Kattilan teho ?

[hiili]

Minusta on hyvä kun tietoa ei pantata,ja saatiin eri näkökantoja,kun täälä toisilla sitä tietoa on enempi kuin toisilla.

Voitais pohtia vielä vähän, Kun on varaajan ja talon väliä 80m niin onko järkevää tehdä toiseen päähän toinen pönttö,etei tarvis vesiä kierättää jatkuvasti maanalla ( kaksi taloa )

[repa]

Onhan näitä laskuja ja laskutapoja.

Yleensä noissa laskuissa päädytään liian tarkkaan lukemaan. Jos 5 km kerrotaan piillä saadaan:
pii = 3, 14159 26535 89793  x 5 km = 15,70796326794896 km, mutta mikä on oikea vastaus?

Kun varaajan tilavuus on ilmoitettu yhdellä merkitsevällä numerolla esim 2000 l tai 2 m3, niin laskutoimituksen vastauskaan ei voi / ei saa olla tarkempi kuin yhdellä merkitsevällä numerolla.
Jos 2000 l varaajaa lämmitetään 2 tuntia 50 kW teholla niin sen lämpötila nousee laskimella laskien 42,99226139 astetta mutta vastaukseksi on annettava 40 astetta, sekin pitäisi matemaattisesti kirjoittaa muotoon dt =  4 x 10 K.
( Seppol:n F1 moottorin vääntö on 6 x 100 Nm )

Varaajien koot ovat nimellistilavuuksia, todellinen tilavuus voi heittää jopa 5 % tuosta. Jos joku on punninnut varaajansa tyhjänä ja vedellä täytettynä,  niin voi tarkemmilla lähtöarvoilla päätyä tarkempiin lopputuloksiin.


45 vuotta sitten sovittiin myös että veden ominaislämpö on 4,1868 kJ ( lämpötilavälillä 293 - 373 K ), joka on 1,163 Wh. ( Kummatkin luvut ovat tarkkoja arvoja eli niissä ei ole enempää desimaaleja ).

Ite pidän tuota kaavaa, " 1,163 kWh lämmittää 1000 l vettä yhdellä asteella", sangen käyttökelpoisena ja helposti muistettavana nyrkkisääntönä maallikolle. 

[jolla]

@ repa
10 pinnaa ja se kuuluisa papukaijamerkki, sentään jollain jalat maassa ja arkijärki (käytännön läheinen)päässä

[ev3449]

Taisi viesti olla huonosti muotoiltu kun näin paljon tunteita herättää...

Yksinkertaiset kertoimet ovat monessa kohtaa käteviä käyttää. Mielipidettä ei kukaan kuitenkaan voi muodostaa ilman vaihtoehtoja.
Miksi toisia foorumilaisia pitäisi vähätellä? Eikö ole kaikkien edun mukaista tarjota ihmisille mahdollisuus ymmärtää itse asioita jolloin valinnanvapaus jää myöskin heille itselleen? Lisäksi asian selventäneen ei tarvitse olla joka kerta uudelleen laskemassa ja selittämässä asioita kun esim. energia onkin sitoutuneena vesi-glykoliseokseen, muuratun takan kivimassaan tms.

Onko lämpötila samantekevä energiamääriä laskettaessa perustuen virtaukseen? Melko epäluotettava on "polly" jos se ei lämpötilan vaikutusta huomioi mittailuissaan? Jos arvioon/laskelmaan liittyy epätarkkuustekijöitä, kannattaako tiedossa olevia tekijöitä tarkoituksella jättää huomioimatta?

"Laskun" tarkkuuden määrittelyä ja lopputuloksen pyöristelyäkin varten on yritettävä edes ymmärtää hiukan siihen vaikuttavista tekijöistä.

[seppol]

Hyvä.
Tämä Si-järjestelmä koskee oikeastaan ainoastaan laatuja. Kun fysiikassa laatu esimerkiksi kg tarkoittaa sitä että lukuarvo kerrotaan laadulla, niin 1 kg tarkoittaa 1*kg. Laadutettuun yhtälöön kaikki tekijät kirjoitetaan laatuineen ja niitä kerrotaan, jaetaan tai supistetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ihan klassisen fysiikan alussa meillä on kg, metri ja sekunti. Newton muutama sata vuotta sitten kehitteli lauseen: voima on massa kertaa kiihtyvyys. Nopeus on matka jaettuna ajalla ja kiihtyvyys on nopeus jaettuna ajalla. Jos tämä "yhtälö" laadutetaan saadaan m/s*s = m/s2 (metri jaettuna sekunti toiseen). Newton antoi nimensä voiman perusyksikölle ja sitä merkitään N kirjaimella.
Jos nyt vielä laadutetaan sekin, saadaan 1*N= 1*kg*1*m/ (1*s*1*s). Yleensä lauseke esitetään muodossa:
1N=1kgm/s" sanallisesti Yksi newton on 1 kilogramma metri per sekunti toiseen. Yleensä tätä newtonia ei pureta vaan jos halutaan energia (Joule) niin newton kerrotaan merillä. 1 N * 1m = 1 Joule (J). Joule on sellainen energiamäärä joka tarvitaan kun 1N voimaa (vastaan) siirretään 1 m.

Kun on vielä tuosta pii: n arvosta kysymys niin pieni esimerkki: Kerrotaan ihan sattumenvaraista lukua 5,8 pii: llä. Ensin kaksi desimaalia ja sitten muutama lisää
5,8 * 3,14    = 18,212
5,8 * 3,142  = 18,2236
5,8 * 3,1416 = 18,1416
5,8 * 3.14159=18,221222

Pii: n oikeasta arvosta saadaa vuoroin ylä, vuoroin alalikiarvo eli tulos on vuoroin liian suuri ja seuraavaksi liian pieni. Kolmella desimaalilla piin arvo on kaikkein suurin ja neljällä desimaalilla pienin. Neljällä desimaalilla jppa tuloksen ensimmäinen desimaali saattaa olla väärin.

Nyt veljet tehdään sovinto. Mielenkiintoinen aihe ja perustetaan vaikka oma osio.

[Markku]

Minunpuolesta saatte kinastella mistä haluatte,mutta kun sais mielipiteen tai lämpöhävikin 80m matkalle vesimäärä 3000l ja mielellää karkia arvio.

Valitettavasti ei lähtötiedoilla voi laskea mitenkään lämpöhäviöitä.
Täytyisi tietää missä putket kulkee ja minkälainen eritys sekä lämpötilaero vallitsevissa olosuhteissa ja nesteen virtausnopeus jne.

[hiili]

Eikö ole mitään nyrkkisääntöä siintä että pumpataan vedet nopsasti 3000l ja kierto pois tai kierätetään sitä patterikiertona hitaasti 80 m kanaalissa.paljonko karkeasti kw hukkuu matkalle?

[Markku]

Eikö ole mitään nyrkkisääntöä siintä että pumpataan vedet nopsasti 3000l ja kierto pois tai kierätetään sitä patterikiertona hitaasti 80 m kanaalissa.paljonko karkeasti kw hukkuu matkalle?

Nyrkkisääntöä ei ole, vaan häviöt on todettava mainitsemillani tekijöiden summana.
Jos tässä tapuksessa on maahan upotettu lämpökanaali, voidaan noinarvioina pitää lömpöhäviöinä 15W/metri, eli  80 m x 2 = 160 m x 15 W/m = 2.4 kW
Huomautuksena jos eristeet on vähänkin kostuneet, häviöt moninkertaistuvat.

[repa]

Tarkoituksenani ei ole vinoilla eikä herättää "voimakkaita"tunteita, vaan ahaa-elämyksiä ja uusia ajatuksia.

Nyt veljet tehdään sovinto. Mielenkiintoinen aihe ja perustetaan vaikka oma osio.

Enpä tähän sovintoa kaipaa kun ei tässä mitään "riitaakaan" ole, jatketaan samaan malliin että saadaan lisää mielipiteitä. Ja onhan tässä tullut paljon faktojakin esille. Uusilla osioilla on se huonopuoli että ne tuppaa hyytymään lyhyeen.

Tavan puunpolttaja ei paljon hyödy Si-järjestelmän "hienouksista" eikä piin likiarvoista, mutta on hyvä että näistä puhutaan hiukka syvällisemminkin; ei oppi ojaan kaada. Tavan polttajille pitää luoda yksinkertaisia ja käyttökelpoisia "työkaluja", joilla arvioi omaa toimintaa ja parantaa sitä. Joku voi saada jopa "kipinän" että alkaa tutustua enemmänkin puunpolton kemiaan ja fysiikkaan.

Huonopuoli näissä herkullisissa rönsyilyissä on se ettei mitään yhteenvetoa eikä ainoata totuutta saada aikaiseksi, joten jokainen saa itse ajatella ja muodostaa oman totuutensa ( mikä  itseasiassa onkin hyvä asia ).

"Pyöreänpuun ritarit" jatkakoon ristiretkeänsä. 

[kahe]

Onhan näitä fysiikan laskuja opiskeltu itsekin huolella labratöiden ohessa, vaan laiska tahtoo olla, kun niitä itse käyttää ihan käytännössä nykyään, mitä ei ilman puulämmitystä kuvitellut edes koskaan tarvitsevansa. Vaarana tietysti on, että lukija erehtyy tai lukee väärin ja laskee sitten omiaan, jos itse on tehnyt oikoen jossain kohdin. Kiitokset myös tarkkaan selittäjille ja laskijoille. Nuo pyöristyssäännöt ja tarkkuudet ovat aika oleellinen asia lopputuloksen esittämisen kannalta.

[hiili]

Oisko tuo 2,4 kw tunnissa eli jos 3000l pumppaa tunnissa niin häviö 2,4 kw

tai patterikiertona 3000l  24 tunnissa häviö kokoluokkaa 57,7 kw

kutienkin on niin että kesällä kaivan ojan auki ja laitan putket,ois kiva tietää että laitetaanko ponttö myös ?

[Markku]

Oisko tuo 2,4 kw tunnissa eli jos 3000l pumppaa tunnissa niin häviö 2,4 kw

tai patterikiertona 3000l  24 tunnissa häviö kokoluokkaa 57,7 kw

kutienkin on niin että kesällä kaivan ojan auki ja laitan putket,ois kiva tietää että laitetaanko ponttö myös ?

Sitä se tarkoittaa, eli tässä esimerkki tapauksessa energiahäviöt ovat vuorokaudessa 57.6 kWh

[hiili]

Jos tuo esimerkki on nykyaikaisen hyvän kanaaliputken hävikki niin mitä se on sitte kun tein itse ( sain halvalla) ja lämmitystä on ainakin 100 päivää vuodessa, jonkimoinen kasa puita.

[Jra]

Nyrkkisääntöä ei ole, vaan häviöt on todettava mainitsemillani tekijöiden summana.
Jos tässä tapuksessa on maahan upotettu lämpökanaali, voidaan noinarvioina pitää lömpöhäviöinä 15W/metri, eli  80 m x 2 = 160 m x 15 W/m = 2.4 kW
Huomautuksena jos eristeet on vähänkin kostuneet, häviöt moninkertaistuvat.

Eiköhän kanaali kuitenkin ole kaksiputkinen, jolloin eristetyn putken pituus on 80m - valmistaja ilmoittaa lämpöhäviön koko kanaalille. esim.
http://www.rauheat.fi/weboost.php?sivu=tiedosto&t=44&url=pexflex_plus_lampohaviot_32015&type=pdf
Jos meno 60C paluu 30C ja kanaali 2x32 -> häviö olisi 9W/m x 80m = 720W x 24h = n.17kwh/d

[jolla]

kutienkin on niin että kesällä kaivan ojan auki ja laitan putket,ois kiva tietää että laitetaanko ponttö myös ?

ihan noin käytännnöstä repäistynä omalta kohdalta karkeasti tuo varaajan häviö on aina suurempi kuin 30m maassa olevat putket
siis 2 varaajaa on energiataloudellisesti huonompi ratkaisu kuin veden kierrättäminen 30m kanaalissa
tuolta sivuiltani tuo näkyy, patterivesi sisältää kanaalihäviöt, kokonaiskulutuksessa on käyttövesi mutta yöllä sitä ei kulu yhtään joten siitä näkee tuon varaajan häviön vs patterivesi