Lamda kattilan sytytys

[markkulievonen]

Kertokaapa lambda kattilan omistajat, miten tämän kattilan sytyttäminen tapahtuu. Siis itse sytytys ja miten se etenee automaattiseen  säätyvään lämmitykseen.

[varikonniemi]

Vigas työntää aina startissa&puun lisäyksen jälkeen hetken aikaa 100% toisioilmaa, josta se kääntää suhdetta ensiöilmaan päin kunnes haluttu lambda arvo tai minimi säätö (45%) saavutettu.

[kahe]

Laita haku kenttään sytytys, niin löytyy valmiita tarinoita. 

[markkulievonen]

Laita haku kenttään sytytys, niin löytyy valmiita tarinoita.  

Aikaa kun on riittävästi, niin aina kertaaminen  tuo uusia asioita esille. Niin, tai joskus jopa mielikuva asiasta muuttuu. Aikoinaan kun törmäsin käsitteeseen käänteispalokattila, niin silloin/kin  luotiin mielikuva, miten helppoa lämmittäminen on. No, todellisuus on toinen. Jos lueskelee eri ihmisten  käänetispalokattiloiden käyttöä, niin valittamista ja opettelua riittää.
Todellisuudessa käänteispalokattilan toiminnan / palon voi helposti häiritä ja savuttaminen on runsaampaa kuin YP kattilassa.

Nyt kiinnostaa tämä lambda ohjauksella olevan kattilan toiminta. Toimiiko se niin automaattisesti kuin monasti annetaan ymmärtää. Vai liittyykö tähänkin kattilaan samat ongelmat kuin ilman lambdaa. Ainoastaan se hyvä palamisvaihe on säädöiltään paremmalla tasolla.

Niin, kerroppa miten aloitat kattilasi sytyyttämisen ja miten se etenee lämmitysvaiheeseen ja miten laitteisto ajaa / ajetaan alas. Mitään ongelmia pois ottamatta.
Joku luikija voi vaikka miettiä juuri Attakin hankkimista.

[kahe]

Haulla löytyy vaikka tuollainen:
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=623.msg11855#msg11855

[markkulievonen]

Niin, todelllisuus on miten käänteispalokattilan toimintaa tulee opetella saadakseen kattilan toimimaan. Siis lämmittämisen saloja tuntematta lämmitys ei onnistu. Kattilat eivät ole automatisoituja.

Tuohon liittyen lambda ohjatun kattilan käyttäminen kiinnostaa, koska en tunne tämän ohjauksen laajuutta.

Tehdasviritteisellä lambda ohjatulla  kattilalla/kaan  lämmittäminen ei onnistune. Puut pesään ja tuli ja luukut kiinni ja loput onnistuu lambda ohjattuna.

[kahe]

On turha ihmetellä pelkän lambda ohjauksen perään, kun siellä ohjauksen sisällä on muitakin parametreja, mitkä vaikuttavat asiaan. Kannattaa käydä tutustumassa vaikka lähellä olevaan kattilan omistajaan. Monen kattilan manuaalistakin löytyy tarkemmin tietoa.

Viimeisen vuoden aikana ehkä alle kymmenen kertaa, kun ei ole tehnyt täydellistä paloa ja täyssavut ovat jo harvinaisia. Metkut pitää oppia kantapään kautta. Helppoa lämmittämistä, kunhan varastopesä on riittävä.

[vilhos]

Hei

Samaa mieltä lämmityksen salat on syytä tuntea jos meinaa saada puusta irti hyvän määrän energiaa.
Minun nähdäkseni sellaista kattilaa ei vielä ole tehty joka repii märästä puusta hyvällä hyötysuhteella lämpöenergiaa.
Minulla on noin 40 m3 halkoliiteri siellä on noin 17-20 pinokuutiota koivuhalkoja. Olen käyttänyt ilma kuivuria kyseisessä tilassa noin kolme viikkoa. Vettä on erottunut yli 60 l ja erottuu noin 5 l päivässä. Kuivuri seisoo välillä kun siinä ei ole veden poistoa viemäriin.
Kyllä puulämmityksessä pitää olla perustat kunnossa. Tällä tarkoitan sitä että märillä puilla lämmittäminen on yhtä tuskaa ja hampaiden kiristystä. Arduino on viimeistelyssä. Voi olla että Lambda anturia viritellään hiukan myöhemmin.

Terv. Oulujärven rannalta

[Juhani]

Kyllä puulämmityksessä pitää olla perustat kunnossa. Tällä tarkoitan sitä että märillä puilla lämmittäminen on yhtä tuskaa ja hampaiden kiristystä.

Märkää puuta tuskin kukaan yrittää polttaa muualla kuin hakepuolella.
Jos yrittää saada puun aivan kuivaksi se on turhaa esim. käänteispaloissa, sopivan kostea puu(12-20%) hillitsee
varastopesän paloa ja tuo 20% kosteus ei ole kovinkaan kuivaa ja kuitenkin siirtyy energiaksi ihan ok.

Vaikka perustoja on niin kattilavalmistajat on tehneet manuaalit joissa on tietyt kattilakohtaiset ominaisuudet vaikuttaneet niiden tekoon jotka hyvin usein pitää paikkansa.

[markkulievonen]

Tuosta kostean puun polttamisesta hieman. Joskus 90-luvulla oli jossain juttua Polvijärveläisestä keksijä Matti Pappisesta. Hän  oli keksinyt kattilan / rakenteen, jossa todella märkä puu palaa. Heitteli vielä lunta puiden sekaan. Idea perustui lämmityksen aikana puiden kuivaamiseen. No, lopputulos ja päämäärä on sama. Palotapahtumassa oleva puu tulee olla kuivaa ja taas kuivattamisen voi tehdä myös palamisen  lämmittämisen yhteydessä.

Kattila ei liene saanut markkinarakoa, koska tänä päivänä ei ole vastaan tullut.

Mutta, voiko poltettava puu olla koskaan liian kuivaa? Tosikuivaa puuta poltettaessa ensiöilmaa tarvitaan todella vähän ja jos tätä vähäistä ilmaa vielä vähennetään, niin tosikuivan puun kaasuuntuminen/kin loppuu / pienenee. Tosikuivaa puuta poltettaessa ensiöilman säätö lie hankalampaa sen tarkuudesta johtuen.

[AnssiKo]

Aikaa kun on riittävästi, niin aina kertaaminen  tuo uusia asioita esille. Niin, tai joskus jopa mielikuva asiasta muuttuu. Aikoinaan kun törmäsin käsitteeseen käänteispalokattila, niin silloin/kin  luotiin mielikuva, miten helppoa lämmittäminen on. No, todellisuus on toinen. Jos lueskelee eri ihmisten  käänetispalokattiloiden käyttöä, niin valittamista ja opettelua riittää.
Todellisuudessa käänteispalokattilan toiminnan / palon voi helposti häiritä ja savuttaminen on runsaampaa kuin YP kattilassa.

Käänteispalolla lämmittäminen on omasta kokemuksesta kyllä helppoa. Tuota ei kande luulla kattilan mainostamiseks, ku Ariterm on kumma kyllä luopunu tosta parhaasta kotitalousluokan puukattilastaan Suomessa, kumma kyllä.

Saa siitä puulämmityksestä kyl vaikeaakin tehtyä, täälläkin se on aikast usein nähtävillä. Yliyrittämällä ja -virittämällä käy helposti niin, et kokonaisuus kärsii ensimmäisenä. Aika moni ongelmistaan kertonu on täältä hiljentynytki, vois olettaa et on alkanu tulla toimeen pannunsa kanssa, eikä ole kattonu sen enempää tarpeelliseks. Joo, voihan se puulämmitys olla harrastuski.

Eka asia on varmaan se, et käänteispalon luukkuja on turha aukoa palamisen aikana, ellei sit lisää puita hiillokselle, tai tönäise holvauksen nurin. Aina luukun aukaisun jälkeen palo on jonku aikaa hakusessa. Lambada-ohjatuissa tuo on vielä isompi juttu, taisi Attack tuosta manuskassaanki mainita. Ja mitä kuivempi puutavara, sitä helpommi ensiöpesä roihahtaa. Ja sitä hankalammin sitä saa uudestaan aisoihin. Eli turha kontrollifriikata.

Ja turha noita pannuja on ylisäätää, vrt liian nopee/jyrkkä pid-säätö -> alkaa värähdellä aina ohi oikeasta säädöstä.

Kolmas asia on se, et niin mukavaa ku inssip0rno ja teknologiamasturbaatio onki, ei se takaa kokonaistehokasta lämmitystä. Eikä noi ees oikein suju pystymettästä, saati et kaikille ees maistuis (joo, eikä oo kysymys ees siitä onks inssi vai merkonomipohja   Siksi ei ekana mieluusti tee mieli tarjota jollekulle noobille mitään anaalysijutskaa ratkaisuksi, vaikka mihin. Eli mieluummin yritetään optimoida kokonaisuutta, ja ekaks poistaa vain ne pahimmat ongelmat helpommin tajuttavilla ratkaisuilla. Harvemmin täälläkään kuitenkaan kukaan aloittaa virittämistä tarve/hyötyanalyysillä. Mutu-pohjalta noi näyttää lähtevän.

[markkulievonen]

Niin, itselläni oli / on päämäärä, miten käänteispalokattilan pitää pystyä /voi sytyttää ja käyttää  "talon emäntäkin". Siis aivan pystymetsästä,- ilman mitään puun palamisen tietoutta.Siis ohjeiden mukaan edeten.
Muista kattiloista ei ole tietoutta, mutta Atmos kattilaa ei saa tulille pystymetsästä tuleva käyttäjä. Toisiopalon saaminen nopeasti ja hyvälle tasolle vaatii jo kattilan rakenteen muutoksia.
Taas Yläpalo kattilan saa tulille talon emäntä / pystymetsästä tuleva ihminenkin.

Lisävalistuksena AINA on paikallaan puun varastointi ja kuivuuden tärkeys.

[Juhani]

Atmoksen saloista en tiedä mutta omaa kattilaani jos antaisin jonkun muun sytytellä niin ohje olisi seuraava.
Jouluna tulee 3v ikää kattilalle, tuona aikana kukaan muu ole saanut koskea laitokseen.

Attack DPXL käänteispalokattilan sytytys

1. Hae puita kantotelineellä erä ja vie pannariin, puiden kosteus on ok jos ovat kuivuneet vuoden ja olleet katon alla.
2. Avaa varastopesän luukku(ylempi) sulje auennut ohitusluukku, pöyhi hiiliä siten että hieno tuhka putoaa alapesään ja pohjalla oleva pitkulainen reikä jää auki, reiän ja luukun välille pohjalle pitää jäädä hiiliä.
3. Lado puut siten että kaksi ensimmäistä puuta(pienempiä) on pohjalla olevan reiän molemmin puolin ja kolmas(vähän leveämpi) puu tulee niiden päälle katoksi muodostaen pienen tunnelin luukulta reiälle.
4. Täytä pesä niin tiiviisti kun voit huomioiden holvaaminen.
5. Käynnistä kattila painaen kaksi kertaa ylimmäisestä nappulasta, imuri lähtee päälle.
6. Sytytä toholla osoittaen pieneen tunneliin noin 1min.
7. Pidä luukkua auki kunnes palaminen on kohisevaa.
8. Sulje luukku ja nyt voi poistua sekä nauttia kattilan tuottamasta energiasta lämpimän talon ja kuuman veden muodossa, kattila hoitaa tästä kaiken loppuun asti automaattisesti.

Ohjetta pitänee testata kadunmiehellä toimiiko....

[varikonniemi]

Vigas lambda imurilla:
1: täytä kavennettu osa kattilan pohjasta pikkupilkkeellä ja revi sekaan pahvinpalasia
2: kastele valopetrolilla
3: paina imuri päälle, sytytä
4: kun puut ovat kunnolla tulessa sulje luukku, sulje ohitus ja paina start.

Ei tuota oikein pysty mokaamaan Muutamassa kohdassa voi optimoida jos tietää mitä tekee.

[kahe]

Pitäs varmaan tehdä oma tube video vielä asiasta, niin näkisi kuinka yksinkertaista se oikeasti on. On tuon kerran vaimokin sytyttänyt, kirosi kyllä kun ei saanut syttymään sytykkeitään, imuri kun imaisee jopa sytkärin liekin. Muuten on helppo homma ja videoita on jo tube täynnä. Juhanin versio samoin, mutta hieman erilailla sitten:

1. Hae puita kahdella laastiämpärillä täynnä, tulee sopiva määrä pesään kerralla ja vie pannariin (punnitse ämpärit, merkitse vihkoon paino), puiden kosteus on ok jos ovat kuivuneet alle vuodenkin pinossa peitettynä. Varasto 13 mottia näitä täynnä aina vuodeksi.
2. Avaa varastopesän luukku (ylempi), pöyhi hiiliä siten että hieno tuhka putoaa alapesään tai etuosaan pesää ja pohjalla oleva pitkulainen reikä jää isoilla hiilillä hieman peitettynä. Pohjalle pitää jäädä hiiliä tasainen kerros.
3. Lado puut siten että kaksi ensimmäistä puuta (pienempiä) ovat pohjalla olevan reiän molemmin puolin ja kolmas(vähän leveämpi) puu tulee niiden päälle katoksi muodostaen pienen tunnelin luukulta reiälle. Itse täytän sytykkeillä koko välin kattilan perälle asti, kaljalaatikon pahveja, puista irronneita silppuja tai koivun tuohta väliin.
4. Täytä pesä niin tiiviisti kun voit huomioiden holvaaminen. Ei väliä, poikittain, pitkittäin, kunhan ovat tiiviisti ja hyödyntäen tilavuuden parhaiten kertapesälliseen.
5. Käynnistä kattila painaen kaksi kertaa ylimmäisestä nappulasta, imuri lähtee päälle. Tämän voi tehdä jo kohdassa 1.
6. Sytytä yläluukusta sytykkeet: pahvi/tuohi etureunasta. Imuri imee tulen toisiopesään. ÄLÄ avaa ohitusta yläpesästä!
7. Pidä luukkua raollaan kunnes palaminen on kohisevaa.
8. Sulje luukku, kunnes kuulet tohinan ja belimo avaa toisioilman luukkua. Voi myös odottaa heating mittarin loppuunsa asti ja sitten yläluukku kiinni. Nyt voi poistua sekä nauttia puun tuottamasta energiasta lämpimän talon ja kuuman veden muodossa, kattila hoitaa tästä kaiken loppuun asti automaattisesti. Tässä vaiheessa et paljon mahda, jos jokin vielä epäonnistuu palossa SO WHAT? Pesällinen palaa loppuunsa. Holvata voi ja lopussa voi käydä laskemassa kasan pohjalle, jos niin pääsee käymään ja jos kiinnostaa. Palamattomat odottaa hyvin seuraavalla täytölläkin.
(9) Lisätäytössä voi avata ohitusluukun, niin ei tule savukaasut silmille. Lisätäyttöön riittää pari kolme halkoa, kunhan tasailee hiillosta reiän päälle. Lisätäytön voi tehdä, kun toisioilma (secondary air) on 0% ja savukaasut alle 160 astetta tai kattilavesi noin 75 astetta, niin ei pölähdä paljoa naamallekaan enää. Rauhallisesti luukku avaten ja puut nopeasti pesään ja luukku kiinni ja taas kattila hoitaa loput. Jos tuli liika täyttöä, niin kattila käy "katkokäyntiä" jokusen tunnin ja latauspumppu käy pidempään. Kattila kyllä hoitaa hommansa itsekseen.

Pitääpä tulostaa ohje seinälle.