Lamda kattilan sytytys

[markkulievonen]

Melekoosia operaatioita nää sytytykset. Itse lakaisen hiilet arinan aukon päälle. Puut sivuille ja tuohenpala keskelle. Tulta perään ja puut päälle. Pari minuuttia luukku auki. Vartti odottelua ja pesä täyteen. Tai sitten heti pesä täyteen. Ja siinä se olikin. Loppu ilta vapaata  

Mutta mulla ei olekkaan lamdbarossiinia  

Mutta, eikö kuiva puu oikein imemällä ime tulta pintaansa imurin ollessa päällä.Tuo puiden syttyminen ei liene ongelma kääänteispalokattilassa eli se onnistuu pesä täyteen ladottunakin.

Esim.  varikkoniemi saisi alkutuletkin syttymään räjähdysmäisesti kun laittaisi imurin päälle. Imuri oikein imisi tulen koko sytykepuiden alueelle. Niin, ja pesään valmiiksi ladotut puut alkaisivat kaasuuntua  alkutulien päältä ja jatkuisi koko lämmityksen ajan.
Niin, puiden syttyminen ei liene koskaan ongelma,- vaan liiallinen hallitsematon kaasuuntuminen.

[pelti]

Ilmanpaineella on vaikutusta, oon huomannu saman kun Kahe. Mun sytytys on nykyään niin, että jäännöshiilet kasaan. Pari maitopurkkia, tuohta tms.. sytykkeeksi.  Jos haluaa syttymisvaiheessa savua, niin laittaa reilusti papereita tms...

Ja kokoajan ohitus kiinni!!, eli kiskoo attackki sinne alas ne savut. Pari minuuttia luukku vähän raollaan, että hiilet hehkuu ja edelleen ohitus kiinni. Sitten pari pannuhuonekuivaa puuta siihen hiilien päälle (edelleen ohitus kiinni), niin ettei tuki kokonaan sitä aukkoa. Sitten seuraavat puut otankin pihasta sellaisia ulkoilma kuivia (ei siis pannuhuonekuivaa), eli niistä kerros noiden edellisten päälle, sitten mitä vaan puuta kolmas, neljäs kerros. Tuolla tavalla olen onnistunut välttämään sen, ettei tuli karkaa yläpesään vaan heti alusta alkaen suunta on sinne alaspäin.

Hiilien päälle jos laittaa tuohipuolen puusta, se syttyy tuleen, jos laittaa saman puun tuohipuoli ylöspäin (siis halkaistu puu hiiliä vasten), ei syty avotulta. Ja kokonaisuudessa käynti pannuhuoneessa kestää noin viisi minuuttia.

Ja ihan sekamittaista tavaraa, mutta en koskaan poikittain laita kerroksiin, niitä vaan kaikki on saman suuntaisesti. Ihan luukun eteen voin lopuksi niitä vaikka pystyyn pudotella, tai sikin sokiin.

[VPJ]

Tulihan se kunnon savutuskin taas kerran.
Mikä oli sitten syynä tähän.

Olisikohan alimittaisella piipulla osuutta (+ noilla em tekijöillä)?

Minulle tulee nyt koekäyttöön samalla 154 mm halkaisijalla mutta vain 5,5 metrin pituisella piipulla.
Odottelen vaan tuleeko riittävät alipaineet piippuun, jos ei tule niin isompaa hormia pystyyn;
jotain 220 mm x 6 metriä??

[pelti]

Do dii, saatiin naapurit iloiseksi kunnon yläpalo attackisssa
Se, mikä oli eri tavalla, oli 2. kerroksen puut. Ne oli kuusta, joka oli pilkkoessa ihan säleiksi mennyt, miljoona sälettä oksakohtien ympärillä. Ne taisi ottaa tulet, ja levitti sen yläpesään, ja sitten riitti savua. Toki toi iso matalapaine, se ei helpottanut palamista ja kun savua tuli ja se laskeutui heti maanpinnalle. Oli aika pitkä puolituntinen, ennenkuin tilanne oli normaalimpi.

Hiillos oli ihan jees siinä alla, mutta ilmeisesti veto ei riittänyt viemään alaspäin vaan palo riistäytyi ylös.
Onneksi näitä ei usein satu, kerta/kax vuoteen.

[vilhos]

Hei

Ariterm +35 tulet sammuu 10 minuutin aikana missä palotilanteessa vaan. Tarvitsee olla luukkujen tiiveys kunnossa luukut.
En ole vielä kolmen vuoden aikana saanut syttymään koko varastopesän puumäärää tuleen. Imurion välttämätön että ala palossa pystyy paloa hallitsemaan.

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Nämä kosteat ilmat eivät näköjään sovi käänteispalo kattilalle. Eilen lämmittäessä sytytyksessä oli piiiiiitkästä aikaa ongelmia eli ei mennyt käsikirjoituksen mukaisesti. Alussa veto ja palaminen lähti käyntiin hyvin, mutta puolisen tunnin kuluttua käänteipalaminen alkoi vaikeutua ja tyrehtyä, vaikka hormilla on pituutta yli 8m. Onneksi palaminen ei noussut ylös palopesässä.

Niin, en tarkalleen tiedä mistä johtuu. Lie silläkin vaikutuksensa kun kokeeksi tyhjensin kaiken tuhkan pois pesän pohjalta.On merkitystä keramiikan lämpötilaan / puun kaasuuntumiseen.Vaiko vedon hekentymisestä/kö kun hiilloksen muodostuessa ilma tulee vetää paksuntuneen hiilloskerroksen läpi,- vaiko liian kylmästä toisioilmasta. Alussa,- ilman hiilikerrosta veto on hyvä ja siten toisiopalaminenkin. Atmoksessa ainakin tuon vedon saa helposti suurenemaan ilman täyttöluukun raottamista ,-ottamalla ilmanottoaukosta pois muovista ritiläosaa.Ritilä tekee melkoisen vastuksen ilmanotto aukoon.

Joka tapauksessa, jokin tekijä tulisi poistaa lämmittäessä vaikeassa olosuhteessa.

[AnssiKo]

Nämä kosteat ilmat eivät näköjään sovi käänteispalo kattilalle. Eilen lämmittäessä sytytyksessä oli piiiiiitkästä aikaa ongelmia eli ei mennyt käsikirjoituksen mukaisesti. Alussa veto ja palaminen lähti käyntiin hyvin, mutta puolisen tunnin kuluttua käänteipalaminen alkoi vaikeutua ja tyrehtyä, vaikka hormilla on pituutta yli 8m. Onneksi palaminen ei noussut ylös palopesässä.

Niin, en tarkalleen tiedä mistä johtuu. Vedon hekentymisestä/kö kun hiilloksen muodostuessa ilma tulee vetää paksuntuneen hiilloskerroksen läpi,- vaiko liian kylmästä toisioilmasta. Alussa,- ilman hiilikerrosta veto on hyvä ja siten toisiopalaminenkin. Atmoksessa ainakin tuon vedon saa helposti suurenemaan ilman täyttöluukun raottamista ,-ottamalla ilmanottoaukosta pois muovista ritiläosaa.Ritilä tekee melkoisen vastuksen ilmanotto aukoon.

Ei ole käänteispalon ominaisuus. Oliskohan kylmän ja kostean piipun ongelma? Puut ja turhan tiivis kohta latauksen alapäässä, tai holvaus pitää ainakin sulkea pois ennen ku aletaan tosta tekemään tyyppivikaa. 

[markkulievonen]

Ei ole käänteispalon ominaisuus. Oliskohan kylmän ja kostean piipun ongelma? Puut ja turhan tiivis kohta latauksen alapäässä, tai holvaus pitää ainakin sulkea pois ennen ku aletaan tosta tekemään tyyppivikaa.  

Niimpä. Käänteispalokattilan rakenne jo kertoo vetovastuksesta ja  miten tärkeä tekijä on tuo veto ja sen tasaisuus. Esim. YP-kattilalla ei 35-vuoteen ollut mitään ongelmia, koska rakenne ei vaatinut hyvää vetoa hormilta. Nysä olisi riittänyt.. Se on totta, miten kostean kelin aikana vielä hormin lämpötilalla on merkitys. No, meillä hormin lämpötila ei laske kovinkaan alas, koska sivulla oleva reikä on käytössä päivittäin.

Niin, normaali olosuhteissa kattilani toimii kuin unelma. Puut ei ainakaan holvaannu, ei alussa eikä koko lämmityksen aikana. No, sama sään vaikuttama vedon vähäisyys / huonontuminen näkyy kyllä muissakin tulisijoissa.

Mutta,- tuokin ongelma on poistettavissa. Harmi kun lämmityskerrat ovat harvassa ja ilmat saattavat muuttua parempaan suuntaan.

[Marko]

Niimpä. Käänteispalokattilan rakenne jo kertoo vetovastuksesta ja  miten tärkeä tekijä on tuo veto ja sen tasaisuus..

Taas tullaan siihen, että pitäisi hommata se vedontasain. Poistaa sillä ulkopuoliset muuttujat.

[markkulievonen]

Taas tullaan siihen, että pitäisi hommata se vedontasain. Poistaa sillä ulkopuoliset muuttujat.

Tuo vedontasain on hyvä kapistus, mutta se ei lisää vetoa, vaan pitää vedon / palamisen tasaisena. Näillä keleillä ongelma on tuo huono veto hormissa.  Nämä kelit paljastavat eri kattiloiden toiminnalliset erot. Hyvissä olosuhteissa toimii  lähes joka kattila malikkaasti.

[nyysis87]

Ite oon nyt vuoden verran puljannut tuon Atmoksen kanssa (32gs). Hormina on yhden kiven kolo ja korkeutta se 8 metriä. En saa tuota palamaan savuttomasti muuten kuin tuhkaluukusta vetoa rajoittamalla (kelillä kuin kelillä). Tälleen toimii kuin junanvessa. Kunhan tässä jaksaisi niin hommaisi ja asentaisi tuommoisen vedontasaajan.

[markkulievonen]

Ite oon nyt vuoden verran puljannut tuon Atmoksen kanssa (32gs). Hormina on yhden kiven kolo ja korkeutta se 8 metriä. En saa tuota palamaan savuttomasti muuten kuin tuhkaluukusta vetoa rajoittamalla (kelillä kuin kelillä). Tälleen toimii kuin junanvessa. Kunhan tässä jaksaisi niin hommaisi ja asentaisi tuommoisen vedontasaajan.

Ihan mielenkiinnosta asiaa kohtaan. Miten paljon on ulosvedettynä se 12mm akseli, jolla säädetään ensiöilmamäärää / kaasuuntumista?
Samoin miten paljon auki on tuo ilmanottoläppä lämmityksen aikana.

[nyysis87]

Olen oikeastaan kaikissa asennoissa kokeillut, mutta tällä hetkellä 7mm auki ja ilmaläppä 2.5 cm. Savukaasut pyörii 225-240

[seppol]

Pumppuna luonnollisessa vedossa toimii lämmin ilmapatsas hormin sisällä verrattuna ulkoilman lämpötilaan. Staattisessa / liikkumattomassa tilanteessa hormin pinta-ala on yhtälön molemmilla puolilla ja supistuu pois. Jos meillä on yläpäästään suljettu putki ja kaasua sen sisällä lämmitetään, sen tilavuus kasvaa. Tilavuuden muutoksen verran kaasua pääsee putkesta pois jolloin jäljelle jäävän kaasun massa pienenee. Tästä aiheutuu noste jota nimitetään vaikka vedoksi.
Vedon kannalta tärkeää on että koko ilmamäärä hormissa on lämmintä. Se pitää siis eristää mahdollisimman hyvin. Tämä vedontasain syöttää savukaasuihin kylmää ilmaa. Näilläkin palstoilla on huolestuttu rikkihapon tiivistymistä ym. Voidaan se tietenkin laittaa jos veto varmasti on tarpeeksi hyvä joka tilanteessa.

Sitten kun kaasu alkaa virrata siihen kuluu paine-eroa virtausvastuksina. Kaasuvirtaus asettuu siihen kohtaan jossa kaikki paine-ero kuluu vastuksiin. Hormin pinta-alalla on ratkaiseva merkitys. Esimerkiksi jos on 100 mm. putki, kaksinkertainen pinta-ala on 141 millisessä, kolminkertainen 173 millisessä. 200 millisen pinta-ala on jo 4 kertainen. Virtausta vastustava putken vaipan pinta-ala kasvaa vain 2 kertaiseksi.

[varikonniemi]

Mahtava kirjoitus, täyttä asiaa.

Itse ihmettelen sitä miten attackit tuntuvat menevän kytemispaloon jos tuli riistäytyy yläpesään ja siten savuttavan pahasti? Omassa kattilassa kun tuli karkaa yläpesään, eilen viimeksi, niin piipusta tulee vain vähän savua, vastaavasti kuin jos olisi takka tulilla?

Ihmettelen että ehkä sillä kostealla sadekelillä oli jotain vaikutusta, sillä savutusta ei ole usein tapahtunut. Mutta uskoisin kuitenkin että todennäköisempi syy on vinoon menneet puut joka aiheutti ilmataskuja.

Olen tästä aikaisemminkin lukenut kommenttia, mutta nyt tajusin että kannattanee olla todella tarkkana että asettelee puut vierekkäin tiiviisti.