erillisen käyttövesivaraajan lämpötila?

[ippe]

Tervehdys!

Itselläni on erillinen käyttövesiboileri (sähkö) puskurina venyttämään lämmitys väliä ja takaamaan sen ettei suihkusta tulee aina lämmintä vettä. Vesi siis kiertää massavaraajassa olevan kierukan kautta josta menee viellä erillisen käyttöboileriin josta sitten käyttöön. onko muilla vastaavaa kytkentää?  millaisella lämpötilalla tällaista voi pitää jotta mitään legionelllan vaaraa ei ole? periaatteessahan tämä kuumenee aina kun  massavaraaja on esim 80 asteinen niin erillis varaajaan menee myös 80 asteista vettä. onko esim termarin säätö 40asteeseen ok? sähkön minimoimiseksi! =)

[kahe]

Kerrohan tarkemmin, miten kytketty ja minkä kokoinen boileri käytössä ja kuinka riittää minkä kokoisella perheellä käytössä? Olis itselläkin harkinnassa.

Jos sama vesi seisoo pitempään, niin eikö kerran viikossa riitä kuumennus yli 65 asteen legionellan tapossa? Jos sitä nyt yleensäkään esiintyy, varsinkaan jos ei ole kaivovettä.

[ev3449]

Sanovat että jos pitää veden alle 25°C tai yli +50°C ei kasvua tapahdu. 70°C tappaa heti ja alemmissa kestää pidenpään.

[JaakkoA]

Täällä toteutettu tänä syksynä samanlainen kytkentä. käyttövesivaraajana haato 100L vuodelta -87. (sain ilmasiks) Termostaatti 55 asteessa, koska silloin kuulemma pöpö kualee. Säädän varmaan nuukuuksissani lähitulevaisuudessa pienemmälle.

[seppol]

Kävin pari vuotta sitten Filippiineillä. Siellä lämpötila on koko ajan +30 tienoilla. Vesijohtoverkosto on n. 30 sentin syvyydesä. Paikoin on talojen lähtöjä ja auringon paisteessa on rykelmässä kymmeniä kulutusmittareita. Suihkun voi ottaa normaalilla käyttövedellä. Lisälämmittimiä on vain uudemmissa hotelleissa.
Ei siellä kukaan ollut huolissaan legionellasta eikä se kovin paljon ole vaikuttanut kun asukkaita on 90 miljoonaa.
Legionella on keuhkosairaus ja tarttuu hengitettyjen vesipisaroiden välityksellä suihkussa ja  kylvyssä. Juotuna ja ruoanlaitossa siitä ei ole vaaraa.

[ev3449]

Kun meillä kotona otettiin 300l sähkövaraaja käyttöön, lueskelin myös hieman asiasta. Enkä ota kantaa siihen onko kenenkään kohdalla järkeä tähän käytännössä varautua.

Ymmärtääkseni vaaditaan nimen omaan seisova vesi jotta ko. bakteerit kasvavat. Suomessa todetaan vuosittain ~20-30 legionellabakteerien aiheuttamaan keuhkokuumetapausta. Puolet näistä on tuotu lomilta, pääosin välimeren turistialueilta. Jonkun arvion mukaan kuitenkin 1-2% kaikista maailman keuhkokuumetapauksista on kyseisen bakteerin aiheuttamia. Valtaosa tartunnan saaneista on muutenkin heikkokuntoisia, mutta myös täysin terve voi tartunnan saada. Bakteerin kasvaessa erittyy veteen myrkkyä josta voi aiheutua lievempi muoto taudista.

Otollisimpia paikkoja esiintymiselle ovat ymmärtääkseni kohteet joissa vesi/kosteus seisoo pidempään ja lämpötila on jossain 30-45 asteen välillä. Paljut, porealtaat, uima-altaat, ilmastointilaitteet ja mahdollisesti varaajatyyppiset ratkaisut. Kohteet joissa vesi virtaa kasvua ei pääse tapahtumaan.

Filippiineillä 90 miljoonaa ihmistä pitää hyvän huolen että vesi virtaa verkossa eikä varaajia jne. ole joissa se ehtisi seisomaan. Tilanne saattaa muuttu kunhan keksivät haluta ammeet ja varaajat käyttöön elintason noustessa. Toinen vaikuttava asia saattaa olla se, ettei heille ensimmäinen mieleen tuleva ajatus henkilön sairastuessa keuhkokuumeeseen ole varmaankaan tutkia oliko aiheuttaja legionella bakteeri vai ei. Suomessakin suurin osa jää selvittämättä.

Jos asia kiinnostaa, alkuun pääsee vaikka tuolta:
http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/legionellabakteeri-ja-legionelloosi
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00580

[Tapsar]

Nostetaas aihe ylös.

Nyt käyttövesi tulee keskuslämmityksen varajan kierukan kautta, ilman termostaatti säätöä, joten hanasta tuleva vesi on yhtä kuumaa kuin varaajanvesi. Kesällä ei lämmitystä tarvita, joten on tyhmää lämmittää 3,7 m³ varaajaa tuon vuoksi 50- 60°C lämpöön jotta suihkuun saa kunnolla lämmintävettä.

Kesäaikana lämpimän käyttäveden saisi järkeviten aikaiseksi kun kytkisi varaajankierukan perään 200 - 300L sähkövaraajan, isoa varaajaa kun ei kannata päästää ihan kylmäksi niin vesi kuitenkin esilämpiäisi kierukasssa, samalla pitää toteuttaa käyttöveden lämpötilan rajoitus asianmukaisesti.

Ilmeisesti tuon sähkövaraajan voi kytkeä suoraan kierukalta tulevaan putkeen, jolloin vesikiertää aina tuon sähkövaraajan kautta, mutta pitääkö jo ennen tätä olla sekoitusventtiili? Vai voiko sen laittaa vasta sähkövaraajan jälkeen, mikä on noiden varaajien maksimilämpötila?

[Pehu]

Ilmeisesti tuon sähkövaraajan voi kytkeä suoraan kierukalta tulevaan putkeen, jolloin vesikiertää aina tuon sähkövaraajan kautta, mutta pitääkö jo ennen tätä olla sekoitusventtiili? Vai voiko sen laittaa vasta sähkövaraajan jälkeen, mikä on noiden varaajien maksimilämpötila?

Mulla ainakin sekoitusventtiili vasta sähköisen varaajan jälkeen.

[ev3449]

Ilmeisesti tuon sähkövaraajan voi kytkeä suoraan kierukalta tulevaan putkeen, jolloin vesikiertää aina tuon sähkövaraajan kautta, mutta pitääkö jo ennen tätä olla sekoitusventtiili? Vai voiko sen laittaa vasta sähkövaraajan jälkeen, mikä on noiden varaajien maksimilämpötila?

Omia ajatuksia asiaan liittyen...

Usein sähkövaraajissa eristys on energiavaraajia huomattavasti heikompi, joten energiaa paremmin eristetystä ei kannata siirtää huonommin eristettyyn säilöön...
Kun on käytössä kaksi eri energialähdettä, asentamalla sopiva venttiili sarjakytkennän "väliin" voidaan priorisoida energiankulutusta virtausta muuttamalla näiden kahden lähteen välillä. Lämmityspuolella toteutus on yleisesti "bivalent" venttiilillä ja käyttövesipuolella samat edut on saavutettavissa kierrätykseen soveltuvalla termostaattisella sekoittajalla.
Riippuen kohteesta, on myös mahdollista, että suoraan kierukan perään kytkettynä ylilämpövaroke laukeaa sähkövaraajassa. Itselläni näin on käynyt useampaan otteeseen energiavaraajan sähkövastusten ylilämmön rajoittimen kanssa...
Ehdottomasti joka tapauksessa sekoittaja viimeiseksi olipa niitä sitten muualla tai ei.

EDIT: lisäsin liitteen selventämään ajatusta.

[LoGr]

Täällä kierukalta syöttösekoittajan läpi sähkövaraajalle menee siis tuo max 65°C ja taitaa olla sähkövaraaja asetettu 55-asteeseen. Kyllähän tuohon varmaan jonkinverran sähköä menee, mutta käyttövaraaja kylppärissä jossa lattialämmitys jokatapauksessa sähköllä joten käyttöönhän tuo mahdollinen lämpöhukka tulee.

Olisihan tuossa tietysti mahdollisuus myös kääntää sekoittaja minimiin ja hyödyntää isoa varaajaa maksimaalisesti lämmitykseen jos ei joskus jaksa niin paljoa puuta polttaa...

[Tapsar]

Omia ajatuksia asiaan liittyen...

Usein sähkövaraajissa eristys on energiavaraajia huomattavasti heikompi, joten energiaa paremmin eristetystä ei kannata siirtää huonommin eristettyyn säilöön...
Kun on käytössä kaksi eri energialähdettä, asentamalla sopiva venttiili sarjakytkennän "väliin" voidaan priorisoida energiankulutusta virtausta muuttamalla näiden kahden lähteen välillä. Lämmityspuolella toteutus on yleisesti "bivalent" venttiilillä ja käyttövesipuolella samat edut on saavutettavissa kierrätykseen soveltuvalla termostaattisella sekoittajalla.
Riippuen kohteesta, on myös mahdollista, että suoraan kierukan perään kytkettynä ylilämpövaroke laukeaa sähkövaraajassa. Itselläni näin on käynyt useampaan otteeseen energiavaraajan sähkövastusten ylilämmön rajoittimen kanssa...
Ehdottomasti joka tapauksessa sekoittaja viimeiseksi olipa niitä sitten muualla tai ei.

EDIT: lisäsin liitteen selventämään ajatusta.

Mietin että tarviiko nyt sitten laittaa kaksi sekoitusventtiiliä, yksi ennen sähkövaraajaa lämmönvaihdinkierukan jälkeen ja toien sähkövaraajan jälkeen?
Sähkövaraajan oma sekoitusventtiilihän ei toimi koska se ei saa joissain tilanteissa kuin kuumaa vettä, jolloin se ei voi lämpökään säätää.

[ev3449]

Mietin että tarviiko nyt sitten laittaa kaksi sekoitusventtiiliä, yksi ennen sähkövaraajaa lämmönvaihdinkierukan jälkeen ja toien sähkövaraajan jälkeen?
Sähkövaraajan oma sekoitusventtiilihän ei toimi koska se ei saa joissain tilanteissa kuin kuumaa vettä, jolloin se ei voi lämpökään säätää.

Eli kaiken kaikkiaan kolme venttiiliä? Jos näin teet, ainoa perustelu voisi olla mielestäni energiahukan säästäminen putken hukkalämmössä kierukan ja viimeisen sekoittajan välillä. Haittapuolena noissa "tavallisissa" sekoittajissa on se, että ne vaativat usein virtausta myös kylmältä puolelta toimiakseen. Näin ollen niitä ei kannattaisi mielestäni käyttää ennen kuin on tarve laskea veden lämpötila venttiilin avulla halutulle tasolle. Esimerkkinä voi ajatella, että venttiili "vuotaa" vaikkapa minimissään 10% kylmältä puolelta mukaansa, olipa kuuma puoli mitä tahansa. Tällöin venttiilin jälkeen linjasta ei voi koskaan saada aivan niin kuumaa kuin mitä esim. kierukasta muuten olisi vielä tarjolla. Kahden samanlaisen jälkeen ero on vielä suurempi jne.

Jos teet kytkennän kuten piirsin, tuolla "välissä" olevalla venttiilillä on vaatimuksia, eli mikä tahansa sekoittaja ei toimi. Joissain on jopa turvaominaisuus, joka sulkee koko virtauksen turvallisuussyistä jos kylmää ei ole toiseen haaraan tarjolla.

Voit hyödyntää sehkövaraajan oman sekoitusventtiilin siirtämällä sen lähimmäksi kulutuspisteitä ja lisätä "väliin" tähän käyttötarkoitukseen soveltuvan sekoittajan. Molempien lämmönlähteiden tarjotessa riittävän kuumaa vettä, venttiili toimiin lämmönlähteitä priorisoivana, eikä sekoittajana järjestelmässä.

[Tapsar]

Eli kaiken kaikkiaan kolme venttiiliä? Jos näin teet, ainoa perustelu voisi olla mielestäni energiahukan säästäminen putken hukkalämmössä kierukan ja viimeisen sekoittajan välillä. Haittapuolena noissa "tavallisissa" sekoittajissa on se, että ne vaativat usein virtausta myös kylmältä puolelta toimiakseen. Näin ollen niitä ei kannattaisi mielestäni käyttää ennen kuin on tarve laskea veden lämpötila venttiilin avulla halutulle tasolle. Esimerkkinä voi ajatella, että venttiili "vuotaa" vaikkapa minimissään 10% kylmältä puolelta mukaansa, olipa kuuma puoli mitä tahansa. Tällöin venttiilin jälkeen linjasta ei voi koskaan saada aivan niin kuumaa kuin mitä esim. kierukasta muuten olisi vielä tarjolla. Kahden samanlaisen jälkeen ero on vielä suurempi jne.

Jos teet kytkennän kuten piirsin, tuolla "välissä" olevalla venttiilillä on vaatimuksia, eli mikä tahansa sekoittaja ei toimi. Joissain on jopa turvaominaisuus, joka sulkee koko virtauksen turvallisuussyistä jos kylmää ei ole toiseen haaraan tarjolla.

Voit hyödyntää sehkövaraajan oman sekoitusventtiilin siirtämällä sen lähimmäksi kulutuspisteitä ja lisätä "väliin" tähän käyttötarkoitukseen soveltuvan sekoittajan. Molempien lämmönlähteiden tarjotessa riittävän kuumaa vettä, venttiili toimiin lämmönlähteitä priorisoivana, eikä sekoittajana järjestelmässä.

Sillä ensimmäisellä ajattelin estää ettei sähkövaraaja lämpeä liian kuumaksi ja laukaise ylilämpö itsestään, jolloin sen lämmitys tippuu pelistä eikä lämmintä vettä saa ison varaajan jäähdyttyä.
Toinen venttiilihän on aina niissä sähkövaraajissa mukana, mutta sehän ei lämpöä tiputa jos tuleva vesi tulee kuumana, eikä kylmänä niin kuin se on ajateltu.
Kolmannella saisi sitten sen veden oikean lämpöiseksi aina.

Onnistuuhan tuo sillä yhdellä lisäventtiililläkin, sen sähkövaraan jälkeen asennettuna, mutta sen ylilämpö varmaasti laukee jossain lämpötilassa.

[ev3449]

Eli piirrokseni venttiili (esim. tuo esbe, löytyy muiltakin valmistajilta vastaavia) toimii niin, että niin kauan kuin lämpötila kierukalta on yli venttiiliin asetetun, ei sähkövaraajasta oteta, jolloin sinne ei myöskään mene ylikuumaa vettä.
Kun kierukalta ei lämpötila enää riitä asetettuun, otetaan tarvittava määrä sähkövaraajasta ja korvataan kierukasta tulevan lämpöisellä.
Vasta lopulta, jos sähkövaraajasta tulevan veden lämpötila jostain syystä laskee alle tuon venttiilin asetusarvon, kierrätetään kaikki kierukalta tuleva vesi sähkövaraajan kautta.

Näin sähkövaraajaan ei koskaan päädy lämpöenergiaa niin, että ylilämpörajoitin laukeaisi ja sähkövaraajan lämmittämää vettä käytetään mahdollisimman vähän.

[Pehu]

Ei mul kyl oo mitkään suojat paukkunu vaik suoraan menee.