Lamda kattilan sytytys

[VPJ]

DPXL 25 sytytys:

1. Töistä kotiin tullessa polkupyörä parkkiin puupinon nojalle josta nokkakärryn tyylisellä kuskataan 2-3 pesällistä puuta pannuhuoneeseen.
2. Yläluukku auki ja reunoille pienemmät noin 8 cm puut joilla samalla pakotetaan tuhkat ja hiilet keskelle, niiden ja keskihiilien väliin muutamia pahvinsuikaleita ja keskelle kolmas pienehkö puu kolmion terävä reuna alas ettei suutin tukkeudu.
3. Lado puut tiiviisti, yläkulmiin voi laittaa hitaammin palavat puut joista jää hiillosta paremmin seuraavaa sytytystä varten (koivu).
4. Sytytä pahvit ja paina ylintä nappia kaksi kertaa. Luukkua voi pitää 1 cm auki kunnes Heating- palkit ovat sammuneet.
5. Sulje luukku.

Tässä vaiheessa ensiöveto 100% ja toisio 25%, muutaman minuutin kuluttua toisioveto alkaa muuttua lambdan mukaan, aluksi vähän runsaalla hapella kunnes savukaasujen lämmettyä siirrytään toivottuun arvoon. Polton keskivaiheet lambda pysyy tasaisena jos palotapahtuma on tasainen.
Ensiövetoa pienennetään hitaasti vasta kun savukaasut ylittävät 185c (tehdasasetuksilla), yleensä kuitenkin lämmöt käyvät 200c. Ensiöveto pienenee myös jos kattilaveden lämpö ylittää 85c (tehdasasetuksilla).
Hiillosvaiheessa toisioveto menee kiinni ja hitaasti suurennetaan ensiövetoa. Jossain reilussa 120c (vaihtelee) savukaasuissa savukaasuimuri sammuu. Vetoa jää 25%. Latauspumppu pysähtyy ja jos kattila lämpenee 89c yli käynnistyy latauspumppu 3 min ajaksi niin monta kertaa kun tarvetta. Vedot sulkeutuvat.

6. Kolmen tunnin kuluttua voi lisätä puita jos siltä tuntuu, toisinaan olen heittänyt uuden pesällisen aamulla töihin lähtiessä ja hiillos on vielä sytyttänyt uudet puut. Koivulla onnistuu parhaiten.

Nämä kaikki arvot olisi hienoa saada käyrille josta helpompi vertailla erilaisia puun ladontoja ja puulaatuja.
Pääsisi paremmin selville mitä ja miksi missäkin tilanteessa tapahtuu.
Mutta miksi kun elektroniikka hoitaa hommansa. 

[vilhos]

Hei

Ei puu ole koskaan liian kuivaa. Ensiöilman määrällä voi säätää kuivan puun palamista aina sammutukseen asti. Tietysti kaatila luukut olla tiiviitä. Jos kattila luukut vuotaa koko puumäärä voi syttyä tuleen.

Tällä foorumilla on puhuttu niin paljon Lambda säädöstä. täytyy syventyä sen salaisuuksiin. Ensin selvitän miten Arduino hoitaa polton ensiö/ toisio säädöllä.

Terv. Oulujärven rannalta. 

[markkulievonen]

Niin, kyllä lambdasta olisi toisaalla hyötyä omaan lämmitykseen verraten.Mutta, vain sytyksen aikana (ensiöilma / seoksensäätöakseli 30mm auki) ja samoin aivan lopussa lähestyessä hiilloksen polttamista täysin auki. Nuo muutokset tulee nyt tehdä käsin, jos mielii pitää toisiopalon hyvänä. Vaatii siis sytytyksen seuraamista 15min ajan ja lämmityksen lopussa käymistä kattilahuoneessa vetämässä seosakseli täysin auki.

Tosin tänään kokeilin ensikertaa laittaa ilmanottopelti vedonsäätimellä suurempaan arvoon (suurempi kaasujen virtaus) ja veden lämmettyä läppä laskeutuu tuohon 37mm. Näin toimien täyttöluukun voi sulkea heti sytytyksen jälkeen ja erikoisesti kaasuuntuminen on tasaista.
Pesässä tuli vain hiilloksen tuntumassa.

Niin, jos lambda muutaisi toisiopaloa  automaattisesti halutun suuntaisesti, lambda todella automatisoisi lämmitystä melko palon ja on tarkempi säädöiltään.
Mutta, miten lambda säätää palamista  sytytyksen jälkeen kun palaminen on epätäydellistä kylmien pintojen johdosta. Palaminen ei muutu täydelliseksi edes säätöjen avulla. Muuttaako lambda säätöjä oikeaan suuntaan? Esim. tilanteessa, jossa on palamattomia kaasuja  kylmän liekin johdosta, niin jos tässä tilanteessa lisätään toisioilmaa, niin tilenne pahenee entisestään.

[Juhani]

Hei

Ei puu ole koskaan liian kuivaa. Ensiöilman määrällä voi säätää kuivan puun palamista aina sammutukseen asti. Tietysti kaatila luukut olla tiiviitä. Jos kattila luukut vuotaa koko puumäärä voi syttyä tuleen.

Tällä foorumilla on puhuttu niin paljon Lambda säädöstä. täytyy syventyä sen salaisuuksiin. Ensin selvitän miten Arduino hoitaa polton ensiö/ toisio säädöllä.

Terv. Oulujärven rannalta. 

Melkein väittäisin että kaasutuskattilassa puu on liian kuivaa jos alle tuon n.12% kuten valmistajatkin ilmoittaa, kaasutus ei ole balansissa kun ensiöt vedetään kokonaan kiinni ja sitten taas auki, kiinni, auki. Palaminen on rauhallisempaa kun ei mennä täydellä höökillä jarrutellen.
Kuiva puu syttyy helposti väärässä osastossa, toki kuiva puu palaa mutta ei siellä missä se on suunniteltu.
Pääsääntöisesti suomessa ulkokuivan puun kosteus on aina yli 10% ainakin polttokaudella, puuseppä vaatii kuivan puun.

[kahe]

Kannattas Markun (Lievonen) käydä tutustumassa jossain käyttäjällä kattilaan, niin selviäisi asia paremmin kerralla. Varsinkaan jos ei tuota ole kirjoituksista vielä ymmärtänyt. Omassa projekti aiheessakin on kerrottu tarkasti eri ensiö/toisio ilma prosenttilukuja eri palon vaiheista. Jatkuvalla syötöllä ohjainyksikkö (ei pelkästään lambda) säätää belimoita tarpeen mukaan ja rauhallisesti askel kerrallaan. Eikä tosiaankaan laidasta laitaan, vaan hakee oikean suhteen ensiö/toisioilmalle. Toiminta alkaa heti sytyksestä lähtien, kunhan savukaasut lämpiää yli 90 asteiseksi. Siitä lähdetään availemaan yleensä toisiota 25% auki ja parhaimmillaan heti 50% hujakoille, kun sytytyspilkkeet tekevät tehokkaan alkulämmityksen tai isompi hiillospeti alkaa heti hehkumaan kunnolla. Tuosta sitten laskee toisiota ja hakee säätönsä mittaustensa perusteella. Alussa tuota ihmetteli tietysti enemmän. Nykyään menee tosiaan puut pesään, sytytys, luukku kiinni ja muihin hommiin. Ei tarvitse säätää etkä mitään oikeastaan voikaan manuaalisesti enää säädellä tuossa vaiheessa. Luukkuja on turha availla ja pilata paloa.

Kyllä kattilaa ja sen toimintaa saa käydä ihmettelemässä. Viimeksi esittelin sitä halkokauppiaalle, kun toi laskun puista kotia asti. Taisi olla mielenkiintoa nähdä kattila puheitten jäljitä.

[markkulievonen]

Kannattas Markun (Lievonen) käydä tutustumassa jossain käyttäjällä kattilaan, niin selviäisi asia paremmin kerralla. Varsinkaan jos ei tuota ole kirjoituksista vielä ymmärtänyt. Omassa projekti aiheessakin on kerrottu tarkasti eri ensiö/toisio ilma prosenttilukuja eri palon vaiheista. Jatkuvalla syötöllä ohjainyksikkö (ei pelkästään lambda) säätää belimoita tarpeen mukaan ja rauhallisesti askel kerrallaan. Eikä tosiaankaan laidasta laitaan, vaan hakee oikean suhteen ensiö/toisioilmalle. Toiminta alkaa heti sytyksestä lähtien, kunhan savukaasut lämpiää yli 90 asteiseksi. Siitä lähdetään availemaan yleensä toisiota 25% auki ja parhaimmillaan heti 50% hujakoille, kun sytytyspilkkeet tekevät tehokkaan alkulämmityksen tai isompi hiillospeti alkaa heti hehkumaan kunnolla. Tuosta sitten laskee toisiota ja hakee säätönsä mittaustensa perusteella. Alussa tuota ihmetteli tietysti enemmän. Nykyään menee tosiaan puut pesään, sytytys, luukku kiinni ja muihin hommiin. Ei tarvitse säätää etkä mitään oikeastaan voikaan manuaalisesti enää säädellä tuossa vaiheessa. Luukkuja on turha availla ja pilata paloa.

Kyllä kattilaa ja sen toimintaa saa käydä ihmettelemässä. Viimeksi esittelin sitä halkokauppiaalle, kun toi laskun puista kotia asti. Taisi olla mielenkiintoa nähdä kattila puheitten jäljitä.

Ymmärrän hyvin lambda ohjatun kattilan toiminnnan. Itse pyrin samaan käsisäädöillä lämmityksen alussa ja lopussa, mutta karkeasti muuttaen. Lambda tosiaan muuttaa hitaasti säätöjään  oikeaan suuntaan.
No, pahitteeksi ei olisi nähdä eri kattiloiden toimintoja tai peräti lämmittää niillä.

[VPJ]

Ymmärrän hyvin lambda ohjatun kattilan toiminnnan. Itse pyrin samaan käsisäädöillä lämmityksen alussa ja lopussa, mutta karkeasti muuttaen. Lambda tosiaan muuttaa hitaasti säätöjään  oikeaan suuntaan.
No, pahitteeksi ei olisi nähdä eri kattiloiden toimintoja tai peräti lämmittää niillä.

Vetomoottorit eivät ole pitkiä aikoja hiljaa polton aikana, käynyt mielessä että pitäisi olla varamoottori, tuntuu olevan säädettävää melkein koko ajan   

[kahe]

Ymmärrän hyvin lambda ohjatun kattilan toiminnnan. Itse pyrin samaan käsisäädöillä lämmityksen alussa ja lopussa, mutta karkeasti muuttaen. Lambda tosiaan muuttaa hitaasti säätöjään  oikeaan suuntaan.
No, pahitteeksi ei olisi nähdä eri kattiloiden toimintoja tai peräti lämmittää niillä.

Kirjoituksista saa kyllä toisenlaisen käsityksen, ettei ole hajuakaan lambdan ohjaamasta säädöstä, joten suosittelen tutustumaan lisää. Apuna voi toimia vaikka youtube videot aiheesta. Mutta eiköhän tässäkin ole jo suurin osa pääperiaatteesta kerrottu.

[markkulievonen]

Vetomoottorit eivät ole pitkiä aikoja hiljaa polton aikana, käynyt mielessä että pitäisi olla varamoottori, tuntuu olevan säädettävää melkein koko ajan   

Niimpä. Kun huomioi yleensä puun palamista / kaasujen syntymistä, niin tämä vaihe ei ole tasaisen varmaa koko ajan. Tavallaan pesässä tapahtuu kaiken aikaa pientä holvaantumista puiden laskeentumisen aikana ja siten epätasaista kaasuuntumista.Luonnollisesti,- jos lambda on herkkä reagoimaan, niin säätämistä riittää.
Tuon epätasaisuuden näkee kun tarkkailee piiiiiitkään toisiopaloa esim. atmoskattilasta. Lambdan hienous onkin tuo herkkyys  palaamisen säätävyyteen.

[kahe]

Tulihan se kunnon savutuskin taas kerran. Sytytin pannun ja laitoin juoksukamat päälle ja olin lähdössä liikkeelle, niin aloin haistelemaan pihalla ja katselemaan savunmäärää. Alipainetta reilusti, kun savu tulee alas pihaan asti. Toisio oli 28% avoinna. Kurkkasin sitten yläpesään ja liekit löi luukusta. Hieno yläpalo oli päällä taas kerran. Vähän aikaa pidin luukkua raollaan ja toisio säätyi 100% auki ja alkoi jumputtaan. Löin luukun kiinni. Savu vähän väheni ja toisio lähti pienenee. 45 minuuttia lenkiltä palattuani vieläkin tulee hieman savua, jota ei yleensä näy.

Mikä oli sitten syynä tähän. Arvasin kyllä jo täyttäessä, että ehkä tulee ongelmia tällä täytöksellä. Täysmittaisia halkoja meni vähän epätasaisesti pesään ja toinen ämpärillinen oli metristä jääneitä noin 35cm:n pätkiä. Muutama laitoin pituussuunnassa tai siis takaosan täytin niillä pituussuuntaisesti. Etuosaan pitäisi sitten olla alle 30 cm:n pätkiä, vaan eipä ole, joten laittelin muutaman etuosaan poikettain. No sieltähän se tuli tietysti nousee ikävästi koko pesään palaessa. Kaasutuskattila pitää siis täyttää täyteen tiiviisti ja mahdollisimman tasaisesti. Joko täyspitkiä täyteen tai sen verran, että saa päälle pätkät poikettain tiiviisti. Ei sekaisin. Kelilläkin on oma vaikutuksensa, koska syttyminenkin otti kyllä aikansa tällä kertaa. Sumua ollut koko päivän ja lämpötilakin pysyi lähes pakkasella tai nollan paikkeilla sumun alla. Ei pelasta lambda tällaista paloa ja eipä sille mitään voi, kun puut jo palavat yläpesässä.

[varikonniemi]

Pitäs varmaan tehdä oma tube video vielä asiasta, niin näkisi kuinka yksinkertaista se oikeasti on. On tuon kerran vaimokin sytyttänyt, kirosi kyllä kun ei saanut syttymään sytykkeitään, imuri kun imaisee jopa sytkärin liekin.

Tee ihmeessä, itsekin päätin tämän aiheen innoittamana kuvata tämänpäiväisen startin: https://www.youtube.com/watch?v=HNPjHcrljgc

[markkulievonen]

Tee ihmeessä, itsekin päätin tämän aiheen innoittamana kuvata tämänpäiväisen startin: https://www.youtube.com/watch?v=HNPjHcrljgc

Niin, ettei väärinkäsitystä syntyisi, niin tuon oman mielikuvan käsitteestä; käänteispalokattilan sytytys.
Tarkoitan siis kattilan laittamista varaajan lämmitykseen,- en itse tulen sytyttämistä tulitikun tms avulla.

Niin, olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei kattilaa tule sytytellä alkutulilla,- vaan kattila on toimittava / lähdettävä lämpiämään automaattisesti  ilman alkutulia. Siis pesä rauhassa latoen puita täyteen ja tämän jälkeen pesän sytyttäminen. Alkutulien kanssa veivaaminen vaatii jo käyttäjältä enemmän tietoutta kuin sytyttäminen ilman alkutulia. Meitä uusavuttomia on repullinen, jos kaksikin ja tuohon liittyen kattila on lähdettävä tulille mahdollisimman helposti.
Käyttäjän on vain edetä  yksinkertaisten ohjeiden mukaisesti.

[varikonniemi]

Kaksi pesällistä ei riitä ilman alkutulia, niin olen todennut että parempi sytyttää noin, niinkuin ohjeissakin sanotaan.

Eli alkutulilla kattila lämpimäksi, ja sen jälkeen 2 tai 3 täyttä pesällistä (2 menee aina, 3 saa mahtumaan kun kytkee aurinkokeräimen levyvaihtimen pumpun päälle joka tuo pohjasta vettä kattilan liitännän tasolle).

[Juhanisto]

Melekoosia operaatioita nää sytytykset. Itse lakaisen hiilet arinan aukon päälle. Puut sivuille ja tuohenpala keskelle. Tulta perään ja puut päälle. Pari minuuttia luukku auki. Vartti odottelua ja pesä täyteen. Tai sitten heti pesä täyteen. Ja siinä se olikin. Loppu ilta vapaata 

Mutta mulla ei olekkaan lamdbarossiinia 

[markkulievonen]

>>Kaksi pesällistä ei riitä ilman alkutulia, niin olen todennut että parempi sytyttää noin, niinkuin ohjeissakin sanotaan.<<

Niimpä, mutta voihan puita lisätä pesään mielin määrin ilman alkutulijakin. Minun tapauksessani täysin "kylmä" varaaja vaatii toisen lisäyksen (hieman yli puoli pesällistä) alle 3/h sytytyksestä.Niin, ja lisäys onnistuu ilman kattilahuoneen ja hormin savutusta kun muistaa, miten hiillokseen on palanut selkeät reiät ja näin veto  pesässä on hyvä.Ohituspeltikin on jo jumiutunut kiinni.