Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[vesimies]

Pellettilämmitys on nykyään todella helppoa, ihan verrattavissa öljylämmitykseen helppoudessa.
Useimmat kattilat/polttimet ovat jo täysin automaattisia ja parhaissa jopa automaattinuohous.
Pelletin siirto siilosta tapahtuu joko ruuvilla tai sitten imusiirrolla ellei halua pitää jotain pientä viikkosiiloa jota täyttelee, en suosittele jos kerran tilaa löytyy.
Siilon voi rakentaa vaikka itse ulos ihan vesivanereista tai voi käyttää jotain vanhaa viljasiiloa. Meille on rakenteilla uusi siilo ja kooksi tulee jotain 14 kuution luokkaa, siihen menee jo koko vuoden pelletit.
Varaajaa ei pellettilämmitys vaadi lainkaan välttämättä ja tiedän useamman kohteen jossa ei varaajaa ole lainkaan vaan suoraan kattilan perässä shuntti säätämässä patterikierron lämpötilaa. Nykyajan pellettikattilat syttyvät ja sammuvat täysin automaattisesti joten ainoa tehtävä on huolehtia että siilossa on pellettiä.
Jos pellettilämmitys kiinnostaa niin kannattaa katsella pellettiforumia, sieltä saa kyllä hyviä vinkkejä laitteistoista ja niiden hankinnasta.
Meillä on 50kw pellettikattila, mutta vähän pienempikin olisi riittänyt, toimii täysin automaattisesti kunhan muistaa tarkistaa ettei siilo ole tyhjä. Tuhkat poistan tuhkatilasta suunnilleen joka toinen kuukausi.

[hekuli]

Pellettilämmitys on nykyään todella helppoa, ihan verrattavissa öljylämmitykseen helppoudessa.
Useimmat kattilat/polttimet ovat jo täysin automaattisia ja parhaissa jopa automaattinuohous.
Pelletin siirto siilosta tapahtuu joko ruuvilla tai sitten imusiirrolla ellei halua pitää jotain pientä viikkosiiloa jota täyttelee, en suosittele jos kerran tilaa löytyy.
Siilon voi rakentaa vaikka itse ulos ihan vesivanereista tai voi käyttää jotain vanhaa viljasiiloa. Meille on rakenteilla uusi siilo ja kooksi tulee jotain 14 kuution luokkaa, siihen menee jo koko vuoden pelletit.
Varaajaa ei pellettilämmitys vaadi lainkaan välttämättä ja tiedän useamman kohteen jossa ei varaajaa ole lainkaan vaan suoraan kattilan perässä shuntti säätämässä patterikierron lämpötilaa. Nykyajan pellettikattilat syttyvät ja sammuvat täysin automaattisesti joten ainoa tehtävä on huolehtia että siilossa on pellettiä.
Jos pellettilämmitys kiinnostaa niin kannattaa katsella pellettiforumia, sieltä saa kyllä hyviä vinkkejä laitteistoista ja niiden hankinnasta.
Meillä on 50kw pellettikattila, mutta vähän pienempikin olisi riittänyt, toimii täysin automaattisesti kunhan muistaa tarkistaa ettei siilo ole tyhjä. Tuhkat poistan tuhkatilasta suunnilleen joka toinen kuukausi.

Täytyy ehdottomasti tutkia tämäkin vaihtoehto, kiitoksia vinkistä. Tuossa meidän navetassa, jossa vanha pannuhuone sijaitsee, saisi varmasti helposti toteutettua pellettien varastoinnin. Pannuhuone sijaitsee alakerrassa ja yläkerrassa on avoin vintti, johon pääsee siltaa pitkin ajamaan vaikka traktorilla. Sinne saisi hyvän siilon tehtyä, täytyisi toki tutkia paloturvallisuusmääräykset.

Kuinkas paljon tuollainen pelletti maksaa?

[jupekoo]

Kyllä noita käänteispalo siis kaasutuskattiloita löytyy joihin menee metrin halko, noissa teholuokka noin 60kw ylöspäin. eli olisko joku 60-80kw kattila ja 4-6 kuution varaaja noin suurin piirtein. Täältä löytyy kyllä tyyppejä joilla on monen tehoista ja kokoista järjestelmää. Mutta kun rakentaa tarpeeksi järeän laitteiston hyvillä neuvoilla niin kyl klapeilla lämmittäminen on helppoa. Hake varmaan kans hyvä vaihtoehto jos itsellä haketin tai saa tilattua hakettimen käymään sopivaan hintaan. Pelletin hinnasta en tiä mutta eikö sen hinta vuosien mittaan oo jatkuvasti noussu.

[Pähkäilijä]

Myös pellettilämmitys, muiden lämmitysjärjestelmämuotojen ohella on vieras mulle. Periaate ilmeisesti lähes sama kuin klapi-/halkokattilassakin ja saman kokoiset varaajat molemmat vaativat? Minkälaisen varaston/siilon pelletti vaatii? Ilmeisesti syöttö tapahtuu jonkinlaisen ruuvin kautta?

pelletti ja hake toimivat ilman varaajia kun niissä tarpeen mukaan tuotetaan sitten enemmän. Pelletti on ostotavaraa mutta hakkeen pystyt teettämään/ tekemään omasta puutavarasta. Automatiikka hoitaa näitä systeemejä, toki enempi huolehdittavaa kun maalämmössä mutta vähemmän mitä klapilämmityksessä.

Metrin halolla toimivia kattiloita on tarjolla useemmallakin valmistajalla ja niillä pystytään kertalatauksella lämmittämään suht koht paljon. Täällä ei käyttäjillä taida sellaisia olla, pienemmillä pannuilla on tehty kyselyä paljonko pesälliseen mahtuu

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

josta lainaus

Tuota tulosta jatkojalostamalla vois saada suuruusluokaltaan oikean nyrkkisäännön että 100 litran pesästä sais 100 kWh lämpöä talteen.

Eliks 36 kg  x  4,0 kWh / kg  x 0,70 %  => 100 kWh

Jos tidetään talon kulutus, voidaan haarukoida kuinka monta pesällistä pitää päivässä polttaa.

Omassa 100 litran pesässä päädyin lukemaan  0,30 kg / l, hiukka jää ylös tyhjää ja kun pesä on kapea, 34 cm, niin sivuillekin jää suhteessa emennmän tyhjää kuin isompiin varastopesiin.

tästä saa suuruusluokan kotikäyttöön josta haarukoida sitten varaajakapasiteettiä mikä pitäs esim kertapesällisellä saada varattua.

jos puita menee nyt 40 p-m3 (ei koivua) ja se poltetaan 2/3 hyötysuhteella uuneissa tulee "karvahattuvakion tarkkuudella" 2000 kWh x 40 pm3 x 0.66% 52800 kWh puusta saatua energiaa. Lämmitysähköä päälle viel luokkaa 15 000 kWh SCOP kertoimella 3 = 45 000 kWh päälle. Tämmöinen  100 000 kwh vuotuinen lämmitysenergiantarve (tuolla voitas tehdä lämmin käyttövesikin sitten samalla) jos ois lähtökohta laskentaan ja kovana pakkaspäivänä käytetään 1% kokonaismäärästä eli 1000 kWh johon tarvitaan nyky klapikattilalla 80% hyötysuhteella luokkaa 1250 kWh edestä puuta = 310 kiloa, tohon tarvitaan luokkaa 1000 litran varastopesä, tai 500 litran pesään 2 täyttöä ja 333 litran pesään 3 täyttöä. 

Kun 1000 litraa vettä lämmitetään asteella siihen sitoutuu 1.2 kWh (vähän vähemmän mutta varaajan rautakin lämpenee). Uudessa patterikohteessa saadaan luovutuspinta-alaa pattereihin helposti sekä puhallinpattereita (kuin ilpin sisäyksikkö) jolla pystytään saamaan suurempi lämpötilaero -> suurempi varaajien hyödyntäminen. Mikäli toi 1250 kWh saatas varaajista vaikka 60c lämpötilaerolla tarvitaan pakkaspäivän lataukseen 17 m3 varaaja. Toisaalta jos toi huipputarve osui kohdalleen ees vähääkään ois pakkasilla isommassakin 100 kW pannussa tulet 12 tuntia vuorokaudesta jolloin varaajakapasiteettiä tarvittas vain puolet kun toinen puoli menisi käyttöön.

tossa yks 80 kw pannu ja 7.5 m3 varaajia systeemi http://www.termocal.fi/index.php?mid=143

Jos lämpö tehtäisiin hakkeella (tai jos ostoenergiaa niin pelleteillä) on 1250 kWh / 24 tuntia 52 kW keskiteho. 50 kW kattiloita ja palopäitä löytyy, mikäli käytetään mukana viel ilppejä & leivinuuneja niin pienempikin riittäisi. Myös varaajakapasiteettiä ei silloin tarvittas.

Näitten laskelmien lukemisen seurauksena vastuu siirtyy lukijalle Kunhan vaan mielenkiinnosta pähkäilin numeroita annetuilla lukemilla.

[AnssiKo]

Aikamoinen setti tuolla Pähkäilijän täystehomitoituksella. :-|

Lähdetään siitä, ettei puuta ainakaan kulu paljoa enempää. 
Klapisavotta on sit jo tuttu juttu, paitti et on mahis käytännöllisempään pituuteen.
Ja sähkön kulutus lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen on minimoitavissa. =säästöä

Hämmennetään soppaa muutamalla ajatuksella. Entäs jos ne huippukylmät muutamat päivät (esim. 10kpl/vuosi) menis pattereilla + kakluuneilla, tai sit suosiolla silloin päästäisi vähemmällä käytöllä olevat tilat hiukan viileemmiksi? Tarvittaessa kyllä saisi silti kakluuneilla lämpimiks, jos on häppeninkiä. Nyrkkisääntönä vaikka aste pois lämpöä ja 5 % tipahtaa veks lämmityksentarpeesta.

Hake on halpaa, mutta vaatii hiukan harrastuneisuutta. Systeemistä riippuu, tarviiko kolata hiukka homeista haketta esim. kerta viikossa, vai meneekö siistimmin.

Pelletissä on se typerä piirre, et sen hinta seuraa sähkön ja öljyn hintakehitystä. Säästä tollasella sit. Ja omat hommansa niittenkin systeemien kanssa. Jossain vaiheessa oli laatuongelmia, tie sit onko vielä.

Viel hiukan lisää hämmennystä. Osaan käänteispaloista saa myös pellettipolttimen kii. Ok, hiukan isompi pannu, tie onko noihinkin, mutta vois jättää pelletin B-suunnitelmaks, jos klapit alkaa hapottaa.

[vesimies]

Täytyy ehdottomasti tutkia tämäkin vaihtoehto, kiitoksia vinkistä. Tuossa meidän navetassa, jossa vanha pannuhuone sijaitsee, saisi varmasti helposti toteutettua pellettien varastoinnin. Pannuhuone sijaitsee alakerrassa ja yläkerrassa on avoin vintti, johon pääsee siltaa pitkin ajamaan vaikka traktorilla. Sinne saisi hyvän siilon tehtyä, täytyisi toki tutkia paloturvallisuusmääräykset.

Kuinkas paljon tuollainen pelletti maksaa?

Itse ostan aina vähintään vuoden pelletit kerralla tai koko rekkakuorman joka riittää yli 2 vuodeksi. Silloin hinnaksi tulee noin 170-180 euroa /tonni.

[Jolli]

https://youtu.be/FpkJmJpfC-E

Siitä video eräästä hakelämmitysnäkemyksestä.
Hake on halpaa, vaikka sen teettäisi täysin ulkopuolisilla osapuolilla. (Puun korjuu ja haketus). Vielä halvempaa jos korjuukulut pystyy itse tekemään ja vain haketus jää urakoitsijalle.

Eräässä kohteessa hakkeella lämmitetään navetta, 150+250m2 omakotitaloja ja 150m2 vielä hallitilaa. Kattilana Arimax 360 Bio.
Siellä on 10m3 varasto hakkeelle, jota täytetään etukuormaajalla. Käytännössä täyttö on ainut asia nuohouksen lisäksi (kerta kk) mitä tarvitsee tehdä, muuten toimii täysin itsenäisesti.

[hekuli]

Aikamoinen setti tuolla Pähkäilijän täystehomitoituksella. :-|

Lähdetään siitä, ettei puuta ainakaan kulu paljoa enempää. 
Klapisavotta on sit jo tuttu juttu, paitti et on mahis käytännöllisempään pituuteen.
Ja sähkön kulutus lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen on minimoitavissa. =säästöä

Hämmennetään soppaa muutamalla ajatuksella. Entäs jos ne huippukylmät muutamat päivät (esim. 10kpl/vuosi) menis pattereilla + kakluuneilla, tai sit suosiolla silloin päästäisi vähemmällä käytöllä olevat tilat hiukan viileemmiksi? Tarvittaessa kyllä saisi silti kakluuneilla lämpimiks, jos on häppeninkiä. Nyrkkisääntönä vaikka aste pois lämpöä ja 5 % tipahtaa veks lämmityksentarpeesta.

Hake on halpaa, mutta vaatii hiukan harrastuneisuutta. Systeemistä riippuu, tarviiko kolata hiukka homeista haketta esim. kerta viikossa, vai meneekö siistimmin.

Pelletissä on se typerä piirre, et sen hinta seuraa sähkön ja öljyn hintakehitystä. Säästä tollasella sit. Ja omat hommansa niittenkin systeemien kanssa. Jossain vaiheessa oli laatuongelmia, tie sit onko vielä.

Viel hiukan lisää hämmennystä. Osaan käänteispaloista saa myös pellettipolttimen kii. Ok, hiukan isompi pannu, tie onko noihinkin, mutta vois jättää pelletin B-suunnitelmaks, jos klapit alkaa hapottaa.

Pähkäilijältä kieltämättä sellaista tekstiä, että pitää ihan ajatuksella lukea.

Joka tapauksessa joutuu siis tulevaisuudessakin kaakeliuuneja lämmittämään, tuollainen lähes metrin kanttiinsa ja kolme metriä korkea kivikasa kun hohkaa melko tavalla kylmää jos sen talven kovimmilla pakkasilla jättää pitemmäksi ajaksi lämmittämättä. Eli näitä tulee varmasti käytettynä tukevana lämmitysmuotona jatkossakin. Nyt vaan pyritään pääsemään irti siitä jokapäiväisestä lämmittämisestä tai kovimmilla pakkasilla kaksi kertaa päivässä/tulisija.

Joskus tuli maalämpöfoorumillakin aiheesta keskusteltua, ja siellä eräs valveutunut kirjoittelija laski (Bergheat-ohjelma tms.) rakennuksen energian tarpeen ja tarvittavan lämpöpumpun koon. Kyseisessä laskelmassa rakennuksen energiantarpeeksi (lämmitys vesikiertoisilla pattereilla+lämmin käyttövesi) tuli n. 72 000 kWh. Kuulostaa kovalta, mutta voiko tuo pitää paikkansa?

Jotenkin tuntuu hullulta, että laitteiston koko (varsinkin maalämpövehkeissä) lasketaan sen kaikista kovimman pakkasen mukaan, siis jonkun 25-30 pakkasasteen. Laskeskelin joskus Carunan sähkönseurantapalvelusta pakkaspäiviä, jolloin lämpötila painuu alle -20 °C. Talvien 2012 ja 2016 välillä näitä päiviä 0-10, keskimäärin 4,2/talvi.

[markkulievonen]

Pähkäilijältä kieltämättä sellaista tekstiä, että pitää ihan ajatuksella lukea.

Joka tapauksessa joutuu siis tulevaisuudessakin kaakeliuuneja lämmittämään, tuollainen lähes metrin kanttiinsa ja kolme metriä korkea kivikasa kun hohkaa melko tavalla kylmää jos sen talven kovimmilla pakkasilla jättää pitemmäksi ajaksi lämmittämättä. Eli näitä tulee varmasti käytettynä tukevana lämmitysmuotona jatkossakin. Nyt vaan pyritään pääsemään irti siitä jokapäiväisestä lämmittämisestä tai kovimmilla pakkasilla kaksi kertaa päivässä/tulisija.

Joskus tuli maalämpöfoorumillakin aiheesta keskusteltua, ja siellä eräs valveutunut kirjoittelija laski (Bergheat-ohjelma tms.) rakennuksen energian tarpeen ja tarvittavan lämpöpumpun koon. Kyseisessä laskelmassa rakennuksen energiantarpeeksi (lämmitys vesikiertoisilla pattereilla+lämmin käyttövesi) tuli n. 72 000 kWh. Kuulostaa kovalta, mutta voiko tuo pitää paikkansa?

Jotenkin tuntuu hullulta, että laitteiston koko (varsinkin maalämpövehkeissä) lasketaan sen kaikista kovimman pakkasen mukaan, siis jonkun 25-30 pakkasasteen. Laskeskelin joskus Carunan sähkönseurantapalvelusta pakkaspäiviä, jolloin lämpötila painuu alle -20 °C. Talvien 2012 ja 2016 välillä näitä päiviä 0-10, keskimäärin 4,2/talvi.

Kyllä nuo laskelmat ovat hyvinkin suuntaa-antavia. Vaikka huippukulutusta hieman leikattasisiinkin, niin joka tapauksessa on varauduttava  viikkojen pituisiin pakkasjaksoihin. Tuohon liittyen ainakin veteen varastoitu energia / varaaja tule  unohtaa eli tarvittava energia on varastoituna  puuhun.

Muuten,- ei  lämmittämätön uunni / kivikasa  kuluta energiaa,- jos hormin veto on suljettu. Se on ja pysyy huonelämpöisenä ja jos tarkkoja ollaan niin toimii energian varaajana.Siis samalla tavalla kuin tiilirunko tiilitalossa.

Toisaalta  harmi, jos porakaivo on ainut mahdollisuus maalämmitystä ajatellen.  Jos olisi vapaita hehtaareja talon ympärillä, niin kukaan ei kiellä asentamasta  maahan putkiostoa yli tarpeen. Monasti maalämmössä  tuloveden / nesteen liian alhainen lämpötila on se ongelma.
Ihan näin asiaa tietämättömänä. Saako tämän tyyppisessä tapauyksessa tehdä muutoksia / lämpö remopntointia rakennuksen sisällepäin? Tai asentaa   tämän päivän ikkunat samalla koolla / mallilla toteutettuna. Niin, vaikka rakenteet saisi tiivistettyäkin, niin silti lämpövuoto on erittäin suuri. Kuten olet huomannutkin, niin pakkasilla ikkunoiden kylmäsäteily  on suuri ja tämän päivän ikkunoissa juuri tämä tekijä on poissa. Pakkasillakin kädellä tunnusteltuna ikkunan pintalämpötila on sama kuin eristetyssä hyvin seinässä.
No, pää asia on, että perinteiden vaaliminen tuottaa kaikesta  huolimatta tyytyväisyyden tunteen ja siten hyvän mielen.

[Pähkäilijä]

Joskus tuli maalämpöfoorumillakin aiheesta keskusteltua, ja siellä eräs valveutunut kirjoittelija laski (Bergheat-ohjelma tms.) rakennuksen energian tarpeen ja tarvittavan lämpöpumpun koon. Kyseisessä laskelmassa rakennuksen energiantarpeeksi (lämmitys vesikiertoisilla pattereilla+lämmin käyttövesi) tuli n. 72 000 kWh. Kuulostaa kovalta, mutta voiko tuo pitää paikkansa?

Jotenkin tuntuu hullulta, että laitteiston koko (varsinkin maalämpövehkeissä) lasketaan sen kaikista kovimman pakkasen mukaan, siis jonkun 25-30 pakkasasteen. Laskeskelin joskus Carunan sähkönseurantapalvelusta pakkaspäiviä, jolloin lämpötila painuu alle -20 °C. Talvien 2012 ja 2016 välillä näitä päiviä 0-10, keskimäärin 4,2/talvi.

voit laskea sitten kertoimella 0.72 nuo miu lukemat ku laskin 100 000 kWh mukaan. Tuohon 720 kWh vuorokausilukemaan saat polttaa sitten luokkaa 900 kWh edestä puuta 0.8 kertoimella eli 225 kg/vrk, jakaantuen eri polttopaikkojen välillä.

Muuten,- ei  lämmittämätön uunni / kivikasa  kuluta energiaa,- jos hormin veto on suljettu. Se on ja pysyy huonelämpöisenä ja jos tarkkoja ollaan niin toimii energian varaajana.Siis samalla tavalla kuin tiilirunko tiilitalossa.

eiköhän ne tuon ikäisissä taloissa ole tehty maata vasten ilman eristeitä ja kyllä siitä tulee jäähdytin ajastaan lämmittämättömänä. Ei rossipohjassa niin lämmitä talvisin ole.

[hekuli]

Kyllä nuo laskelmat ovat hyvinkin suuntaa-antavia. Vaikka huippukulutusta hieman leikattasisiinkin, niin joka tapauksessa on varauduttava  viikkojen pituisiin pakkasjaksoihin. Tuohon liittyen ainakin veteen varastoitu energia / varaaja tule  unohtaa eli tarvittava energia on varastoituna  puuhun.

Muuten,- ei  lämmittämätön uunni / kivikasa  kuluta energiaa,- jos hormin veto on suljettu. Se on ja pysyy huonelämpöisenä ja jos tarkkoja ollaan niin toimii energian varaajana.Siis samalla tavalla kuin tiilirunko tiilitalossa.

Toisaalta  harmi, jos porakaivo on ainut mahdollisuus maalämmitystä ajatellen.  Jos olisi vapaita hehtaareja talon ympärillä, niin kukaan ei kiellä asentamasta  maahan putkiostoa yli tarpeen. Monasti maalämmössä  tuloveden / nesteen liian alhainen lämpötila on se ongelma.
Ihan näin asiaa tietämättömänä. Saako tämän tyyppisessä tapauyksessa tehdä muutoksia / lämpö remopntointia rakennuksen sisällepäin? Tai asentaa   tämän päivän ikkunat samalla koolla / mallilla toteutettuna. Niin, vaikka rakenteet saisi tiivistettyäkin, niin silti lämpövuoto on erittäin suuri. Kuten olet huomannutkin, niin pakkasilla ikkunoiden kylmäsäteily  on suuri ja tämän päivän ikkunoissa juuri tämä tekijä on poissa. Pakkasillakin kädellä tunnusteltuna ikkunan pintalämpötila on sama kuin eristetyssä hyvin seinässä.
No, pää asia on, että perinteiden vaaliminen tuottaa kaikesta  huolimatta tyytyväisyyden tunteen ja siten hyvän mielen.

Kyllä minäkin näkisin lämmittämättömän tulisijan toimivan energiaa kuluttavana, ainakin näissä vanhoissa rossipohjaisissa. Pähkäilijä jo totesikin, että näitä ei ole eristetty perustuksista. Meilläkin tehty useiden kuutioiden kokoisten luonnonkiviperustuksen varaan, ja todennäköisesti on muurattu suoraan luonnonkivien päälle. Rossi menee talvella lähelle nollaa, eli kyllä se jonkin ajan kuluttua varmasti johtaa kylmää sisälle rakennukseen.

Käsittääkseni maalämmössäkään ei ole hyväksi jos putkiston ylimitoittaa, ilmeisesti pumpun kompressorille ei ole hyväksi liian useat käynnistykset eikä liioin turhan harvat. Tiedä sitten...

Totta kai pitää varautua pitkiin pakkasjaksoihin, mutta niillä pitkillä ja kovilla pakkasjaksoilla (mikäli sellaisia vielä joskus tulee) on sitten hyvä ja helppo turvautua tulisijoista tulevaan lisälämpöön. Mitoitetaanko tai otetaanko sellaisia yleensä mitenkään huomioon?

Ulkopuolelle ei saa tehdä näkyviä muutoksia. Toki varmasti ikkunat voi uusia, mikäli vanhat ovat korjauskelvottomat. Meillä ikkunoiden uusiminen tulisi maksamaan arviolta vähintään 20 000 e. Itse en usko, että niistä niin paljon häviää energiaa, että vaihtaminen kannattaisi ja maksaisi itseään  takaisin. Tuolla summalla ostaa jo melko ison määrän puuta/haketta/pellettiä/sähköä. Tietysti sisimmäisen puitteen tilalle on mahdollista teettää lämpölasielementti, joka parantaa lämpötaloudellisuutta. Melko kriittisesti silti suhtaudun ikkunoiden suurempiin muutoksiin, vanhoissa taloissa niiden "toiminta" perustuu kuitenkin pitkälti painovoimaiseen ilmanvaihtoon, joissa "hieman vuotavat" ikkunat on yksi lenkki.

[vesimies]

Mielestäni ikkunoita ei kannata vaihtaa vaan korjata, vanhat on aina laadukkaammat kuin uudet, varsinkin jos ovat aidosti vanhat.
Meillekin on laitettu vaan ikkunatiivistettä ikkunoihin ja sitten vielä ne paperit sisäpuolelle reunoihin ja täytyy todeta että ei ikkunoista ainakaan mitään kylmää tule vaikka ikkunoilla ikää melkein 150 vuotta. Samaten kaikki 12 muuriakin on kylmänä mutta en ole huomannut että niistäkään mitään ihmeellisemmin kylmää tulisi.
Hyvä vinkki on myös sellaiset oikein kunnolliset ja paksut vanhanaikaiset oviverhot jotka voi sitten kesällä laittaa sivuun, ne estävät todella tehokkaasti vetoa ja lämmön turhaa siirtymistä.
Mielestäni tuollaiset kymmenien tuhansien ikkunaremontit on rahan haaskaamista, tuolla rahamäärällä lämmittää ainakin 15-20 vuotta vaikka ostaisi lämmityksessä käytettävän materiaalin ja jos omilla puilla tai omalla hakkeella lämmittää niin tuollainen remontti ei koskaan maksa itseään takaisin. Kannattaa hankkia Panu Kailan talotohtori-kirja jos ei vielä ole hankittu, siinä on hyviä ja halpoja vinkkejä eristämiseen.,

[att57]

Ikkunoissa voi sisälasiin kiinnittää "energiakalvon", joka heijastaa lämmön takaisin huoneeseen. Kesällä vastaavasti estää UV-säteilyä sisäänpäin ja turhaa sisätilojen lämpiämistä.
Kokemusta tuotteista ei ole, mut tilasin uteliaisuuttani jenkkilästä pariin ikkunaan kokeeksi.   

[hekuli]

Mielestäni ikkunoita ei kannata vaihtaa vaan korjata, vanhat on aina laadukkaammat kuin uudet, varsinkin jos ovat aidosti vanhat.
Meillekin on laitettu vaan ikkunatiivistettä ikkunoihin ja sitten vielä ne paperit sisäpuolelle reunoihin ja täytyy todeta että ei ikkunoista ainakaan mitään kylmää tule vaikka ikkunoilla ikää melkein 150 vuotta. Samaten kaikki 12 muuriakin on kylmänä mutta en ole huomannut että niistäkään mitään ihmeellisemmin kylmää tulisi.
Hyvä vinkki on myös sellaiset oikein kunnolliset ja paksut vanhanaikaiset oviverhot jotka voi sitten kesällä laittaa sivuun, ne estävät todella tehokkaasti vetoa ja lämmön turhaa siirtymistä.
Mielestäni tuollaiset kymmenien tuhansien ikkunaremontit on rahan haaskaamista, tuolla rahamäärällä lämmittää ainakin 15-20 vuotta vaikka ostaisi lämmityksessä käytettävän materiaalin ja jos omilla puilla tai omalla hakkeella lämmittää niin tuollainen remontti ei koskaan maksa itseään takaisin. Kannattaa hankkia Panu Kailan talotohtori-kirja jos ei vielä ole hankittu, siinä on hyviä ja halpoja vinkkejä eristämiseen.,

Samoilla linjoilla olen vesimiehen kanssa. En itsekään usko ikkunaremontin maksavan itseään takaisin. Missäspäin valtakuntaa vesimies vaikuttaa?

Kailan kirjallisuus on kyllä tuttua. Ihan asiaa puhuu vaikka toiset pitää ihan hulluna.

Kuinkas herkkiä esim. hakejärjestelmät ovat vikaantumaan? Kairan tukkeutumista tms. ilmeisesti joskus esiintyy? Jonkun verran niistä on tulipalojakin käsittääkseni syttynyt...

[Jolli]

Kuinkas herkkiä esim. hakejärjestelmät ovat vikaantumaan? Kairan tukkeutumista tms. ilmeisesti joskus esiintyy? Jonkun verran niistä on tulipalojakin käsittääkseni syttynyt...

https://youtu.be/FpkJmJpfC-E

Siitä video eräästä hakelämmitysnäkemyksestä.
Hake on halpaa, vaikka sen teettäisi täysin ulkopuolisilla osapuolilla. (Puun korjuu ja haketus). Vielä halvempaa jos korjuukulut pystyy itse tekemään ja vain haketus jää urakoitsijalle.

Eräässä kohteessa hakkeella lämmitetään navetta, 150+250m2 omakotitaloja ja 150m2 vielä hallitilaa. Kattilana Arimax 360 Bio.
Siellä on 10m3 varasto hakkeelle, jota täytetään etukuormaajalla. Käytännössä täyttö on ainut asia nuohouksen lisäksi (kerta kk) mitä tarvitsee tehdä, muuten toimii täysin itsenäisesti.