunta 2" huohoti putkella varustettu,varaajan ylävesipinta 150 cm paterien yläpintojen yläpuolella toimii aika hyvin.niin sanottu vanhanajan systeemi.

Niin, helpommin saat kattilan tehon selville, jos tiedät lämmitettävän varaajan / vesimäärän ja veden lämmön nousun. Siis miten paljon energiaa on sitoutunut lämmitettävään veteen ja  missä ajassa lämmitys on suoritettu.

[ev3449]

Niin tuo oli seuraavaksi mielessä eli 6500 l ,lämpötilan nousu 80 astetta aika noin 3 tuntia.

~202kW teho 

[Jra]

~202kW teho 

Minkäslainen kattila hiilellä on?
Mistä lämpötilat mitattu, kerrostuminen sotkee mittausta pahasti..

[ev3449]

Minkäslainen kattila hiilellä on?
Mistä lämpötilat mitattu, kerrostuminen sotkee mittausta pahasti..

Tuskin se varaaja noin paljon lämpeni  (Kyseessä kaiketi dT kattilan paluun ja menon välillä.) Vesimäärä joka lämpenee ei taida olla tiedossa, eikä näillä välineillä edes arvioitavissa sellaisella tarkkuudella että tehoa voisi laskea.

[Markku]

Eikä  mainittu - 25-60 kolmivaihe pumppu grundfors pysty siirtämään 200 kW:n tehoa.

[ev3449]

Laskelmat ovat aikahyvin suuntaa antavia...

Nyt alkoi itseänikin kiinnostamaan ko. kattila. ~200kW teholla 3h poltolla puuta palanee lähemmäs 200kg?

[markkulievonen]

>Laskelmat ovat aikahyvin suuntaa antavia,mitä kerostumiseen tulee niin tämäpä kerostuu just niikuin pitääkin.ja tuohon vesimäärään sitä on kaikenkaikiaan reilu 8000 l perässä <

Pohdimmeko fiktiivisestä tilanteesta,- ei todellisuudesta?  Toisaalla kerroit varaajan olevan 6m3, mutta ymmärränkö oikein, että vesimäärä onkin tuo 8m3.

Jos laitteistossa  ei ole noita hiluvitkuttimia, niin liittyykö tuohon, ettei  varaajan lämpenemistä ohjaa myöskään termostaatti. Jos termostaatti puuttuu niin varaajan lämpötila voi olla mitä tahansa ja missä kohdin tajansa eli kerrostumisesta ei tietoakaan.

Muuten kokemuksesta voin kertoa, ettei tuon grundfors 25-60 tyypin teho riitä edes 40kw kattilalla lämmittämiseen. Tosin mukana oli veden sekoitusjärjestelmä, mutta sen vaikutus poistuu kattilan ollessa korkeissa lämpötiloissa.

[Jra]

Muuten kokemuksesta voin kertoa, ettei tuon grundfors 25-60 tyypin teho riitä edes 40kw kattilalla lämmittämiseen. Tosin mukana oli veden sekoitusjärjestelmä, mutta sen vaikutus poistuu kattilan ollessa korkeissa lämpötiloissa.

Kylmällä varaajalla ei tarvita ihmeellistä pumppua, mutta kun alaosa alkaa lämpenemään niin dt:n pienetyessä tarvitaankin litroja huomattavasti enemmän - jos teho halutaan säilyttää. Siihen taas tarvitaan niitä muita härpäkkeitä ettei kiehauteta kattilaa..

Minkäs pumpun sitten laittaisit 40kw kattilalle

[markkulievonen]

>Minkäs pumpun sitten laittaisit 40kw kattilalle<

Tilalle laitoin 25-80 1vaihe pumpun ja  ongelmat ratkesi. Normaali tilanteessa tosin riittää pienempikin pumppu eli normaalissa lämmitysvaiheessa kun lämmitetään "kylmää" varaajaa. Tosin  kattilan lämpötila seilasi  ajoittain  reilusti yli termostaatti tilan. Mutta, ongelmat liittyivät tilanteeseen kun varaajasta tulee jo lämmintä vettä ja kattilassa on täysi teho päällä.Riski kiehuntaan oli  melkoinen ja siten stressaava lämmitystapa.
Nykyisin kattilaa en saa kiehuntatilaan, vaikka varaajasta tulisi jo  +90C vesi ja kattila palaa täydellä teholla. Erikoisesti hyvää on myös se kun kattila on lähes tasalämpöinen kauttaaltaan lämmityksen aikana eli kattilan lämpötila on vain muutaman asteen yli termostaatti lämpötilan (+83C).
Niin, ylisuuresta pumpputehosta ei ole haittaa, vaan luo turvallisuutta vaikeisiin tilanteisiin.

[seppol]

Jokainen vesikuutio vie 1,16 kwh lämmetessään yhden ateen. Niinpä jos 40 kw siirretään yhden asteen lämpötilerolla, vettä on pumpattava 35000 l tunnissa. Se on 9,5 l sekunnissa. Siihen ei 40 kw riitä jos vastusta on vähänkin.
Tällä yhdellä luvulla 1,16 tekemällä kaksi jakolaskua saadaan vesimäärä kaikilla tehoilla ja kaikilla lämpötilaeroilla. Teho jaetaan 1,16 ja lämpötilaerolla. Vastaus kuutiometreinä tunnissa. Otetaan esimerkki 200 kw ja 80 astetta. 200/(1,16*80) = 2,16 m3/h. 

Ihmettelen mistä löydetään koko ajan 19 asteista vettä kattilaan lämmitettäväksi. Tietenkin nyt talvella järvestä.

Sitten pyritään laskemaan kattilan tehoa kun koko ajan vetoa (ilmankulutusta) säädetän. Kattilan tehoon ei myöskään vaikuta mitään varaajan kerrostumiset. Eikä kattilan tasalämpöisyydestä ole muuta hyötyä kuin että se on tasalämpöinen. Että tehoa saataisiin yleensä siirrettä veteen, sen lämpötilan on noustava kattilassa. Sitä parempi mitä enemmän.