Kattilan paine/järjestelmän paine

[Heiklahti]

Moi vaan, Järjestelmä lyhykäisyydessään: Attck dp25, 1500litraa varaajaa sekä 200litran paisuntasäiliö

Ongelma on tämä: varaajan keskilämpö on hiukan alle 80c ja kattilassa lämpö noin 90c, kattilan painemittari on reilusti yli 1.5Bar
Varoventtiili on uusi, ja olen testannut että se toimii, periaatteessahan sen pitäisi laueta kun kattilan paineet ovat noin suuret.

Paisuntasäilö on melko reilu suhteessa varaajaan, joten onko itse kattilan paine eri kuin järjestelmän paine? Muuta mittaria ei ole.

Olen testannut lämmitämällä vastuksella varaajan niin että keskilämpö on yli 80c, jolloin kattilassa on noin 1.1bar painetta.

Näistä suurista kattilapaineista johtuen en ole uskaltaut lämmittää varaajaa aivan lämpimäksi. miten toimia, annanko mennä ja luotan että kyllä se varo laukeaa kun paineet "oikeasti"on sen 1.5 Eli onko kattilan mittari "horo"

[pelti]

Mulla on järjestelmässä 2 mittaria. Toinen attackissa (sen oma), ja toinen varaajan  päällä. Varaajan päällä oleva näyttää aina 0.3 bar pienempiä lukuja. En tiedä johtuuko mittareiden erosta vai ihan oikeasta painerosta?
Saisko johonkin helposti toisen mittarin kiinni? Tai sitten vaan lämmittelee varovasti lisää - mutta tämä ohje täysin omalla vastuulla

[Pähkäilijä]

Onkos paine-ero mittareissa vielä silloinkin kun latauspumppu ei ole päällä?

Tarviaakos monta metriä vettä nostaa ylöspäin ja jäikö paisariin tehtaalta tullut esipaine?

onkohan miul kyselyikä? 

[VPJ]

Meillä kiertovesipumput sotkevat paineita kahden kattilan ja rakennuksen systeemissä sekä korkeuseroa 2 metriä.
Paine noin 1.1  (kolme kerrosta)
Toisessa paikassa paineet lähempänä toisiaan ja korkeusero mittareilla noin metri.
Paine 0,3 - 0,8 vaihtelee varaajien lämmön mukaan, ero mittareilla noin 0,1

[akWho]

Kun latauspumppu paluupuolella kattilaa eli puskee vettä kattilaan päin niin omassakin kattilassa nostaa painetta kattilan mittariin 0,3 bar (ei vaikuta varaajan mittariin).

Mikä on painemittarin näyttämä kylmemmällä varaajalla?

[Repa]

Paljonko painetta on kylmänä? Hiukan vipuutta siihen että paissarin esipaine on turhan kova, tai vaihtoehtoisesti paissari on tiineenä. Paissari menee "tiineeksi" helposti jos aina lisätään vettä paineen korjaamiseksi.

[tjh]

Minulla on järjestelmässä kolme painemittaria. Kaksi vanhempaa näyttää samaa lukemaa, uusin pönöttää nollilla vielä kun kaksi muuta ilmoittaa paineeksi 0,5. Eikä uusin nouse juuri yli yhden baarin edes silloin kun varo alkaa työntää vettä ulos (1,5 bar). Eli rikkinäinen mittari saattaa olla selitys.

[Juhani]

Täällä pärjäätään kahdella mittarilla.

Kattilan oma joka näyttää 0,1-0,2 bar alle varaajan vastaavan.
Kattilan mittari piristyy näyttämään 0,1 baria enemmän kun kiertovesipumppu käynnistyy.
Joku heittää?
Kylmänä pyrkinyt pitämään vähintään 0,4bar, kun pytty on kuumana niin pyrkii yskimään varosta hieman ulos.
Kieliii liian pienestä paisarista tai sitten sieltä on kaasut tullu pihalle. Tarvis tuohon venttiiliin kiertää jokin jatkokappale ja vena jonka jälkeen täyttöyhde.

Järjestelmän korkeudet seuraavasti.

Kattila      0
Varaaja  +1,5m
Yläkerran lattialämmitys +3m

[Heiklahti]

Paisariin laitetiin esipaineeksi 0.5bar, mutta mittari näytti ilmeisesti väärin ja paineet nousi kattilassa lähelle kahtakiloa jo 60 asteessa.

Sen jälkeen painetta laskettiin toisen mittarin avulla ja näemmä mönkään meni sekin koska olen sen jälkeen lisännyt vettä useaan otteeseen. eli paisarissa ei olisi painetta ollenkaan ja lisätty vesi on vain nostaisi kalvoa.

Onkohan paisari vioittunut tässä vaan korjaantuuko tilanne kun poistan vettä järjestelmästä ja lisään ilmaa paisariin?

ai niin, kun termovarin latauspumppua runkuttaa päälle/pois kun lämmöt on noin 85c heittelee painemittarin viisari edestakaisin.

[akWho]

Paisunta-astian esipaine pitää säätää oikeaksi n.0,5 bar kun järjestelmä on paineeton, eli kattilanmittari nollassa.
Sittenkin vielä joku venttiili auki että pystyy vesi poistumaan ulos järjestelmästä kun ilmaa lisätään paisunta-astiaan.
Jos vedenpaine vastassa ei oikean esipaineen laitto onnistu kuin hyvällä tuurilla.
Kun laitat paineeksi 0,5 bar paisuntaan niin odota vaikka tunti ja mittaa paine uudestaan se pitäis olla sama 0,5 bar jos ei niin silloin kalvo vuotaa.

Ei paisari yleensä siitä viotu jos se on vettä täynnä, aika ja lämpö yleensä haprastutta kalvon.
Latauspumppu nostaa kattilan painetta jonkun kymmenyksen suuremmaksi.

[jolla]

Paisunta-astian esipaine pitää säätää oikeaksi n.0,5 bar kun järjestelmä on paineeton, eli kattilanmittari nollassa.

ja syystä että, onko tuolle jokin peruste
minulla on sama verkostossa ja paisarissa, ei kylläkään kalvoa, mutta silti, tuo painehan riippuu sen kalvollisen sijainnista verkostoon

[akWho]

ja syystä että, onko tuolle jokin peruste
minulla on sama verkostossa ja paisarissa, ei kylläkään kalvoa, mutta silti, tuo painehan riippuu sen kalvollisen sijainnista verkostoon

Toistolla näkyvyyttä, vai miten se meni
"Sittenkin vielä joku venttiili auki että pystyy vesi poistumaan ulos järjestelmästä kun ilmaa lisätään paisunta-astiaan.
Jos vedenpaine vastassa ei oikean esipaineen laitto onnistu kuin hyvällä tuurilla."

Juuri tuosta yllä mainitusta johtuen.

Toki paisunnan sijainnilla verkoston vedenkorkeuteen nähden on vaikutusta, hydrostaattinen paine n. 0,1 bar metri.
Mutta jos paisariin kohdistuu jokin ulkoinenpaine, tässä tapauksessa verkostonpaine, ei esipaineen säätö onnistu.

[jolla]

tarkoitin millä perusteella juuri tuo 0,5 'Paisunta-astian esipaine pitää säätää oikeaksi n.0,5 bar' millä perusteella se on oikea esipaine, mietin vain jos verkosti on paisarin korkeudella paineeto, ei se tarvitse sitä 0,5 minun käsityksen mukaan vai onko se jonkun vamistajan heitto.
tuo on sinällään tärkeä jos paisari on piikanen niin 0,1 esipaineella saa huomattavasti enempi paisuntavaraa.

minulla on 700l paisari jotta saan esipaineen kylmänäkin 0,9 paikkeille kun kattilan käyntilämpö on 106°c ja ennekuin se vakiintuu lämmitysken alussa, jottei kiehumista pääse tapahtumaan, jos ajaa pienemmillä käyntilämmöillä ei painetta tarvita kun verkosto toimii alipaineisenakin

[seppol]

Luonto ja sen aineet ovat järjestäytyneet omalla tavallaan. Niistä on yritetty ottaa selvää tuhansa ja ainakin satoja vuosia ja joain jo tiedetäänkin.Esimerkiksi kaasut tietävät aina missä lämpötilassa ne oavt absoluuttiseen nollaan verrattuna ja se on n. -273 astetta. Samoin ne tietävät missä paineessa ne kulloinkin ovat verrattuna absoluuttiseen tyhjiöön verrattuna. Meille ihmisille on tullut käsitys että 0 astetta on nolla mutta se on +273 astetta. Kun meitä ympäröi 1 bar ilmanpaine mieliimme on iskostunut käsitys että se on 0. Se on kuitenkin 1 bar. Mitään alipainetta ei ole olemassakaan. Jossain on vain vähemmän painetta kuin jossain muualla. Kun esipaineeksi asetetaan 0,5 bar, kaasun mielestä painetta on 1,5 bar. Ja kun lämpötila on 80, kaasun mielestä se on 353 astetta. Kaasut ja nesteet käyttäytyvät sen mukaisesti.
Jos umpipaisunnassa kaasua puristetaan 0,5  - 1,5 bar, kaasun mielestä sitä puristetaan 1,5  - 2.0 . Ensimmäisessä tapauksessa paine nousisi 3 kertaiseksi ja jälkimmäisessä vain 1,33 kertaiseksi.
Paisunnan esipaine voi olla mikä tahansa, kuitenkin vähintään 1 bar absoluutisesti. Mulla on oma tekemäni taulukkolaskentaohjelma joka hyväksyy esitäyttöpaineeksi - 0,1 bar. Nollalla jakaja tulee nollaksi ja tulos on epämääräinen.

[akWho]

Ehkä se "oikeasti 0,5 bar" on liian jyrkästi ilmaistu. ,toki esipaine voi olla muutakin.
Tuo 0,5 bar taitaa pikemminkin olla semmoinen nyrkkisääntö jolla omakotitalossa laitteet toimii, tuo 0,5 bar jaksaa puskea veden yläkerran pattereihin (max.5 metriin vaikka paisunta olis pannarin lattialla) ettei sinne muodostu alipainetta ja ime ilmaa verkostoon.

Yksikerroksisessa talossa yleensä riittää usein että vesi nousee varaajan yläosaan, eli 0,25 bar rittää jos paisari lattialla.

Tässä "Heiklahti" tapauksessa paisari 200 litraa ja varaaja 1500 litraa, kokonais vesimäärä varaaja + kattila + lämmitysverkosto olisko n. 1700 litraa. Veden +20 - 80 lämpötilan erolla paisuntaan menee n.52 litraa jonka paisunta pystyis vielä ottamaan vastaan 0,85 bar esipaineella jolloin yläpaine 1,5 bar.

Noin tiukaksi tuskin kannattaa mitoittaa, eli 0,5 bar esipainella sopii paisariin 80 litraa eikä olla vielä varoventtiilin laukeamisen tuntumassa.