Minkä pitäs laittaa

[Pähkäilijä]

Edit: tossa vielä toinenki puulämmityskohe isommalla keräinalalla ja puolet pienemmällä varaajalla
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/lappeenranta.html

tuota juuri katselin, tuottoa nyt 7.6 kW ja 2400 litran varaaja kauttaaltaan 61 asteinen ja tuolla teholla koko varaaja lämpenisi 3 astetta tuntiin ellei ole käyttöä...

Jos neliöltä saa nyt 400w, 10 neliöä antaa 4 kW. Sillä lämmitetään varaajassa 30->60c yläreunan vettä ja sentillä on vettä 20 litraa lämpenee tuntiin silloin ~5 cm. Mikäli varaajan katosta saadaan lähtemään käyttövesilevarille vesi niin tuon kuuman veden saa käyttöön samantien. Ei varaajaa tarvitse lämmittää koko kahden metrin alalta kuumaksi vaan riittää jos sieltä on senttikin ylhäällä kuumaa jos kennolta paluu on aina varaajan yläpäähän silloin kun siellä on viileämpää vettä valmiiksi. En ole putkimies mutta ei pitäs olla mahdoton asia hoitaa aurinkolevarin ohjausta varaajaan joko ala tai yläpäähän riippuen miten lämmin varaaja on.

Onko sitten mitään mielenkiintoa mitoittaa tuplaten suuremmaksi järjestelmää kun on tarve puolet vuodesta? Katselin tuota Kolhon viikkotuottoja viime vuodelta



Täällä kun ei tarvitse lämmittää näyttää riittävän 70 kWh viikossa ja tuossa tulis 14 viikkoa enemmän, sitten  kun tarvitsee lämmintä ei tuottoa ole suurellakaan pinta-alalla näytä olevan riittävästi. Mitoittaako järjestelmä kesäviikoille 2-3 kertaa liian suureksi että keväällä ja syksyllä siitä sillä saa jatkettua paremmin lämmityskautta on jokaisen ihan henkilökohtainen asia.

Tuossa Ylämaan paneeleissa

http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/taustatiedot/taustatiedot.html

viime vuodella viikkojen 21-37 välissä jolloin ei ole ollut lämmitys päällä on näköjään kahtena viikkona viime kesänä jääty alle 80 kWh viikkotuoton. 10 viikkoa on järjestelmä tuottanut alle 40 kwh (vastaa 10 kg puumäärää) ja 12 viikkoa ei ole  ollut tuottoa ollenkaan.

12 viikkoa = 3 kk ei tuottoa
10 viikkoa = 2½ kk ei mainittavaa tuottoa
17 viikkoa = 4 kk tuottoa yli tarpeen (huom, riippuu tarpeista, laskin omalle kohdalle)

Jäihän laskelmiin vielä 13 viikkoa jolloin ollaan lähempänä tasapainoa järjestelmän kanssa - 3 kuukautta joista
viikoilla 9-17 9 viikossa on järjestelmä tuottanut ihan kohtuullisen osan tarpeista, lähemmäs neljänneksen yleensä.

jos viime vuonna on saatu 4339 kWh 19,2 neliöllä = 226 kwh/m2. Jokainen neliö sitten tuottaa  lämmintä vettä vuoteen saman verran kun 62.5 kg puumäärästä saadaan 90% hyötysuhteella. Siitä voi pähkäillä minkä verran panostaa keräinten neliöihin. Mikä sitten lienee todellinen hyötysuhde jos helteillä osa menee hukkaan.

edit - kuvia lisätty

[savonhumu]

Samaa mieltä olen kyllä siinä että optimointi kannattaa! En minä tässä keräinalaa ole isontamassakaan, kunhan ilmaisen huolen siitä että lämmintä ei välttämäti hanasta tule, jos perinteisellä kierukkasysteemillä(suurinosa ei levaritouhuista ymmärrä ja myyjät ei myy/mainosta niitä juurikaan) ruvetaan kuumia 4m3 pyttyyn tekemään! Levareilla tuommonen Pähkäilijän kuvailema kerrostuma on mahdollista tehhä, muttei ne levaritkaan ihan ilmasia ole saatikka pumput yms lokiikat, mitä ne vaati äkkiä menee parin keräimen hinta nuihin oheistarpeisiin ja on aikas paljo monimutkasempi laitos pannarissa... Itse en hakenut juurikaan talviajan/alkukevään/loppusyksyn tehoja mitoituksessa vaan yritys on että kaikki mikä tulee menee käyttöön ja tällä ruokakunnalla se on mahollista kun ei olla mallia 2-aikuista vaan nuita junnujakin pyörii jokunen mukana. vähä kun tuosta vielä varttuvat(vanhin 4-luokalla) niin alkaapa kuumavettä virrata suihkuista!

Ytimenä mulla on tässä edelleen, että käytöstä riippuen laittasin auringolle pienemmän varaajan niin kuumaa ainaki piisais! ylimääräset dumppaa sitten 4m3 konsteilla jota aiemmin jo vinkkasin!

40 kwh päivä/10m2 on hyvä paistepäivä, keskiarvona mennee luultavammin jtn 25-30kwh/vrk. Viimevuojen kaltasina paljon huonommin vielä!

[Pähkäilijä]

Levareilla tuommonen Pähkäilijän kuvailema kerrostuma on mahdollista tehhä, muttei ne levaritkaan ihan ilmasia ole saatikka pumput yms lokiikat, mitä ne vaati äkkiä menee parin keräimen hinta nuihin oheistarpeisiin ja on aikas paljo monimutkasempi laitos pannarissa...

tuota rupesin pähkäilemään enemmänkin. Käyttövesi/ aurinkokierukat näyttäs olevan 350-400€/ kpl eikä levylämmönvaihtimet sitäkään maksa. Kumpi sitten on edullisempi, laittaa 2 levaria vai kierukkaa laippoineen varaajaan? Levarit saa laitettua ulkopuolelle ja normivaraajassa on lähtöjä reippaasti kun taas kierukat tarviaa omat laippansa eikä niillä saa imastua varaajaa tyhjäksi lämmöstä. Jostain syystä ei levarit ole yleistyneet, mikä lie syynä.

Kierukoilla on halkaisijat 16-20cm äkkivilkaisemalla. Jos kysessä 4000 litran varaaja ois 200 cm korkea niin kierukan ollessa aivan yläreunassakin tarvitaan siihenkin kuumaa vettä 400 litraa. Sitten vielä monessa varaajassa ei yläkierukka ole edes yläreunassa...

Sinänsä aurinkolevarille varaajan vedet alhaalta, sitten levari aurinkokeräimille ja sen jälkeen lähtöön 3-tie venttiili. Keväällä kääntää levarilta lähdön ylös menevään putkeen ja syksyllä alas lähtevään vähän kun vanhemmissa kulkuneuvoissa oli hana erikseen lämmitystä varten.

http://www.pakmelo.fi/kauppa/aurinkokeraimet/tarvikkeet/ mikäköhän tehoinen tuo 123€ vaihdin lienee?

[savonhumu]

Ne tuppaa olemaan kierukat nuissa useimmiten käytetyissä aurinkovaraajissa vakiona paikallaan(ei aina edes vaihettavissa), mutta esim akvan kanssa varmasti voipi neuvotella niiden poisjätöstä ja hinnanalennuksista! MOnet joilla on kiinankeräimiä, laittaa myöskin ns. halpapytyn jossa on kierukat hinnassa mukana. Tuommoseen kun vertaa niin levarien hinnat on pelkkää ylimäärästä kulua, mutta jos saa kierukat pois ja hintaa alas niin sillon levarit tottakai ja ovat varmasti oikeen mitoitettuna parempia kun kierukat.

Menekki on varmaan pientä senkin takia että harvoilla "aurinkokauppiailla" on tietoo/taitoo laskee oikeenkokoset vaihtimet kun sekään ei välttämäti mene niin että isompi parempi tyylillä. Pitää olla virtausta->pyörteilyä jne sopivassa suhteessa että lämmönvaihto on tehokasta kuulemma.. Itselle jos nyt alkasin rojektia niin levarit olis tarkassa harkinnassa.
Kyllö ne isommat levarit aikas arvokkaita on, puhutaan vähintään kierukoiden hinnoista jos ei ebayta yms halvempia lähteita osa/halua käyttää! ITellä ei juurikaan ole hajua että minkämoiset levarit pitäs mihinki laittaa, mutta liika iso/pieni ei kuulemma ole hyvä vaan pitäs löytää virtauksiin yms sopiva malli!

Kytkentä on kohtuullinen tehhä mutta vapaalla tuskin pelaa eli pumput vaatinee levarin molemminpuolin!
siihen verrattuna että laittas yhen ylimääräsen aurinkovaraajan, päässee levareilla halvemmalla kunhan vaan saapi kuvion pelaamaan niinku ajatus!

[Pähkäilijä]

Pari vuotta sitten tilattiin Virosta 2000 litran varaaja ja se tuli sellaisena kun halus kytkennöiltään

http://www.hemeltron.fi/energiavaraajat/fesma-eristamattomat-energiavaraajat.html

eristettiin sitten paikan päällä.

[Yksf]

Terve

Sitä eristämättömän varaajan tilaamista mietinkin mutta kun ei oikein tahdo löytyä 4 mottista mistään ja jos sitä lähtee jostain paikalliselta nyrkkipajalta tilaamaan ni menee liitäntöjen kanssa vaikeaksi.

Jotkut valmistajat lupaavat 6kW tuoton aurinkopaneeleilleen juu tiedän laboratoriossa mutta kumminkin...

Minkä verran sellaiseen varaajaan kannattaa/pitää ottaa kierukoita, varauksia jne ja minkä kokoisia?

Sen verran täytyy muuten sanoa että tältä ko palstalta olen saanut äärimmäisen arvokasta tietoa vinkkejä ajatuksiini. Joten suurkiitokset jo tässä vaiheessa.

[Pähkäilijä]

Tärkeintähän täällä on olla eri mieltä että saa keskustelua aikaiseksi ja jokainen voi jotain uuttakin oppia, minä aikankin  

Mitä varaajassa tarviaa olla? Täällä on kytkettynä

Lähtö kattilalle, paluu kattilalta,

lähtö lämmitykseen, paluu lämmitykseltä

varaajan katossa on ylivuotoputki hanalla josta saa ilman poistettua.

yläkierukkalaipassa on käyttövesikierukka.

yhdestä alayhteestä on laitettu lähtö paisuntasäiliölle ja samaan putkeen tulee myös järjestelmän täyttöputki (tämäkin vois olla ympätty esim patterikierron paluuseen).

yhdessä reijässä on 6 kW sähkövastus ja yhdessä on lämpömittari (jollain 1-wire mittareilla tai muilla pinnasta mittaavilla saa tämän homman hoidettua ilman eri reikiäkin).

vapaita reikiä näyttää olevan 5 kappaletta ja yks ylimääräinen kierukkalaippa alhaalla. Tämä riittää täällä mutta kysymys on enemmän kohdekohtainen ja tuohon on parempi ammattilaisen tutustua paikan päällä. Mutta ei kait nykyisessä systeemissä ole tuonkaan vertaa kytkentöjä kun kattila ja varaaja on samassa paketissa.

http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva.8.html

tekeehän esim Akvaterm suurempiakin varaajia, vaikka 4000 tai 5000 litraisia. Tuon yläkierukkalaipan paikasta on täällä keskusteltu useammankin kerran.

edit

Tuollaisen Akvan kanssa ei sitten onnistu tekemään alakierukkalaipalla kesäksi lämmintä käyttövettä auringolla kuten Savonhumu kertoikin kun sieltä se lämmittää koko varaajaa eikä lämmin kerrostu yläpäähän.

[savonhumu]

Samaa mieltä pähkäilijän kanssa että parhaat vinkit tulee usein kun tapahtuu mielipiteiden vaihtoo eli vääntöö jostakin aiheesta

Varmaa moni aiemmin ajattelematon asia tuli esille kysyjällekkin(itelle myös) kun vähä asiaa puitiin noin niinku sivusta..
Jos varaajasta kaiken yrittämisen jälkeenkin piiput loppuu kesken kytkentävaiheessa niin ei se usein kovin suuri katastrofi ole kunhan edes suurinosa on kohillaan, kun voihan sitä yhestä riittävän isosta lähöstä ottaa haarottamalla useempaankin käyttöön vettä, mutta sillon voipi joutua pelaamaan takaiskuilla sun muilla etteivät järjestelmät sotke toisiaan! Yksinkertanen on kaunista AINA! Mitä vähempi rikkoutuvia/jumiutuvia komponentteja sen parempi!

Akvalle saapi räätälöityä kohtuudella nuita juttuja kunhan osaa tarpeeks hyvin rautalankaa niille naaman eteen vääntää! Veikkaan että kattolähtöjäkin voisi saada useammankin jos tarvetta kytkennässä tulee ja anturitaskuja myöskin sinne suunnalle.. Hintaahan se räätälöinti tekkee lissää mutta onnistunee jos vaikka piirtää kunnolliset kuvat heille mitä haluaa!
Itelle tuo 1m3 pytty tuli hiukan muuteltuna mallina ja aika hyvin tekivät sen niinku sen aikasella tietämyksellä halusin! Nyt tekisin tieten toisin

[timotei]

Tässä kun budjetti ei ollut rajoitteena, niin miten olisi jos laittaisi maalämmön ja kaikki katot päällystäisi aurinkopaneeleilla (sähköpaneeleilla). Tulisi ehkä taloussähkötkin omasta takaa.

[savonhumu]

Tässä kun budjetti ei ollut rajoitteena, niin miten olisi jos laittaisi maalämmön ja kaikki katot päällystäisi aurinkopaneeleilla (sähköpaneeleilla). Tulisi ehkä taloussähkötkin omasta takaa.

Eiköhän nuo lämpöpumppuhommat oo aika vertailukelvottomia puulämmityksen kanssa kuluiltaan jos puut löytyy edes puoli-ilmaseks! Aurinkosähkö on suomen oloissa ihan puhasta harrastushommaa josta harvemmin omasa pois saa käsittääkseni! Toivottavasti olen väärässä tuossa mutta pahoin pelkään niin olevan. Keräimissäkin on vähä samaa oiretta mutta omilleen on kuitenki mahollista päästä joskus jopa kohtuullisessa ajassa!

Mitenhän maalämpöimmeisten suupielet kääntyy jos joskus mennään yhteiseurooppalaiseen sähkömarkkinaan ja enerkian hinta tuplaa tai triplaa Minua ei ainakaan naurattas vaikka 1/3 suhteella pelaava laitos kun yhtäkkiä maksatki lämmityksestä entisen esim 6000kwh sijasta hintaa joka vastaa nykyhinnalla 18000kwh kulutusta! Käsittääkseni tuo 6000kwh ei ihan tavaton maalämpökulutus ole?
Puulämmittäjä ei lämmityskuluissa tuota mahdollista muutosta juurikaan huomaa. Käyttösähkö on toki asia erikseen!

[timotei]

Investointikulut tekee melkein mistä tahansa lämmitysmuodosta suoraa sähköä kalliimman Suomen hintatasolla. Keski-Euroopan hinta- ja tukitasolla asia on täysin päinvastainen jo nykyään. Siellä mm. aurinkosähkön tukitasot ovat sitä luokkaa, että sähköyhtiöt vuokraavat kaikki hallien katot paneeleille ja hallin omistaja saa pitää syntyneet sähköt ilmaiseksi vuokrana.

[savonhumu]

TOTTA! Esim. Saksan kuvioista voidaan täällä vain haaveilla!
Tällä hetkellä sähköpaneeleista voi omakotitalo mittakaavassa saada jotain järkevää jos syöttää niiden enerkian suoraan varaajan sähkövastukseen. lämpee minkä lämpee muttei tarvii monimutkasia laitteistoja ja on irti sähköyhtiön verkosta mutta hyödyttää lämmitystä.. Pitkä TMA on silti tuollakin systeemillä vaikka halvempi investointi onkin kun ei tarvii inverttereitä sun muita väliin akuista puhumattakaan kun vesivaraaja toimii tavallaan akkuna tuossa!
Kytkennällä nostetaan voltit niin ylös että vastuskin kuumenee niillä!

[jolla]

Kytkennällä nostetaan voltit niin ylös että vastuskin kuumenee niillä!

Voltit ei oikein lämmitä mutta amppeerit määrittelee paremminkin tehon.

[savonhumu]

Sarjaankytkemällä käsittääkseni paneelien volttimäärää saadaan ylös ja tuppaa ne amppeeritkin nousemaan, kun aikas monta esim 12v paneelia pittää yhistellä ennenku järkevälle tasolle päästään! Se on siten panelien tuotoista kiinni paljoko sitä tehoa lopulta saadaan!

[Pähkäilijä]

no höh, mie oon oppinu että watit kertoo tehon, voltit jännitteen ja amppeerit virran