Puukattilan vaihto. Mikä tilalle?

[Marcoki]

Täältähän löytyi hyviä kokemuksia. Minkälainen lämmön talteenotto ja puhistus tuossa atmoksessa on? Ei löyvy mistään järkevää tietoa siitä. Pannuhuone on aika nafti ett saako atmosta sinne mahtumaan mikäli puhistus vaatii akrobatiaa... Aritermin ja Atmoksen vaiheilla kiikutaan kumman laittaa tohisemaan pannuhuoneeseen.

Atmoksessa palopesän takana olevan pystykonvektiokanavan nuohous tapahtuu kattilan päällä olevan luukun kautta, sieltä varisseet tuhkat pitää imuroida konvektiokanavan pohjalla olevasta luukusta joka on kattilan takana ja siitä syystä atmos vaatii jonkin verran tilaa taakse. Sen verran että saa luukun avattua, atmos taitaa suositella taakse 50 cm, mutta jos kattilan toisella sivulla tilaa niin varmaan riittää 25 cm ihan yhtä hyvin. Itsellä kattilan etupuolelta katsottuna vasen kylki seinässä kiinni ja oikean kyljen puolella tilaa kyllä riittävasti ja takana noin 50 cm. Pystykonvektiossa ei ole ollut kuin leijutuhkaa että ollut helppo puhdistaa tähän mennessä. Palopesään kertyvän tuhkan voi puhdistaa vaikka kerran viikossa kattilan mukana tulevalla "kauhalla" joka on muotoiltu palopesän malliin, sillä lähtee pesä puhtaaksi.

Itselläkin alkuun oli paljon painoarvoa kotimaisuudella mutta kattiloiden hinnoittelu kotimaisilla valmistajilla/ maahantuojilla on yli siedettävän tason, hyötysuhteet samalla tasolla niin tulin siihen tulokseen että turha maksaa kotimaisuudestakaan liikaa. Itse tilasin ulkomailta enkä ole katunut, parista asiasta laitoin kyselyä myös suoraan atmoksen tehtaalle ja vastaukset tuli äkkiä.
Ja kyllä ehdottomasti puolenmetrin pesällä oleva kattila jos ei pakko ole tilan suhteen lyhyttä pesää laittaa.

[lorvi]

Kun katsoin tuota Econaturan ohjekirjasta kattilan kaaviokuvaa, niin sehän on periaatteeltaan samankaltainen kuin minun -66 mallinen Högforssini käännettäisi ylösalaisin, pystykonvektorit ja kaikki. Ei siitä kalikasta enempää lämpöä irtoa palamalla polttipa vaikka nuotiossa.
Kyllä kattiloissa taitaa olla sama kuin autoissa, ajelin 35 vuotta sitten tojotalla norjan reissun ~3000 km ja keskikulutus oli 4,5l/100km. Nyt meidän corolla keskikulutus on 7,7 litaa/100km työmatka käytössä ja kyllä se matkallakin kutosella alkaa.

[vmj]

25 kW:n teholuokassa on vaan aivan poikkeuksena kattilamarkkoinaalla tuotteita, joihin menee puolen metrin klapi.
Ja vielä vähempi, joissa on pystykonvektio rakenne. Puunpoltossakin on tärkeintä, että lentotuhkaa ei kerry vaakasuorille pinnoille.

En nyt ihan noinkaan sanoisi, sillä tuolla väitteellä ei ole todellisuuspohjaa. Atmos ja Orlan esimerkkinä tekevät molemmat 25kW-luokan kattiloita joihin menee puolen metrin halko. Molemmissa on pystykonvektio, Orlanilla lisäksi osassa malleissa pikanuohous. Nämä kaksi valmistajaa tekevät vuodessa melkoisen paljon kattiloita. Lisäksi kotimaisista Ariterm 25+ syö puolimetrisiä halkoja.

No yksi tekijä kotimaisen laatutuotteen puolestapuhujana on takuun jälkeinenkin takuu, joita ei ulkomailta hankituissa ole.
Jäspi Kaukora kyllä vastaa tuotteistaan takuun jälkeenkin, jos valmistus-tai rakennevika ilmentyy myöhemmin. Jos ei kokonaan, niin kompensoi ja tulee vastaan joka tapauksessa.

Tämä on vahva ilmaisu nimimerkiltä. Tietenkin uuden tuotteen tapauksessa on aina riski ns. lastentaudeille ja tällöin helposti saavutettava valmistaja on hyvä asia. Mutta mietipä noiden keski-eurooppalaisten valmistajien kokemusta käänteispalokattiloiden valmistajina ja toisaalta valmistusmääriä: ei ne ihan kuttaperkkaa voi olla jos volyymit pysyvät tuollaisina.

[Pähkäilijä]

Tämä on vahva ilmaisu nimimerkiltä. Tietenkin uuden tuotteen tapauksessa on aina riski ns. lastentaudeille ja tällöin helposti saavutettava valmistaja on hyvä asia. Mutta mietipä noiden keski-eurooppalaisten valmistajien kokemusta käänteispalokattiloiden valmistajina ja toisaalta valmistusmääriä: ei ne ihan kuttaperkkaa voi olla jos volyymit pysyvät tuollaisina.

Mielenkiintoinen historia käänteispalolla mitä hataria kuvia on netistä löytänyt

1980 Atmos? http://www.youtube.com/watch?v=0khOdNw5ltw 2:30 kohdalla, kuka osaa saksaa paremmin?
1985 Künzel http://www.kuenzel.de/27-1-historical-information.html
1991 Lambda Künzel http://www.kuenzel.de/27-1-historical-information.html
1994 Värmebaron (ruotsi) myös kaksoispesäkattilana http://www.youtube.com/watch?v=ytSAtYHHCHQ
2002 Jämä Nature http://onninen.procus.fi/documents/original/12503/7/1/JamaNature.pdf 02/02 jos ei ole sivun numero
2004 Nibe osti Kaukoran http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=1166470&date=2004/09/30
2008 Jäspi Econature http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_08.pdf
2009 Ariterm 25+ http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_09.pdf

varsinaista historian aikajanaa ei osunut googlaillessa vastaan. Eihän puun kaasuttaminen mikään uusi keksintö ole ja jo 30 luvulla osattiin Saksassa tehdä biodieseliä (Fisher & Tropsch synteesi). Suomessa on tainnut pieni markkina-alue, ennakkoluulot ja polttoaineen omakustannehinta olla suurimmat esteet sille miksi ollaan pari kolme vuosikymmentä takamatkalla puunpoltossa, kuitenkin jokaisella pannuhuoneen pannulla on vesi lämpimäksi saatu vaikka vanhemmissa versioissa voi parikymmentä prosenttia enemmän puita mennäkin - joka viidennen vuoden tarpeet..

[vmj]

Niinkuin varmaan itsekin olet todennut, että 25 kW:n teholuokassa on vähän kattilatyyppejä, joihin menee puolihalko.
Samoin pystykonvektio on yhtä harvalukuinen.

"Vähän" vs. "aivan poikkeuksena"? Malleja on ja joku on todellakin tajunnut, että klapishow 33 senttisen ja puolimetrisen välillä on täysin eri juttu. Sellaista asiaa kun automaattitäyttö ei klapikattiloissa ole; vaikka ne klapit ostaisi Nesteeltä muovipussissa, joutuu ne käsin lappamaan kattilaan ja sitten jos puut tekee itse niin vielä enemmän sähläämistä. Mitä pienempää silppua sinne tungetaan, sitä työläämpää. Yleensä vielä niin, että 33 cm tapauksessa varastopesän koko on pienempi => usempia täyttöjä per lämmityskerta. Toki tässä menee jossain käytännön raja; halkaisematonta tyvitukkia polttamalla ei mistään tavallisesta puukattilasta saa parasta potkua irti, joten maalaisjärki käteen.

Mitä tulee Eurooppalisiin kattilavalmistajiin, niin onhan se tuote siellä missä tarvekin, eli aivan eri volyymit mitä Suomen ja lähinaapureiden asiakaskunta.
Kattilaa ei tee hyväksi tuotantomäärät.

Ei tietenkään itse tuotantomäärät! Keski-Euroopassa puun pienpolttamista koskevat suomalaista tiukemmat normit, normit ovat olleet jo pidempään voimassa. Tämän myötä kattilan polttotapahtuman on oltava puhdas, muuten sinne markkinoille ei ole asiaa. Olisi todella hyvä jos suomalaiset valmistajat entistä agressiivisemmin teettäisivät käytännön testejä laitteidensa toiminnasta; se on sitä toiseksi parasta markkinointia. Parasta on tietenkin hyvä tuote ja vaikkapa Econaturen osalta monessa keskustelussa käsitelty turbulenssielinten lyhentäminen kuulostaa oudolta tarpeelta.

[arto_m]

Kun katsoin tuota Econaturan ohjekirjasta kattilan kaaviokuvaa, niin sehän on periaatteeltaan samankaltainen kuin minun -66 mallinen Högforssini käännettäisi ylösalaisin, pystykonvektorit ja kaikki. Ei siitä kalikasta enempää lämpöä irtoa palamalla polttipa vaikka nuotiossa.

Nimenomaan siitä kalikasta irtoaa eri tavalla lämpöä polttotavasta riippuen. Huonossa nuotiossa poltettaessa iso osa puusta jää palamatta, kun nuotio puskee paksua, mustaa savua. Samoin huono kattila vain savuttaa eikä tuota lämpöä. Jos taas lämmönvaihdin on huono tai huonossa kunnossa, hyvästäkään palamisesta ei ole hyötyä, kun lämpö menee harakoille.

Sellaista asiaa kun automaattitäyttö ei klapikattiloissa ole;

Eivät klapit itsekseen vajasta kattilaan lennä, mutta jonkinlainen automaattitäyttö maailmalta löytyy. Idea on erittäin hyvä, mutta tietysti hinta ratkaisee tässäkin. http://www.stoveshoprenewables.co.uk/PDFs/Lopper_EN.pdf
Automaattisella klapisyötöllä voidaan käyttää pienempää varaajaa, joten siinä säästetään hiukan. Jos olisin nyt ostamassa puukattilaa, niin ihan mielenkiinnosta selvittäisin tuon kattila+puuvarasto-yhdistelmän hinnan ja ominaisuudet tarkemmin.

[lorvi]

Nimenomaan siitä kalikasta irtoaa eri tavalla lämpöä polttotavasta riippuen. Huonossa nuotiossa poltettaessa iso osa puusta jää palamatta, kun nuotio puskee paksua, mustaa savua. Samoin huono kattila vain savuttaa eikä tuota lämpöä. Jos taas lämmönvaihdin on huono tai huonossa kunnossa, hyvästäkään palamisesta ei ole hyötyä, kun lämpö menee harakoille.

Aivan oikeassa olet, minä ajattelen kokonaisuutta, ja vielä omalla erikoisella tavallani. Minulla hyötysuhde syntyy tuolla ilmaisen, epästandardin, mihinkään muualle kelpaamattoman puun ja mahdollisimman edullisen laitteiston puolella. Kunhan lämmityskausi kunnolla alkaa niin jatkan hieman tarkemmin testaamalla tuon oman "kaminan" kykyä. Tässä hyvinkin suurpiirteistä esimakua viime lumilta. http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0

[Jämämies]

Entisessä sosialistisessa neuvostotasavallassa olisi elämä ollut helpompaa, koska olisi ollut vain yksi kattilamerkki, ja kaupan hylly olisi ollut siitäkin tyhjillään.

Nykyinen kattila on Jämä Miniter 2000 kaksoiskattila, josta on öljypuoli otettu pois käytöstä, ja sitä ei kyllä tule olemaankaan

Ketutusta aiheuttaa:
-pesän täyttöluukku joka on 25cmX20cm
-Puuta saa syytää lämpimälläkin kelillä että varaajan (1500l) lämmön nousemaan
-Vuorotyön johdosta vaimo osallisuu lämmitykseen myös, ei pidä pannarissa ravaamisesta

Mitä kattilaa te suosittelisitte??

-Poltettavan puun pituus on 50cm
-Ei mielellään elektroniikkaa
-Oviaukko on rapiat 80cm leveä
-Piipun pituutta en nyt kylmiltään osaa arvioida, mutta talo on 1 1/2 kerroksinen, joten ei ihan lyhyemmästä päästä

Onko mitään järkeä ostaa nykypäivänä Yläpalokattilaa, Esim Jäspi YPV40
Pesä olisi isompi ja leveämpi kuin nykyisellään, helpottaako elämä miten?

Ecopuu 25 Olisi muuten hyvä mutta 35cm puun pituus ei käy, ja varaajasuosituskaan ei riitä

[Pähkäilijä]

Onko mitään järkeä ostaa nykypäivänä Yläpalokattilaa, Esim Jäspi YPV40
Pesä olisi isompi ja leveämpi kuin nykyisellään, helpottaako elämä miten?

vähänlaisesti. Jos tarkoitus on helpottaa lämmityshommia niin ei se yläpaloisesta toiseen siirtymällä paljoa helpota vaikka enemmän puita kerrallaan pesään saisikin laitettua kun ei pannu koko puumäärään kaasuja ehdi kerralla polttamaan vaan ne jatkavat piipusta palamattomina taivaalle. Kun tuota elektorniikkaa yrität välttää niin lasketaankos savukaasuimurikin sellaiseksi? Nykykattiloissa kun liekkiä yritetään saada 1000c paikkeille ei luonnonvetoisia juurikaan taida markkinoilla olla.

Yläpalokattiloille luvataan 40 kW tehoa, mutta esim omalla Arimax 240 pannulla en ole koskaan sellaisiin päässyt ja tehtaalta kysyessäkin sopivia säätöjä ei vastausta tullut jostain kumman syystä...

[25mottia/v]

Minulla on ollut yli 10v tuollainen YPV 40 ja muuta hyvää en osaa sanoa kuin että oli halpa silloin ostaa ,kun kaikki rahat menivät kovaa vauhtia taloprojektiin. ja palaahan siinä ihan mikä vain. Annan ilmaa "toisiopaloon"  ja katselen että piipusta tulee mahdollisimman vähän näkyvää savua. 
Aika ajoin yläpalolla saa tosi hyvän palotuloksen, mutta ei se balanssi kauaa kestä.   tuo toisiopalo tarkoittaa että jäspillä on se lisää tulikiertoa antava pelti siinä palotilan päällä ja luukussa ikäänkuin toisioilmakanava joka puhaltaa sinne palotilan yläosaan.  Voi parhaalla tahdolla kuvitella että jotain primääri-sekundääri-ilmajakoa tapahtuisi. 
Mutta itse en siis yläpaloa ottaisi.  menisin rauhaan miettimään asiaa ja pureskelisin sen tosiasian että käänteispalo- tai alapalo maksaa enemmän.  Kun kerran raha on tiskiin pantu, on kaikki siitä eteenpäin paremmin.  Eli en enää pihistelisi siinä hankinnassa minkä kanssa olen joka päivä tekemisissä ja jonka laatu ja toimivuus joko ilahduttaa tai panee haaveilemaan paremmasta joka päivä. 

Olen kirjoitellut tänne omasta projektistani, joka käsittää koko lämmitysketjun rankapinosta tuhkalaatikkoon asti.  ja yksi pääkohta siinä on puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella lämmittävä kattila.  Minusta se on kaiken puulämmityksen perusta. Koko toiminnalle elintärkeää on päästä eroon käry-heimon maineesta.  Ja saahan hyvällä kattilalla puustakin enemmän lämpöä irti. 

"jaksan " hommassa eteenpäin, kun teen itselleni suunnitelmaa asian muuttamiseksi kerralla huippukuntoon.  Puut pieninä paloina säkeissä kuivamaan( tästä olen kirjoitellut pitkät jaaritukset ja projekti etenee, tosin suunnittelussa vielä.) ,poltto hyvässä, edullisessa nykyaikaisessa kattilassa. Siinä kestävä kehitys pitkälle tulevaisuuteen. 

[arveccio]

Semmonen verranto tästä meidän lähistöltä että naapurilla on YPV 40, toisella naapurilla Econature ja meillä Ecopuu 25. Ulkoalueilla on ilmanlaadussa melkoiset erot YPV versus Econature/Ecopuu. Yläpalosesta tulee käytännössä koko polton ajan näkyvää savua piipusta vaikka miten ois luukut ja vimpstaakit säädetty.

[Jämämies]

Kyllähän tuo oma yläpaloinen tupruttaa melkoisesti, mutta naapuriin on hyvät välit, puoli kilometriä nimittäin.

Alatalkkarin veto b-28/40 kiinnostaisi muuten mutta sinnekkään ei mahdu kuin 40cm klapit

Onko kaikki käänteispalot näitä elektroonisia vempeleitä, ja miten kranttuja ne ovat poltettavalle puulle? Puut ovat kyllä suureltaosin kuivia, mutta löytyy paljon myös ns "jätettä", laudanpätkiä yms

Heittäkääpäs te viisaammat hyviä vaihtoehtoja

[teelaakso]

En ole huomannut ATMOS GSE 40 kattilaani (käänteispalo) erityisen krantuksi puun suhteen. Pesään on laitettu vaikka mitä rakennusjätettä ja silppua ja kaikki on palanut aivan joka kerta. Minun mittareillani optimaalinen pesällinen tuottaa 140-150kWh, ja "mitäsattuu pesällinen" (savista lautaa, pikku palikoita jne.) 80-110kWh. Savun aistinvarainen määrä piipusta on tosi pieni ja siihen ei nähdäkseni polttoaineen laatu paljoa vaikuta. Alussa vähän pöllähtää mutta sitten savua ei näy enää ollenkaan. Monesti on täytynyt mennä katsomaan että syttyikö se kun mitään ei näy tulevan piipusta, mutta joka kerta on palanut. En uskonut että puun poltto voikaan olla näin helppoa, ja nurkista voi ihan kaikki polttaa tuolla kattilalla. Isompi nuohous 2-3 krt vuosi ja toisipesän tyhjennys viikon välein mukana tulleella kaukalolla (1 minuutin homma). Keramiikka ei ole vielä kulunut 3 vuoden käytössä. Sopii 50cm klapit. Itse kattilassa ei ole ollenkaan elektroniikkaa, vain perus termostaatteja. Ilman saantia säätää yksi servomoottori kattilan lämmön ja palokaasujen lämmön perusteella. En ole mitenkään säätänyt kattilaa eikä koko 3 vuoden aikana ole ollut yhtäkään ikävää kokemusta.

[vmj]

Tuossa mainitussa kattilassa on se ikävä ominaisuus teknisen lämmönseurannan saantona, että tehoa kun rajoitetaan savuukaasun ja kattilaveden lämmön perusteella, hyötysuhde huononee merkittävästi. Hyötysuhteen huononemisesta ei kerrota muutakuin , että se huononee. Eli käytännössä hyötysuhde voi huonontua samoihin lukemiin kuin mitä ilman savukaasupuhallinta poltettaessa.
Jos esimerkiksi vertaan Jäspi Kaukoran Econatureen, niin puunpoltto täytyy polttaa hyvällä vedolla eikä kitupoltolla.

Tulee mieleen Econaturen myyntimies... 

Kumpikin kattilaa tulee liittää riittävän suureen energiavaraajaan ja väliin latauspumppu joka siirtää täydellä teholla toimivan kattilan lämpöenergian varaajaan. Sen paremmin Econaturea kuin Atmostakaan ei ole mitään syytä käyttää ns. kitupoltolla.

Atmoksen tapauksessa riittää kun asettaa termostaatin esimerkiksi 95 asteeseen ja tuon lämpötilan alla kattila toimii ns. täysillä. Kuten tiedät, ei nuohotun käänteispalokattilan savukaasujen lämmöt juurikaan nouse edes 200 asteeseen, sen puolesta ei ole mitään syytä ajaa kattilaa osateholla.

"käytännössä hyötysuhde voi huonontua samoihin lukemiin kuin mitä ilman savukaasupuhallinta poltettaessa" huh-huh.. mitä argumentointia. Tällainen tilanne voi tulla eteen siinä vaiheessa kun kattilan lämmöt nousevat termostaattiin asetetun lämpötilan yläpuolelle ja kattila alkaa pudottaa tehoaan kiehumisen välttämiseksi. Eli käytännössä: kattilaa ei ole liitetty energiavaraajaan tai energiavaraaja on kauttaaltaan lämennyt kattilan termostaatin asetuslämpötilaan. Ota huomioon, Topi, että nyt kommentoit kattilaa jonka ilmoitettu hyötysuhde on 90,5% ja kattila täyttää EN 303-5 -normin tiukimman luokan, luokan III vaatimukset.

[Amigo]

Tuossa mainitussa kattilassa on se ikävä ominaisuus teknisen lämmönseurannan saantona, että tehoa kun rajoitetaan savuukaasun ja kattilaveden lämmön perusteella, hyötysuhde huononee merkittävästi. Hyötysuhteen huononemisesta ei kerrota muutakuin , että se huononee. Eli käytännössä hyötysuhde voi huonontua samoihin lukemiin kuin mitä ilman savukaasupuhallinta poltettaessa.
Jos esimerkiksi vertaan Jäspi Kaukoran Econatureen, niin puunpoltto täytyy polttaa hyvällä vedolla eikä kitupoltolla.

Ei kattilaa voi tietääkseni oikein muilla tavoin pitää kurissa kuin veden lämpötilaa mittaamalla? Tuo taitaakin olla ainoa keino jolla Econaturea suojataan ylikuumenemiselta. Topi voisikin kertoa onko kattilan konvektiokanavat todellakin niin ahtaat että kattila sammuu jos savukaasuimuri pysähtyy ja toimiiko kattilan turvaominaisuudet vielä jos kattilan hengitystä on parannettu poistamalla jarruja konvektio-osasta?

Niinkuin vmj jo mainitsikin niin Atmoksen käyttöohjeessa lukee hyötysuhteen putoamisesta juurikin käytettäessä kattilaa ilman varaajaa.